| Aihe: RytmiHarmonikka-blogissa asiaa kaikille soittajille | |
|---|
|
EP: Niin jos puhutaan näppäinharmonikasta juu..
Muistan joskus keskustelleeni erään haitaristin kanssa tuosta ja sanoi, että kyllä ja ei!
Niin siis sormitus ei muutu vaikka sävellaji muuttuu, näin olen ymmärtänyt ja tässä suhteessa kurttu eroaa aika lailla monesta muusta soittimesta. Eli jos osaat biisin g-mollissa niin ei ole kovakkaan temppu soittaa se ab -molliissa, toisin kuin vaikkapa pianolla.
Samanlaiset ongelmat tulee eteen kun monessa muussakin soittimessa, mutta joo,
onnistuu monipuolisuudesta tinkien ja siks varmaan monen tanssihaitaristi soitto noin soundillisesti/ rakisterillisesti on aika kapeeta?
Joku viisaampi voi oikaista jos olen väärässä.. : )
KoskPaavo varmaan kohta kertoo meille haitarinsoiton saloista/teoriasta/sormituksista etc enemmän ....ihan mielenkiintoista olis kuulla tuosta puolesta eli onko itelle tullut vääriä käsityksiä mm just tuosta transponoinnista.
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla! |
 Klezberg
01.09.2014 18:55:37 (muokattu 01.09.2014 19:01:05) | |
|
WanhaWetäjä: Niin siis sormitus ei muutu vaikka sävellaji muuttuu, näin olen ymmärtänyt ja tässä suhteessa kurttu eroaa aika lailla monesta muusta soittimesta. Eli jos osaat biisin g-mollissa niin ei ole kovakkaan temppu soittaa se ab -molliissa, toisin kuin vaikkapa pianolla.
...
KoskPaavo varmaan kohta kertoo meille haitarinsoiton saloista/teoriasta/sormituksista etc enemmän ....ihan mielenkiintoista olis kuulla tuosta puolesta eli onko itelle tullut vääriä käsityksiä mm just tuosta transponoinnista.
Tuo transponointi onnistuu jos opettelee soittamaan asteikot ja kappaleet kolmelta riviltä. Jos taas soittaa kaikilta viideltä riviltä (jolloin sormitukset voivat olla helpompia vaikeissa kappaleissa) niin ei se transponointikaan ihan noin vain onnistu. Itse soitan perusjutut kolmelta riviltä mutta jotain klezmeriä tai muuta niin että tietyt nopeat kuviot menevät aina samalla sormituksella, jolloin tarvitsen apurivejä eikä kappaletta voi helposti transponoida.
Itse olen oppinut kohtuuhelposti soittamaan ihan perusjuttuja haitarilla. Mutta kyllä siinä sitten mulla tulee rajat vastaan kun pitäisi alkaa soittamaan bassokulkuja, fiksumpi sointuja ja diskantissa moniäänisesti. Kaikkea tuota vähäsen, kyllä, mutta opettelua olisi haitarinkin kanssa loputtomiin. Ja joo, olen soittanut fonia ja klaraa, ja nyt aloin opetella viulua. Niissä on kaikissa omat haasteensa mutta niillä sitten keskitytäänkin yleensä soittamaan vain yksiäänisesti. Mutta sen yhden äänen kanssa onkin ihan eri skaala ilmaisumahdollisuuksia olemassa.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin |
 EP
01.09.2014 21:50:22 (muokattu 01.09.2014 21:51:28) | |
|
Klezberg: Tuo transponointi onnistuu jos opettelee soittamaan asteikot ja kappaleet kolmelta riviltä. Jos taas soittaa kaikilta viideltä riviltä (jolloin sormitukset voivat olla helpompia vaikeissa kappaleissa) niin ei se transponointikaan ihan noin vain onnistu. Itse soitan perusjutut kolmelta riviltä mutta jotain klezmeriä tai muuta niin että tietyt nopeat kuviot menevät aina samalla sormituksella, jolloin tarvitsen apurivejä eikä kappaletta voi helposti transponoida..
Jep, juuri näin sen myös ymmärsin kun eräs haitaristi asian kertoi ja silloin jää paljon harmonikan hienoja ominaisuuksia käyttämättä ja soitto ei kuulosta niin hyvältä ( ts. se latistuu) kun voisi. |
EP
03.09.2014 12:23:35 | |
|
Järviradio
Sunnuntaina 7.9. Harmonikkamusiikin toivekonsertti klo 13.00. |
 KoskPaavo
03.09.2014 21:10:28 (muokattu 03.09.2014 21:22:05) | |
|
Tuota kolmella rivillä soittamista en ole ikinä ymmärtänyt jos siihen kerran ne viisi riviä on laitettu, ihan vaan soittamisen helpottamiseksi. Ei se sävellajin vaihto vaikea ole vaikka viittäkin riviä käyttäisi, vähän sormituksen pohtimista vaan. Mä jotenkin vaan visualisoin päässä kulloisenkin sävellajin, kyllä ne aina samanlaisia ovat.
Tuossa lähes 50 vuotta vanhaa haitarinsoittoa, minä tykkään tällaisesta vaan ei kaikkien tarvitse.
https://www.youtube.com/watch?v=yg4fIXPLsiY
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." |
Klezberg
03.09.2014 21:42:27 (muokattu 03.09.2014 22:54:30) | |
|
KoskPaavo: Tuota kolmella rivillä soittamista en ole ikinä ymmärtänyt jos siihen kerran ne viisi riviä on laitettu, ihan vaan soittamisen helpottamiseksi. Ei se sävellajin vaihto vaikea ole vaikka viittäkin riviä käyttäisi, vähän sormituksen pohtimista vaan. Mä jotenkin vaan visualisoin päässä kulloisenkin sävellajin, kyllä ne aina samanlaisia ovat.
Joo... mä kyllä ymmärrän että moni pitää kolmen rivin systeemiä hyvänä ja näkee että ne apurivit on siinä siksi että kättä siirtämällä voidaan kappale saman tien soittaa missä sävellajissa hyvänsä. Sitä en tiedä onko heillä siihen todellista tarvetta käytännössä. Että pitäisi ottaa jatkuvasti eri sävellajista niin ettei kerkiä vähän totuttelemaan.
Ja vaikea on hyväksyä näkemyksiä että tuo olisi ainoa järkevä tapa soittaa viisirivistä.
Tuntuu että kolmen rivin soittajille kappaleet tulee pelkästään lihasmuistista. Mä itse hahmotan asteikot sarjoina intervalleja, niin haitarissa kuin muissakin soittimissa. Seuraava sävel löytyy useimmiten kahdesta paikasta ja niistä voi valita sen järkevimmän. Mutta se johtaa ihan erilaiseen soittotapaan kuin se että kappale on täysin lihasmuistissa... viidellä rivillä soitettua kappaletta ei voi sellaisenaan siirtää kuin yhdessä suunnassa.
No, mulle tuo mun valitsema soittotapa toisaalta merkitsee enemmän virheitä, sormien sekoamista, kun en soita enkä treenaa tarpeeksi. Enemmän vapautta ja vaihtoehtoja, pelissä on muutakin kuin lihasmuisti.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin |
|
blogissa asiaa tempoista ja tanssityylien luonnehdintaa
http://rytmiharmonikka.blogspot.fi/2014/09/tyylit-haltuun.html
RytmiHarmonikka-blogi osoitteessa rytmiharmonikka.blogspot.fi
facebook.com/rytmiharmonikka |
|
KoskPaavo: Se Könönen oli mun opettajani 4 vuotta muinoin 60-luvulla.
Nostan hattua! |
EP
04.09.2014 06:58:24 (muokattu 04.09.2014 06:59:28) | |
|
Klezberg: Joo... mä kyllä ymmärrän että moni pitää kolmen rivin systeemiä hyvänä ja näkee että ne apurivit on siinä siksi että kättä siirtämällä voidaan kappale saman tien soittaa missä sävellajissa hyvänsä. Sitä en tiedä onko heillä siihen todellista tarvetta käytännössä. Että pitäisi ottaa jatkuvasti eri sävellajista niin ettei kerkiä vähän totuttelemaan..
No keikkahanuristillahan tuohon juuri on tarve kun solistit vaihtuu, sävellajit ja tilanteet tulee eteen yht'äkkiä, pitää olla valmis eli toi on aika ymmärrettävää toisaalta.
E: Se on oikeestaan kitaristilla ja basistilla vähän sama juttu, et voi käyttää esim. vapaita kieliä jne. vaikka haluaisit vaan joudut transpaamaan nopeesti ja soittamaan eri asemasta, lopputuloksesta tinkien. |
|
WanhaWetäjä: Niin siis sormitus ei muutu vaikka sävellaji muuttuu, näin olen ymmärtänyt ja tässä suhteessa kurttu eroaa aika lailla monesta muusta soittimesta. Eli jos osaat biisin g-mollissa niin ei ole kovakkaan temppu soittaa se ab -molliissa, toisin kuin vaikkapa pianolla.
...
KoskPaavo varmaan kohta kertoo meille haitarinsoiton saloista/teoriasta/sormituksista etc enemmän ....ihan mielenkiintoista olis kuulla tuosta puolesta eli onko itelle tullut vääriä käsityksiä mm just tuosta transponoinnista.
Klezberg: Tuo transponointi onnistuu jos opettelee soittamaan asteikot ja kappaleet kolmelta riviltä. Jos taas soittaa kaikilta viideltä riviltä (jolloin sormitukset voivat olla helpompia vaikeissa kappaleissa) niin ei se transponointikaan ihan noin vain onnistu. Itse soitan perusjutut kolmelta riviltä mutta jotain klezmeriä tai muuta niin että tietyt nopeat kuviot menevät aina samalla sormituksella, jolloin tarvitsen apurivejä eikä kappaletta voi helposti transponoida.
Itse olen oppinut kohtuuhelposti soittamaan ihan perusjuttuja haitarilla. Mutta kyllä siinä sitten mulla tulee rajat vastaan kun pitäisi alkaa soittamaan bassokulkuja, fiksumpi sointuja ja diskantissa moniäänisesti. Kaikkea tuota vähäsen, kyllä, mutta opettelua olisi haitarinkin kanssa loputtomiin. Ja joo, olen soittanut fonia ja klaraa, ja nyt aloin opetella viulua. Niissä on kaikissa omat haasteensa mutta niillä sitten keskitytäänkin yleensä soittamaan vain yksiäänisesti. Mutta sen yhden äänen kanssa onkin ihan eri skaala ilmaisumahdollisuuksia olemassa.
Tätä "helpointa" transponointia, mitä WW haki, on käsittääkseni +3, eli esim. gm -> Bbm. Tässä tapauksessa ei näin näppituntumalla tarvi vaihtaa sormitusta, vaikka kaikki rivit oisi käytössä.
Ämpärit täyttyy ja mieli on iloinen... |
|
sonic77 , se on just noin kuin viimeisessä kappaleessa sanoit, D-F-Ab esim.
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." |
Klezberg
04.09.2014 09:44:26 (muokattu 04.09.2014 09:49:52) | |
|
KoskPaavo: sonic77 , se on just noin kuin viimeisessä kappaleessa sanoit, D-F-Ab esim.
Tuotahan mä olen yrittänytkin sanoa niille jotka kehuvat kolmen rivin systeemiä, että kyllähän sitä viideltäkin riviltä voi transponoida. Tai jos soittaa jonkin kappaleen neljältä riviltä, niin transponointimahdollisuuksia löytyy aika paljon edelleen.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin |
|
EP: No keikkahanuristillahan tuohon juuri on tarve kun solistit vaihtuu, sävellajit ja tilanteet tulee eteen yht'äkkiä, pitää olla valmis eli toi on aika ymmärrettävää toisaalta.
Joo, ton mä ymmärrän ihan hyvin, mutta se ei selitä sitä miksi jotkut pitävät kolmelta riviltä opettelua ainoana järkevänä tapana. Suurin osa haitarin harrastajista ei päädy keikkasoittajaksi. Eikä säestäjäksi muutenkaan.
E: Se on oikeestaan kitaristilla ja basistilla vähän sama juttu, et voi käyttää esim. vapaita kieliä jne. vaikka haluaisit vaan joudut transpaamaan nopeesti ja soittamaan eri asemasta, lopputuloksesta tinkien.
Tuo on totta ja nimenomaan tuo vapaiden kielen käyttö. Mutta on noissa eroakin. Haitarissa kun pysyy kolmella rivillä, niin kukin sävel löytyy vain yhdestä paikasta. Kitarassa useammasta, vaikkei käyttäisi vapaita kieliä.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin |
|
Klezberg:
Tuo on totta ja nimenomaan tuo vapaiden kielen käyttö. Mutta on noissa eroakin. Haitarissa kun pysyy kolmella rivillä, niin kukin sävel löytyy vain yhdestä paikasta. Kitarassa useammasta, vaikkei käyttäisi vapaita kieliä.
Aivan, kieli+jousisoittimet poikkeavat juurikin tässä suhteessa monesta muusta, saman oktaavialan sävelet löytyvät monesta kohtaa otelautaa, sormitukset ovat pitkälti makuasioita ja ns oikeaa ei ole olemassakaan, klasaripuolella juttu on ehkä toinen.
Itse treenatessani vaikka jotain uutta biisia jossa on kitarajuttuja testaan eri sormitusvaihtoehtoja kunnes sopivin löytyy.
Sen lisäksi ja tähän liittyen joutuu usein miettimään/testaamaan mistä kohtaa joku tietty juttu soi parhaiten.
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla! |
|
sonic77: WanhaWetäjä: Niin siis sormitus ei muutu vaikka sävellaji muuttuu, näin olen ymmärtänyt ja tässä suhteessa kurttu eroaa aika lailla monesta muusta soittimesta. Eli jos osaat biisin g-mollissa niin ei ole kovakkaan temppu soittaa se ab -molliissa, toisin kuin vaikkapa pianolla.
...
Tätä "helpointa" transponointia, mitä WW haki, on käsittääkseni +3, eli esim. gm -> Bbm. Tässä tapauksessa ei näin näppituntumalla tarvi vaihtaa sormitusta, vaikka kaikki rivit oisi käytössä.
Mutta ei G -> Ab.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin |
|
Klezberg: Mutta ei G -> Ab.
Näin, eli jos transponoinnissa siirrytään puoltoista sävelaskelta kromaattisella asteikolla edes tai takaspäin, niin sormitusta biiseissä ei tarvitse vaihtaa, eli sokkona voi vetää rallin H-, D-, F- tai Ab-mollissa/duurissa -> helppoa rahaa.
Ämpärit täyttyy ja mieli on iloinen... |
|
sonic77: Näin, eli jos transponoinnissa siirrytään puoltoista sävelaskelta kromaattisella asteikolla edes tai takaspäin, niin sormitusta biiseissä ei tarvitse vaihtaa, eli sokkona voi vetää rallin H-, D-, F- tai Ab-mollissa/duurissa -> helppoa rahaa.
Just tätä mä olen yrittänyt selittää kolmen rivin soiton kannattajille...
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin |
 Roweami
05.09.2014 00:26:42 (muokattu 05.09.2014 00:47:57) | |
|
sonic77: WanhaWetäjä: Niin siis sormitus ei muutu vaikka sävellaji muuttuu, näin olen ymmärtänyt ja tässä suhteessa kurttu eroaa aika lailla monesta muusta soittimesta. Eli jos osaat biisin g-mollissa niin ei ole kovakkaan temppu soittaa se ab -molliissa, toisin kuin vaikkapa pianolla.
Juuri näin on, kirjoitteluni "helppo soitin" ei kuitenkaan tee oikeutta soittimelle.
Voittajalle löytyy aina voittaja.
Mitenkä tämä liittyy lavatanssiin..
Ei mitenkään, sen pitäisi olla vain sivutuote. |
|
Tuollaista soittajalegendaa mitä puhuivat keskenään kuulin yhdestä kovan luokan haitaristista joka loppuaikoina saattoi olla usein melko promillet korkealla keikoilla, tämmöinen huippulahjakas mestari joka joutui soittamaan tanssimusiikkia perheensä elättämiseksi ja niin poispäin. Bändiin joutui tuuraajia paljon tietty ja nämä nuoret erehtyi joskus huomauttamaan tai vihjaamaan että joku on kännissä. Tällöin maestro kosti usein äkillisillä sävellajin vaihdoksilla jolloin voi virnuilla että kuka tässä on oikein kännissä |
Roweami
06.09.2014 01:22:17 (muokattu 06.09.2014 01:31:24) | |
|
Kuusirivisellä sävellajien vaihdokset ovat helpoimpia.
Ei mennä epämukavuusalueelle. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
