Tanssimusiikki ›

Mites ne laput sopii rokimageen?
 
Ei sovikaan, siks opetellaan arrit ulkoo.
 
Ja kyllä, pienellekin kokoonpanolle on järkevää sovittaa biisit.

Ai kun ei sovikaan soittaa kromaattiseen asteikkoon pohjautuvaa tilua haitarilla silloin kuin mieli tekee ja pitää sillä omaa egoaan aiheettoman korkealla???
 
Hanuristit tiedetään...
 
No niin justiinsa. Pitäähän sitä jotain huvia olla.
 
EDIT: Mennäänpä vakavaksi ja enempää asiasta kinastelematta, niin kyllähän pitää tietynlainen yhteispeli olla, ettei ihan mitä tahansa vetele. Mutta, Muzakin viestiin, miksi ne nuotit pitää olla. Jos on tätä perustavaraa tarjolla, niin sen voi sopia ihan ilman niitä lappujakin, miten soitetaan tai miten ei soiteta. Ja toisekseen, sinne voi sopia ne kohdat mihin tulee tilutukset mutta jätetään se sitten asianomaisen soittajan omaan harkintaan miten se toteutus käytännössä.
 
Kyllähän se on hienoa, kun vedetään just niinkuin joku on sen sovittanut ja varsinkin jos sattuu itse olemaan se sovittaja ja haluaa yleisön kuulevan hienot kuviot, mitkä on ihan itse keksinyt, niin asia on jees. Mutta kun on sitten näitä muusikoita/bändejä joilla ne sovitukset on kirjoitettu nimiartistin levyltä suoraan ja niitä sitten pitäisi veivata justiin niin kuin levyllä. No mitäs ideaa tässä on? Kyllähän nuotinlukutaitoinen humppaveikko ne siitä vetää ja niin kuka vaan kun viitsii opetella nuotit.
 
Jos nyt oman näkemyksen asiasta esitän, niin nuotit on apuväline, jolla tyhmempikin soittaja saadaan kuulostamaan muusikolta. Luovuutta saisi olla joskus enempikin. Ikävä kyllä, itsekin silti joudun noihin apuvälineisiin paljolti tukeutumaan.
 
Nuotit ei ole musiikkia!

Mites ne laput sopii rokimageen?
 
Huonosti. Nyt rupes väheneen, kun Kantolan siipi puoliutui.

EDIT: Mennäänpä vakavaksi ja enempää asiasta kinastelematta, niin kyllähän pitää tietynlainen yhteispeli olla, ettei ihan mitä tahansa vetele. Mutta, Muzakin viestiin, miksi ne nuotit pitää olla. Jos on tätä perustavaraa tarjolla, niin sen voi sopia ihan ilman niitä lappujakin, miten soitetaan tai miten ei soiteta. Ja toisekseen, sinne voi sopia ne kohdat mihin tulee tilutukset mutta jätetään se sitten asianomaisen soittajan omaan harkintaan miten se toteutus käytännössä.
 
Tämä pätee vain jos soittajia on 3-4 bändissä, vähänkin isommalla kokoonpanolla käytännössä alkaa armoton toisten varpaille astuminen. Näin siinä vaan käy, vaikkei haluisikaan.
 
Kyllähän se on hienoa, kun vedetään just niinkuin joku on sen sovittanut ja varsinkin jos sattuu itse olemaan se sovittaja ja haluaa yleisön kuulevan hienot kuviot, mitkä on ihan itse keksinyt, niin asia on jees. Mutta kun on sitten näitä muusikoita/bändejä joilla ne sovitukset on kirjoitettu nimiartistin levyltä suoraan ja niitä sitten pitäisi veivata justiin niin kuin levyllä. No mitäs ideaa tässä on? Kyllähän nuotinlukutaitoinen humppaveikko ne siitä vetää ja niin kuka vaan kun viitsii opetella nuotit.
 
No jos se levysovitus on hyvä, niin mikä ettei sitten soiteta sitä. Kusenpolttamista ralleista tulee itselle mielenkiintoisempia kun niitä ei soitetakaan autopilootilla sinne päin vaan yritetäänkin toteuttaa jotain etukäteen sovitettua _yhdessä_. Tai mä oon ainakin koen myrkyttäneeni vaakahanurilla jo niin monet biisit että on kiva soittaa ihan sovitettuakin kamaa _hyvin_.
 
Jos nyt oman näkemyksen asiasta esitän, niin nuotit on apuväline, jolla tyhmempikin soittaja saadaan kuulostamaan muusikolta. Luovuutta saisi olla joskus enempikin. Ikävä kyllä, itsekin silti joudun noihin apuvälineisiin paljolti tukeutumaan.
 
Nuotit ei ole musiikkia!
 
Tietysti nuotit on apuväline. Mä en tarkoittanut "sovitus" sanalla "soita sä intro, mä soitan a-osan välisoittona" -tyylisiä sovituksia, vaan sellaisia joissa oikeastikin on jotain uutta ja erilaista. Niitä on hankala puhumalla viestittää kanssamuusikolle ymmärrettävästi. Tässä kohtaa ne nuotit tulevat kyseeseen, ja poistuvat heti kun asiat osataan jo ulkoa.
 
Nuotit eivät mitään luovuutta rajoita koskaan. Luovuutta ei ole se että ajattelee: "enpä soitakaan lapussa olevaa juttua vaan keksin ihan oman tilun tähän paikkaan". Se on amatöörimäisyyttä. Paskakaan sovitus ei anna syytä alkaa sooloilemaan.

Tämä pätee vain jos soittajia on 3-4 bändissä, vähänkin isommalla kokoonpanolla käytännössä alkaa armoton toisten varpaille astuminen. Näin siinä vaan käy, vaikkei haluisikaan.
 
No jos se levysovitus on hyvä, niin mikä ettei sitten soiteta sitä. Kusenpolttamista ralleista tulee itselle mielenkiintoisempia kun niitä ei soitetakaan autopilootilla sinne päin vaan yritetäänkin toteuttaa jotain etukäteen sovitettua _yhdessä_. Tai mä oon ainakin koen myrkyttäneeni vaakahanurilla jo niin monet biisit että on kiva soittaa ihan sovitettuakin kamaa _hyvin_.
 
Tietysti nuotit on apuväline. Mä en tarkoittanut "sovitus" sanalla "soita sä intro, mä soitan a-osan välisoittona" -tyylisiä sovituksia, vaan sellaisia joissa oikeastikin on jotain uutta ja erilaista. Niitä on hankala puhumalla viestittää kanssamuusikolle ymmärrettävästi. Tässä kohtaa ne nuotit tulevat kyseeseen, ja poistuvat heti kun asiat osataan jo ulkoa.
 
Nuotit eivät mitään luovuutta rajoita koskaan. Luovuutta ei ole se että ajattelee: "enpä soitakaan lapussa olevaa juttua vaan keksin ihan oman tilun tähän paikkaan". Se on amatöörimäisyyttä. Paskakaan sovitus ei anna syytä alkaa sooloilemaan.
 
Nytpä saat Muzakki plussan.
 
Trionkokoisella bändillä sovitukset on yleensä kiipparistin viitseliäisyyden takana. Ainakin on olleet.
 
Tilanne on ihan katastrofaalinen jo kvintetillä, jos siellä kaikki tuuttaa mitä sattuu. Koko ajan vaan pahenee, jos on vaikkapa kahdet urut bändissä. Ja edelleen pahenee, jos vedellään oikeasti arrattuja biisejä.

OMB:ssä joutuu vaan antamaan niin perkeleesti periksi esityksen tasossa, joten ei se ole helppoa siinäkään.
 
Älä höpötä - miehestä sekin on kii. Niinkun sunkin kohdallas.

Mä taas haluisin bändiltä sen, että yksikään biisi EI lähde "mikä sävellaji/yy-kaa-koo" -pohjalta, vaan että _kaikki biisit_ on arrattu uusiksi kokoonpanolle sopivaksi ja ainuttakaan "näin tää on aina vedetty" -tilua ei tule keltään. Laput aina edessä kunnes muistaa ulkoa sovituksen.
 
Ihanasti sanottu.
 
Plussan saat.

...kompromisseja eri jutuista joutuu tekemään yhtä paljon kuin OMB:in kanssa...
 
Mitäs vitun kompromisseja OMB;n kanssa tarvii tehdä?
 
Ei mitään, kun matskun vaativuudesta ei tarvi tinkiä kenenkään osaamattomuuden takia.

...,mutta se ei ole realismia,varsinkaan näissä kuolevissa huttukuvioissa:-)
 
Ja sietääkin kuolla, jos tarkotus on vetää kusenpolttamia biisejä niin helpoilla arreilla, että kuka vaan voi vetää ulkomuistista perussoinnuilla.

Ja sietääkin kuolla, jos tarkotus on vetää kusenpolttamia biisejä niin helpoilla arreilla, että kuka vaan voi vetää ulkomuistista perussoinnuilla.
 
+.

Ja sietääkin kuolla, jos tarkotus on vetää kusenpolttamia biisejä niin helpoilla arreilla, että kuka vaan voi vetää ulkomuistista perussoinnuilla.
 
Nyt pitää senverran puolustella tanssimuusikoita, että monesti juuri ne tutuimpia hittejä jo tutuksi tulleella tavalla esittävät artistit keräävät erityisen paljon tanssiväkeä paikalle. Kovin monimutkaiset arrit tai rytmit eivät aina parhaalla mahdollisella tavalla sovellu tanssimusiikkina esitettäväksi. Melodiat ja sanoitukset merkitsevät paljon ja helppous, tuttuus ja määrätynlainen suuripiirteisyys on tanssimusiikissa eduksi. Jos kappaleen pystyy tanssimaan ulkomuistista vaikka silmät kiinni läpi ilman minkäänlaisia ikävän yllätyksellisiä, tunnetusta levytyksestä eroavia tulkintoja, saa orkesteri paljon arvostusta ja kiitosta osakseen.

Nyt pitää senverran puolustella tanssimuusikoita, että monesti juuri ne tutuimpia hittejä jo tutuksi tulleella tavalla esittävät artistit keräävät erityisen paljon tanssiväkeä paikalle. Kovin monimutkaiset arrit tai rytmit eivät aina parhaalla mahdollisella tavalla sovellu tanssimusiikkina esitettäväksi. Melodiat ja sanoitukset merkitsevät paljon ja helppous, tuttuus ja määrätynlainen suuripiirteisyys on tanssimusiikissa eduksi. Jos kappaleen pystyy tanssimaan ulkomuistista vaikka silmät kiinni läpi ilman minkäänlaisia ikävän yllätyksellisiä, tunnetusta levytyksestä eroavia tulkintoja, saa orkesteri paljon arvostusta ja kiitosta osakseen.
 
Muuten ymmärrän, mutta selitä suurpiirteisyys.
 
Ei kai oo hyväksi soittaa "vähän sinne päin"?

Ja sietääkin kuolla, jos tarkotus on vetää kusenpolttamia biisejä niin helpoilla arreilla, että kuka vaan voi vetää ulkomuistista perussoinnuilla.
 
Tuskin näitten kuvioitten kuolemisella ja helpoilla arreilla on paljoakaan tekemistä toistensa kanssa?Ajat muuttuu,aikansa kutakin,siitä tässä lienee kysymys?
 
Se mitä mä ajoin takaa on se,että bändien koko tässä tavallisessa perushututuksessa varsinkin niissä harvoissa tanssikapakoissa on valitettavasti ja yleensä trio:-)
 
Puhumattakaan joidenkin mestojen käyttämistä OMB-osastoista...
 
Sä et lue näitä juttuja tai sitten et ymmärrä lukemaasi,mähän sanoin myös että varmaan jokainen soittaja haluaisi soittaa sovitettua,treenattua musaa,vähintään kvartetilla,se ei vaan aina ja läheskään kaikille ole mahdollista:-)

Muuten ymmärrän, mutta selitä suurpiirteisyys.
 
Ei kai oo hyväksi soittaa "vähän sinne päin"?
 
Suurpiirteisyydellä tarkoitan musiikillisten kompromissien tekemistä siten, että tanssiminen helpottuu tarvittaessa vaikka hieman 'musiikin kustannuksella'. Rytmejä voi pyöristellä ja musiikkia tapetoida, koristella ja päällystää niin runsaasti, että tanssiminen on kuin paksulla, nilkaan asti upottavalla persialaisella matolla liikkumista. Mielestäni noin 90 % ihmisistä ei tanssi tahdissa ja silloin on eduksi soittaa 'vähän sinne päin', fiilistelymusiikkia, kauniita sointuja ja melodioita maalaillen.

Suurpiirteisyydellä tarkoitan musiikillisten kompromissien tekemistä siten, että tanssiminen helpottuu tarvittaessa vaikka hieman 'musiikin kustannuksella'. Rytmejä voi pyöristellä ja musiikkia tapetoida, koristella ja päällystää niin runsaasti, että tanssiminen on kuin paksulla, nilkaan asti upottavalla persialaisella matolla liikkumista. Mielestäni noin 90 % ihmisistä ei tanssi tahdissa ja silloin on eduksi soittaa 'vähän sinne päin', fiilistelymusiikkia, kauniita sointuja ja melodioita maalaillen.
 
taian olla kerrankin eri mieltä.. ;o/
 
Sinnepäin soitettu musiikki on persiistä...

taian olla kerrankin eri mieltä.. ;o/
 
Sinnepäin soitettu musiikki on persiistä...
 
Tässä puhutaan nyt tod,näk. kahdesta ihan eri asiasta..."sinnepäin" soittamisella tarkoitetaan(?)ns päin persettä soittamista,joka taas johtuu siitä että ei osata soittaa?Eli soitetaan vääriä ääniä,kompit heiluu etc?Eli se on ihan eri asia kuin yksinkertaiset arrit?
 
Mutta valaise meitä,sä kaikkien m.netin turakaisten "äiti",miten sä tanssijana/kuulijana koet tuon"sinnepäin"soittamisen tai että ymmätkö sä jotain sovittamisesta?
 
Tai kuuletko jos basso soittaa väärin...

Tässä puhutaan nyt tod,näk. kahdesta ihan eri asiasta..."sinnepäin" soittamisella tarkoitetaan(?)ns päin persettä soittamista,joka taas johtuu siitä että ei osata soittaa?Eli soitetaan vääriä ääniä,kompit heiluu etc?Eli se on ihan eri asia kuin yksinkertaiset arrit?
 
Mutta valaise meitä,sä kaikkien m.netin turakaisten "äiti",miten sä tanssijana/kuulijana koet tuon"sinnepäin"soittamisen tai että ymmätkö sä jotain sovittamisesta?
 
Tai kuuletko jos basso soittaa väärin...
 
Taatusti en ymmärrä, niin turis olen, mutta valitettavasti mulle on suotu melko (meinasin sanoa autenttinen) tarkka musiikkikorva, et yleensä kuulen kyllä aina.
 
Sovituksesta en osaa sanoa muuta kuin että eron huomaa kyllä.

...Jos kappaleen pystyy tanssimaan ulkomuistista vaikka silmät kiinni läpi ilman minkäänlaisia ikävän yllätyksellisiä, tunnetusta levytyksestä eroavia tulkintoja, saa orkesteri paljon arvostusta ja kiitosta osakseen...
 
Tätä mä en koskaan tule ymmärtämään. Miksi asiat pitää aina mennä "niin kuin ne on ennenkin menneet"? Miksei yllätyksiä saa tulla? Onko ne aina negatiivisia asioita?
 
Jos halutaan aina kuulla biisit samalla tavalla niin sitä varten on olemassa ratkaisu; cd-soitin.
 
Yks ukko tuli kerran valittamaan illan viimeisen kappaleen jälkeen "miten te voitte lopettaa? Eihän vielä tullut edes viimeistä valssia? Mä olen koko illan odottanut viimeistä valssia!". Teki niin mieli sanoa takaisin että "ai? mä taas oon koko elämäni odottanut kuolemaa". En kehdannut.
 
Edelleen, toiset näkee muutoksen uhkana, toiset mahdollisuutena.

Mitäs vitun kompromisseja OMB;n kanssa tarvii tehdä?
 
Ei mitään, kun matskun vaativuudesta ei tarvi tinkiä kenenkään osaamattomuuden takia.
 
Mä tarkoitin tuolla OMB-kompromissillä sitä että jos esim. soittaa vaan midifilejä taustana niin kovasti pitää muistaa ne osat jne. ja sitten taas jos soittaa kompeilla niin joskus joutuu esim. bassokuluissa ja filleissä joustamaan. Komppia käytettäessä mielestäni saa paljon enemmän vaihtelumahdollisuuksia biiseihin , voi venyttää tai lyhentää tarpeen mukaan , voi soittaa eri sointukierroilla eri iltoina jne.. Itse omasta mielestäni perehdyin tuohon "bass to lowest"-juttuun siten että sointukäännös tehdään siten että esim "Whiter shadet" ja "My Wayt" onnistuvat . Samoin voi soittaa vaikka Gm7/C C13:ksi. sama sointu . Kyllä noistakin härveleistä luova soittaja saa paljon irti, vaikka en itseäni miksikään olliabborreksi luekaan.

Samoin voi soittaa vaikka Gm7/C C13:ksi. sama sointu .
 
Ja seuraavaks alkaa kiistely tästä että onko se sama vai ei.
 
Joka tapauksessa...tää ketju on taas tämmönen purkaus joka ei vie mitään mihinkään suuntaan. Hyvää Uutta Vuotta!