Tanssimusiikki ›

Tuo on paha juttu, kun on vielä epävireinen, eikä voi viríttää.
 
PB taitaa olla hieman roots ja blues...
 
Mulla on ollut helpompaa korvien soimisen osalta tää kevättalvi. Ennen joulua soi G.

Mulla tinnittää oikee korva just nyt. Mahtavaa.
 
:(

E tai vähän matala. E:n ja Eb:n välissä.
 
Muuttaa A:n viritystä niin saa sen E:n kohdalleen.

Ajattelimpa tässä vielä kommentoida, kun aikaakin on...
 
Ylläolevan lainauksen jälkeinen teksti oli vain ja ainoastaan pelkkää asiaa. Plussaa tuli rymisten...
 
Sen verran vielä lisäisin ansiokkaaseen kirjoitukseen että miksauksen ja sen sisältämän taajuusjakautuman lisäksi yksi merkittävä seikka vielä vaakakupissa painaa kun arvioidaan metelin määrää: nimittäin S Ä R Ö . Kun särö ilmestyy mukaan kuvioihin kailottimista vyöryvä materiaali kuullostaa äänekkäämmältä kuin ilman säröä. Mistä sitä sitten tulee? Säröä saadaan kun joku signaaliketjussa oleva väline yliohjautuu; mikrofoni, mikserikanavan etuaste, graafinen taajuuskorjain, jakosuodin, päätevahvistin sekä lopuksi vielä kaiuttimessa ääntä tuottava elementti. Miina vaanii siis monessa paikassa. On taitolaji virittää setti sellaiseen vireeseen, että laitteista saadaan maksimaalinen taso ulos ilman säröä.
 
Ja siitä kaiutinelementistä vielä; vaikka yksikään signaaliketjussa oleva laite ei kävisi clippi-rajalla saattaa kaiutinelementti itsessään tuottaa säröä. Tämä taas johtuu monestakin asiasta; yleisin syy on se, että elementtiin tungetaan liian paljon tehoa. Lisäksi jotkut elementit ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tietyillä taajuuksilla säröytyvät nopeammin johtuen niiden fyysisistä rajoitteista. Tähän taas vaikuttaa mm. jakotaajuus. Tämä ilmenee tyypillisesti mm. siten, että kun esim. kaiuttimen yläpään 1" tuuman kaiutinelementin jakotaajuus lasketaan riittävän alas, niin tehon kasvaessa elementti ei kykene toistamaan alimpia taajuuksia riittävän hyvin vaan se ns. "pärskähtää ruvelle".
 
Sinänsä haittavaikutukseltaan säröytynyt ääni ei ole sen vaarallisempaa kuin ilman säröä oleva. Se vain kuullostaa epämiellyttävältä. Tässäkin on miinan paikka. Kun säröä ei ole, järjestelmästä helposti tykitetään meteliä kun tuntuu ettei mennä tarpeeksi kovaa. Tähän ilmiöön olen tutustunut tuolla festarikioskeilla työskennellessäni. Erityisesti siellä puolella ollaan kehitytty sellaiseen suuntaan, että kun laitteistojen tehot ja hyötysuhteet ovat parantuneet ei ole ollut enää tarpeen puristaa seteistä kaikkia tehoja.
 
Jälleen yhteenvetona: muuttujia tässä leikissä on monia. Kuten Einherjar totesi asia on joillekin vieras, pelottava ja joillekin yhdentekevä. Yhdessä kohdassa haluaisin kyllä kommentoida: Äänen kanssa ammatikseen työskentelevät kyllä tuntevat asiaa keskivertojoukahaista enemmän ja näissä piireissä asiasta kyllä keskustellaan ja siihen suhtaudutaan ihan aikuisten oikeasti vakavasti.

PB taitaa olla hieman roots ja blues...
 
Mulla on ollut helpompaa korvien soimisen osalta tää kevättalvi. Ennen joulua soi G.
 
Mulla on tinnittänyt jo aika kauan, sellanen 4 vuotta. Se ei ole onneksi kauhean paha, eli kun on normaalia puhetta tai muuta päivämeteliä, sitä ei huomaa. Mutta kun on hiljaista , niin silloin soi. Säveltä ei pysty hakemaan kun se ei ole oikeastaan koskaan sama. Kuulokokeissa olen ollut ja siellä ylhäällä on selvä piikki, mutta vielä mennään normaalin kuulon rajoissa. Juuri sen takia osaksi hankin ne sähkörummut, jotta meteli lavalla pysyisi aisoissa, ja kyllä se on auttanut. Ei ainakaan ole pahentunut tuo tinnitus. Voin vain kuvitella niitä joilla soi koko ajan joku 80 db, On varmaan yhtä helvettiä.

Olemme pyrkineet minimoimaan metelin vaikutukset: lavalla ei kuulu kuin rummut (iisillä tatsilla) ja puhaltimet (saxit ja huilu), kitaravahvistin pienellä ja basso SansAmpin (etuvahvistin) kautta suoraan pöytään, kiipparit pöytään: joka ukolla napit korvissa (rummuista kuuluva "meteli" jää pois) ja korviin itselle sopiva volume: nappeihin sama kuin eteen=> balanssi kohdallaan.

Olemme pyrkineet minimoimaan metelin vaikutukset: lavalla ei kuulu kuin rummut (iisillä tatsilla) ja puhaltimet (saxit ja huilu), kitaravahvistin pienellä ja basso SansAmpin (etuvahvistin) kautta suoraan pöytään, kiipparit pöytään: joka ukolla napit korvissa (rummuista kuuluva "meteli" jää pois) ja korviin itselle sopiva volume: nappeihin sama kuin eteen=> balanssi kohdallaan.
 
Toi on hyvä systeemi. Noi napit vaatii vaan vähän tottumusta. Kyllä mäkin niitä välillä käytän kun on sellasia paikkoja, missä ei tahdo kontrolli kuulua kunnolla. Nappeihin (siis korvaan) riittää mulla mun laulu ja piano, niillä pärjää.

Olemme pyrkineet minimoimaan metelin vaikutukset: lavalla ei kuulu kuin rummut (iisillä tatsilla) ja puhaltimet (saxit ja huilu), kitaravahvistin pienellä ja basso SansAmpin (etuvahvistin) kautta suoraan pöytään, kiipparit pöytään: joka ukolla napit korvissa (rummuista kuuluva "meteli" jää pois) ja korviin itselle sopiva volume: nappeihin sama kuin eteen=> balanssi kohdallaan.
 
Itseäni vielä lainaten: korvanappien paras puoli on se, että olipa saliakustiikka ihan mikä tahansa, niin sulle saundi on aina se paras ja vaikuttaahan se jo soittofiilikseen, samaten monitorointi kuuluu koko ajan, kun et ole jonkun ulkoisen kaapin varassa= tässä seison enkä muuta voi....

Itseäni vielä lainaten: korvanappien paras puoli on se, että olipa saliakustiikka ihan mikä tahansa, niin sulle saundi on aina se paras ja vaikuttaahan se jo soittofiilikseen, samaten monitorointi kuuluu koko ajan, kun et ole jonkun ulkoisen kaapin varassa= tässä seison enkä muuta voi....
 
Puhut asiaa veli hyvä.

Olemme pyrkineet minimoimaan metelin vaikutukset: lavalla ei kuulu kuin rummut (iisillä tatsilla) ja puhaltimet (saxit ja huilu), kitaravahvistin pienellä ja basso SansAmpin (etuvahvistin) kautta suoraan pöytään, kiipparit pöytään: joka ukolla napit korvissa (rummuista kuuluva "meteli" jää pois) ja korviin itselle sopiva volume: nappeihin sama kuin eteen=> balanssi kohdallaan.
 
tuo sama balanssi nappeihin tarttis myydä noille kollegoillekkin. saattas auttaa tiettyihin asioihin. Oon yleensä kuunnellu eka setin kaikkea napeista ja ruuvaillu siinä samassa balanssia, jos ei o ehtiny tsekata ennen keikkaa. Normaallisti kylläkin rapsautetaan pari kolme tsekkipiisiä.

tuo sama balanssi nappeihin tarttis myydä noille kollegoillekkin. saattas auttaa tiettyihin asioihin. Oon yleensä kuunnellu eka setin kaikkea napeista ja ruuvaillu siinä samassa balanssia, jos ei o ehtiny tsekata ennen keikkaa. Normaallisti kylläkin rapsautetaan pari kolme tsekkipiisiä.
 
Eilisellä keikillä ei tehty edes saundien tarkastusta; pelkät tsöt- osastot mikeille ja pari ääntä joka soittimesta: oli paikka täysin tukossa ruokailijoista jo roudauksesta asti=> hyvin kelpasi soitot illemmalla...

Eilisellä keikillä ei tehty edes saundien tarkastusta; pelkät tsöt- osastot mikeille ja pari ääntä joka soittimesta: oli paikka täysin tukossa ruokailijoista jo roudauksesta asti=> hyvin kelpasi soitot illemmalla...
 
Kyllähän jos perussäädöt ovat kohdallaan, niin aika pitkälle riittää kun katsoo että signaali tulee läpi. Illan mittaan voi sitten tehdä hienosäätöä. Aina ei voi tehdä soundcheckiä.

Onko talu halukkaita?

Talu lähestyy.

Eikö ketään todellakaan taluta?

Eikö ketään todellakaan taluta?
 
Mitä se on? syötävää? Juotavaa? hä?

PB taitaa olla hieman roots ja blues...
 
Mulla on ollut helpompaa korvien soimisen osalta tää kevättalvi. Ennen joulua soi G.
 
Onks toi paha....oon nuorempana sitä huttua veivannut aika prkleesti...sit vaan tuli mittari sillä osastolla täyteen...

Mitä se on? syötävää? Juotavaa? hä?
 
Seuratkaa näitä ohjelmia!

Taluakos tässä.

Nyt on se lähellä...