Tanssimusiikki ›

Roweami: Tarkoitat varmaan yliharmoonisia, nehän tekevät soinnista lämpimän ja pyoreän ja samalla mahdollistavat, että matkaradiostakin kuuluu "bassoja".
 
Jos kumminkin tarkoitit alaharmoonisia, niin ensimmäinen parillinen on 20Hz (esimerkki 40Hz), ensimmäinen pariton (aliharmooninen) olisi 13Hz:n paikkeilla, toinen parillinen 10Hz jne.
 
Yläharmooniset tuo niitä kuminoita helposti ja ei niitä yleensä bassoon hirveästi haluta. Toki nyttemmin on saatu markkinoille esim Wavesin MaxxBass, joka generoi niitä todella matalia taajuuksia järkeväksi kuultavaksi ylemmille taajuuksille, mutta sekin ylikäytettynä kuulostaa tuhnulta.
Se vielä että nyt puhutaan pa:sta eikä matkaradioista. Niiden äänentoistossa on vinha ero ja toistettava materiaali on ihan eri tavaraa.
 
Ihan alaharmoonisista puhuin. Niitä löytyy muualtakin, kun basson E-kielen nollavälistä. Lisäksi basson ala-E soi yleensä voimakkaammin sieltä 80Hz tienoolta, kun sieltä virallisemmasta 40Hz kolosta. Sen itse virallisen äänen kunnollinen toistaminen on myös hyvä asia. Jopa 5-kielisen H-kielellä. Toki se on itse bassosta kiinni, mutta kun siellä sub-taajuuksilla pyöritään oikein matalalla, niin se kuulostaa hyvältä ja siitä tulee nimen omaan sitä lämpöä soundiin (olettaen tietenkin että sitä osataan miksata ja kalusto on kunnossa)

Einherjar: Yläharmooniset tuo niitä kuminoita helposti ja ei niitä yleensä bassoon hirveästi haluta.)
 
Pahimmat kuminat, muminat ja älämölöt mitä mä olen olemattomalla osaamisellani onnistunut löytämään ei o kovin kaukana subien ja laulukaappien välisestä jakotaajuudesta. Ja joo, jos se on suurinpiirtein 100Hz, niin 200 tai 400Hz ei o kauheen kaukana?
 
Mut aina milloin sä tai Pauli tai kuka tahansa muu äänentoistoa enämpi työkseentekevä vaivaudutte humppapalstalle äänentoistosta kirjoittamaan, niin asialla on yleensä mutua poistava tervehdyttävä vaikutus.

rintapek: Pahimmat kuminat, muminat ja älämölöt mitä mä olen olemattomalla osaamisellani onnistunut löytämään ei o kovin kaukana subien ja laulukaappien välisestä jakotaajuudesta. Ja joo, jos se on suurinpiirtein 100Hz, niin 200 tai 400Hz ei o kauheen kaukana?
 
Hyvin yleisesti se/ne "subikka(t)" lähtee 100-150 Hz taajuudeltata liikenteeseen ja se ylemmän osaston alataajut ovat juuri samoissa tai menevät pikkasen alemmaksikin.
150-250 Hz on juuri se "paska kuminataajuus" mikä usein pukkaa tulemaan liikaa esille. Se osin johtuu vain siitä että niiden kaappien hyötysuhde on siellä tietämillä hyvä ja samoilla taajuksilla saattaa subikat ja yläosaston alakerta soida "hallitsemattomasti" yhtä aikaa samoja taajuuksia.
 
Tässä olen mainostanut näitä prossuja kun ne on just hyvä lääke tähänkin vaivaan! Prossuissa on yleensä jakosuodin (jakosuotimia) johon voi vaikuttaa monipuolisesti eli sitä jakotaajuttaa voidaan portaattomasti liuttaa päällekkäin. Samaista taajuusaluetta voidaan vaimentaa siten että se liukuma/siirtymä eri kajareiden välillä on luontevan kuuloinen.
Tämä on ihan eri asia kun pelkkä subbanen josta sitten valitaan se jakotaajuus!
Hyvä jakosuodin on yksi tärkeimmistä Pa:n elementeistä, oli systeemi sitten mikä tahansa.
 
Liian usein "paskataajuuksia" aiheutuu vuotavista mikkilinjoista, kierroista, väärinasennetusta mikeistä tai niiden jaloista ja brummeista. Esim. Basari mikkilinja pitää ehdottomasti Geitata ja eguta niin että sinne jää vain oikeastaan kaksi taajuutta eli rummunkalvontaajuus ja se pedalin nuijan (kova/pehmeä) taajuus. Kaikki muuta taajuudet voi suotia huoletta pois. mikki on avoinna vain sen "kolauksen" ajan muuten koko ajan geitattuna eli suljettuna jne.....

friikki:. Esim. Basari mikkilinja pitää ehdottomasti Geitata ja eguta niin että sinne jää vain oikeastaan kaksi taajuutta eli rummunkalvontaajuus ja se pedalin nuijan (kova/pehmeä) taajuus. Kaikki muuta taajuudet voi suotia huoletta pois. mikki on avoinna vain sen "kolauksen" ajan muuten koko ajan geitattuna eli suljettuna jne.....
 
Sen verran vielä tähän juttuun puutun, että itselläni gate on ensimmäinen värkki joka jää pois jos jostain pitää tinkiä.
 
Jos nyt ei ihan heveintä heviä vedetä, niin rummun virityksellä ja oikealla mikillä oikeassa paikassa pärjää bassarin kanssa loistavasti. Rummut ei lähtökohtaisesti tarvitse mitään gatehässäköitä. Gatet toimivat yleensä kunnolla vain silloin kun soitetaan niin, että dynamiikka on loppunut jo eilen.

Pauli Lappalainen: Sen verran vielä tähän juttuun puutun, että itselläni gate on ensimmäinen värkki joka jää pois jos jostain pitää tinkiä.
 
Jos nyt ei ihan heveintä heviä vedetä, niin rummun virityksellä ja oikealla mikillä oikeassa paikassa pärjää bassarin kanssa loistavasti. Rummut ei lähtökohtaisesti tarvitse mitään gatehässäköitä. Gatet toimivat yleensä kunnolla vain silloin kun soitetaan niin, että dynamiikka on loppunut jo eilen.
 
Siihen asiaan miksi se pasari kannattaa ehdottomasti "gateta" on montakin syytä:
 
mm tanssilavoilla rummut ja koko bändi soittaa yleensä "lautakorokkeella" joka kumisee jo itsessään paljon. Pasari vaatii hyvin paljon bassotoistoa ja ne kuminat vuotaa mikkiin jos sitä ei rajoita mitenkään. Toiseksi hyvin yleisesti basisti soittaa rumpalin vieressä ja basisteilla tahtoo olla jonnin kokoinen vahvari joka on yleensä sijoittunut siten että sieltäkin vuotaa myös basarimikkiin ääntä ja sehän vaan tehostuu juuri niiden bassotaajuksien johdosta.
 
Samaisesta asiasta oli juuri keskustelua Saastamoisen Jarin kanssa joka on mm Paula Koivuniemen rundin salimiksaajana (opettaa mixausta pop &jazz konservatorio lappiassa). Paula Koivunienen FinlandinTalon keikalla Nykäselle Anssille tehtiin pasari soundi juuri edellä mainitsemallani tavalla.
 
Itse olen toiminut aikanaan Radio Ettanilla musiikkiäänitarkkailijana ja siellä radioidessa ensinmäinen asia on putsata se alakerran hälyäänet jotta äänityksistä yleensä tulee mitään. Asian voi todeta varsin yksinkertaisesti kuuntelemalla sitä basari linjaa mitä sinne tulee. Pienen PA;n tehoa ja soundia syö juuri noi turhat äänet jotka eivät ole tarkoitettua toistettavaksi! Miksi niitä "häiriöääniä" yleensä pitäisi viedä sinne subbarille tai yleensä PA:lle?

Einherjar: Ihan alaharmoonisista puhuin... kun siellä sub-taajuuksilla pyöritään oikein matalalla, niin se kuulostaa hyvältä ja siitä tulee nimen omaan sitä lämpöä soundiin (olettaen tietenkin että sitä osataan miksata ja kalusto on kunnossa)
 
OK, piti oikein perehtyä aiheeseen.

friikki: Siihen asiaan miksi se pasari kannattaa ehdottomasti "gateta" on montakin syytä:
 
mm tanssilavoilla rummut ja koko bändi soittaa yleensä "lautakorokkeella" joka kumisee jo itsessään paljon. Pasari vaatii hyvin paljon bassotoistoa ja ne kuminat vuotaa mikkiin jos sitä ei rajoita mitenkään. Toiseksi hyvin yleisesti basisti soittaa rumpalin vieressä ja basisteilla tahtoo olla jonnin kokoinen vahvari joka on yleensä sijoittunut siten että sieltäkin vuotaa myös basarimikkiin ääntä ja sehän vaan tehostuu juuri niiden bassotaajuksien johdosta.
 
Samaisesta asiasta oli juuri keskustelua Saastamoisen Jarin kanssa joka on mm Paula Koivuniemen rundin salimiksaajana (opettaa mixausta pop &jazz konservatorio lappiassa). Paula Koivunienen FinlandinTalon keikalla Nykäselle Anssille tehtiin pasari soundi juuri edellä mainitsemallani tavalla.
 
Itse olen toiminut aikanaan Radio Ettanilla musiikkiäänitarkkailijana ja siellä radioidessa ensinmäinen asia on putsata se alakerran hälyäänet jotta äänityksistä yleensä tulee mitään. Asian voi todeta varsin yksinkertaisesti kuuntelemalla sitä basari linjaa mitä sinne tulee. Pienen PA;n tehoa ja soundia syö juuri noi turhat äänet jotka eivät ole tarkoitettua toistettavaksi! Miksi niitä "häiriöääniä" yleensä pitäisi viedä sinne subbarille tai yleensä PA:lle?
 
Haluaisinpa nähdä/kuulla sellaisen ihmevekottimen joka samoilla säädöillä toimii kunnolla koko Koivuniemen setin.
 
Mielestäni Anssi ei tarvitse rumpuihinsa ensimmäistäkään gatea, rumpujen vireet ja soundit on just. Ja jos ei ole, niin sitten virittää tai soittaa niin, että on just.
 
Mutta kukin tyylillään ja olkoon kunkin usko vahva.

Tulin vaan sanomaan, että joissain biiseissä voi bassorummun mikittää, toisissa taas ei!
 
(Siis kohtuu kokoisissa tanssiravintoloissa ja tanssipaikoissa.
Suuremmat areenat on eri juttu)

Nyt kun on alan ammattilaiset paikalla, niin kyselläänpäs vähän tyhmiä.
 
Tanssibändistä kyse ja höpötellään nyt passiivikaapeista.
Jos on tilanne, että tolpannokassa on tanssibändille hyvälaatuiset yläpäät ja lattialla subbarit (tarkoittaa siis ammattimiehelle korkeintaan keskitasoa). Kohtuullinen jakosuodin ja pari suhteessa sopivaa vahvistinta. En nyt ala mitään merkkejä/malleja laittamaan, kun mikään ei kuitenkaan ole kaikille kelpaava.
Siis pöntöt, vahvarit, jakari, ei muuta.
 
Sitten siihen kysymykseen: digipöytä vai analoginen? Sanotaan, että 16 mikkikanavaa.
Digipöytien hinnat tahtoo olla siellä alkaen kolmatta tonnia kuitenkin pienessäkin luokassa ja sillä saa jo suoraan sanoen aika hyvän analogipöydän.
Siis mitä lavalta itse miksaava tanssibändi hyötyy hinnat alkaen digipöydästä verrattuna laadukas analogipöytä?

Sitten siihen kysymykseen: digipöytä vai analoginen? Sanotaan, että 16 mikkikanavaa.
Digipöytien hinnat tahtoo olla siellä alkaen kolmatta tonnia kuitenkin pienessäkin luokassa ja sillä saa jo suoraan sanoen aika hyvän analogipöydän.
Siis mitä lavalta itse miksaava tanssibändi hyötyy hinnat alkaen digipöydästä verrattuna laadukas analogipöytä?
 
Digitiskeissä löytyy yleensä outputteja mukavammin, että voi monitoreja tehdä enemmän. Ja niihin on saatavissa ekvalisaattorit, lavasaundin saa paremmin kuosiin ja mahdolliset kierrot kuriin. Efektiprossuja löytyy myös, että saa vähän maustettua eri instrumenttejä. Ja kanavien ekvalisaattorit ovat monipuolisemmat, saundia pystyy viilaamaan enemmän. Ja myös se, että saa muistista asetukset kohdilleen on varsin mukava asia.

humppahanuristi: Nyt kun on alan ammattilaiset paikalla, niin kyselläänpäs vähän tyhmiä.
 
Tanssibändistä kyse ja höpötellään nyt passiivikaapeista.
Jos on tilanne, että tolpannokassa on tanssibändille hyvälaatuiset yläpäät ja lattialla subbarit (tarkoittaa siis ammattimiehelle korkeintaan keskitasoa). Kohtuullinen jakosuodin ja pari suhteessa sopivaa vahvistinta. En nyt ala mitään merkkejä/malleja laittamaan, kun mikään ei kuitenkaan ole kaikille kelpaava.
Siis pöntöt, vahvarit, jakari, ei muuta.
 
Sitten siihen kysymykseen: digipöytä vai analoginen? Sanotaan, että 16 mikkikanavaa.
Digipöytien hinnat tahtoo olla siellä alkaen kolmatta tonnia kuitenkin pienessäkin luokassa ja sillä saa jo suoraan sanoen aika hyvän analogipöydän.
Siis mitä lavalta itse miksaava tanssibändi hyötyy hinnat alkaen digipöydästä verrattuna laadukas analogipöytä?
 
Itte ostin vuosi sitten Yammun 01V:n 300 eurolla ja vaikka se pro-miesten mielestä on p*ska, on se meikäläisen humpparientoihin ollut vallan loistava härveli. 16 kanavaa sisään, 4 aux, kaksi efektiä ja ennen kaikkea se, että saa eri latojen asetukset talteen, niin ei tartte aina veivata uudestaan. Helppokäyttöinen ja mun mielestä selkeä peli, kun noiden synien kanssa on kuitenkin tullut ruuvailtua. Ainakin aikaisempaan Soundcraftin analoogipöytään verrattuna soundi paljon parempi. Ruudulta näkee mihin suuntaan ne käppyrät kurvaa, kun nappia kääntää. Ei mulla muuta.

Lienee makuasia kumpi tiski?
Molemmat toimii varmasti,mutta on kahta koulukuntaa.
Toki olen kuullut senkin,että mitäs sitten tehdään digipöydän kanssa,jos tulee sähkökatko...? No mitähän...
Itse en ole touhunnut digipöydän kanssa juurikaan,joten analogipöytä on mulle tutumpi.
Esim.Allen&Heath tekee Wizard-sarjan pöytiä,joissa on lauluun ym. livetilanteessa ihan riittävä kaikulaite. Yleensä noi kitara-ja kiipparipaavot hoitaa omat soudit itse lähetyskuntoon?
Niitä kaikuja pystyy editoimaan netistä imuroitavalla ohjelmalla varsin hyvin. Jä löytyy auxeja tarpeeksi tavalliselle tanssipändille.
Etuasteet on mun mielestä varsin hyvät ja puhdas-soundiset.
Toisaalta esim.Yamahan digitiski on osaavissa käsissä loistava laite.
Vähintään yhtä nopea ja helppo se on käyttää,kun sen osaa. Ei siis tarvitse pelätä.
Jos siis on hyvät kaapit,hyvä jakari/prossu,hyvät päätteet ja siihen hyvät lähtösoundit,niin kyllä sen voi hyvälläkin tiskillä pilata helposti.
Oli sitten ana-tai digipöytä. Enkä viittaa teidän tai kenenkään muunkaan bändiin,tämän piti olla huumoria.
Nim:"Pessimisti ei pety".

humppahanuristi:
Siis mitä lavalta itse miksaava tanssibändi hyötyy hinnat alkaen digipöydästä verrattuna laadukas analogipöytä?
 
-nopea toiminen ja kompakti
-Digimixerissä on muisti eli asetukset saadaan helposti tallennettua.
-Jokaiselle kanavalle on hyvät dynamiikka, efekti ja äänenväri säädöt
-Perus efektejä on useita ja niitä on helppo muokata ja ne myös jää muistiin.
-Mikäli kanavia tarvitaan lisää yleensä pöytään mikkietusia on helppo lisätä
-Liitännät ovat monipuolisia (liitännät vaihtelee eri merkkien ja mallien välillä)
-Halutessaan moniraita äänitykset ovat mahdollisia myös live keikoilla
 
Digitiskissä on käytännössä tarvittavat tarvikkeet jo valmiina eikä erillisiä muita vermeitä äänenkäsittelyyn välttämättä tarvita.
 
Ei digitiskistä tarvitse 3 tonttua maksaa muutamalla satkulla saat vanhempia vermeitä. 1500-2000 € saa jo uudenkin ja riittävän useampaankin tarpeeseen.
 
Halvemmaksi digitaalinen mikseri tulee kuin hyvä analogipöytä+vermeet.
 
Tässä nyt jotain mitä mieleen juolahti äkkiseltään.
 
Itsellä on Yamahan dm1000 ja Behkun ddx3216 kumpikin toimii humpassakin...

Tämän sähkökatkolla pelottelun oon kuullut ennenkin. Mulla ei oo ollu vielä analogimikseriä, mikä toimis ilman sähköä. Ja taitaa lähes kaikki digimikserit käynnistyä samassa tilassa kun on sammunut.
 
Mitäs jos joku onnellinen käy tekemässä omat säätönsä teidän mikseriin? Näitä mitä erikoisimpia juttuja voi toki miettiä... Digileluilla kannattaa opetella tallentamaan asiat mieluummin liian usein, kun liian harvoin.

Heh, aika hiljaista saattaa tosiaan olla keikillä sähkökatkon aikana, olipa tiski ja pa mikä tahansa.

Edellisten lisäksi.
 
- Analogivärkissä näkee yhdellä silmäyksellä mitä menee ja minne.
 
-Digitaalisessa on katsottava hiukan tarkemmin kun on eri toimintoja samoilla napeilla ja liukureilla. Samoin on katsottava, ettei mikään johto tai juotavapullo ole liukujen tiellä kun vaihtaa tasolta toiselle.
 
-Digivehkeiden kanssa on perehdyttävä hiukan syvällisemmin äänentoistolaitteiden toimintaan ja saattaa aloittelijalle tulla runsauden pula.
 
-Digivärkin säätämiseen saattaa jämähtää ja itse asia hukkuu valintojen runsauteen.
 
- Analogisella, jos ei ole kerrostalon kokoista efekti- ja dynamiikkaprosessointiräkkiä , kanavat auki ja vetää niin hyvin kuin osaa, heti.

rintapek: ..Sähkön kannalta taas noit hankalia paikkoja on ollu jotkut hääpaikkoina käytettävät liiterit. Lavan sähköt maaton 10A tai sit sähkökaappi on lukossa eikä sinne tilanvuokraajalla ole avainta. Eli jos sulake kärähtää, niin jollekin tulee kiire..
 
Eikös ne Rollaritkin tuoneet sähköt tullessaan Eglannista asti.
 
http://kauppa.savenmaa.fi/Published … p;pageID=9&itemcode=aggregaatti
 
Joskus sähkökatkon sattuessa nähnyt tuollaisen käryävän keittiön oven pielessä, jolla on saatu kahvit keitettyä ja halukkaille humppaa liiterin puolella.
 
Vakavasti puhuen, kuinka monella humppapaikalla on varustauduttu (oma aggregaatti) sähkökatkoksiin, sähkökatkoksethan peruutti viime vuonnakin suurehkotkin humpat.
 
Pitäisikö suuremmissa paikoissa olla myös talon puolesta kiinteät PA-laitteet, jolloin illan päätteksi tarvisi laittaa vain "pillit pussiin ja tapsit taskuun".

Vakavasti puhuen, kuinka monella humppapaikalla on varustauduttu (oma aggregaatti) sähkökatkoksiin, sähkökatkoksethan peruutti viime vuonnakin suurehkotkin humpat.
 
Pitäisikö suuremmissa paikoissa olla myös talon puolesta kiinteät PA-laitteet, jolloin illan päätteksi tarvisi laittaa vain "pillit pussiin ja tapsit taskuun".
 
Joskus hyvin kauan sitten soitettiin Zetorin tahtiin.Perässä oli aggregaatti,josta tuli sähköt koko lavalle. Jostain syystä oli aina sama tempo,oli sitten valssi tahi humppa...
Toi talon PA on aina vaikea juttu.Jossain paikoissa se toimii hyvin,sitten on myös näitä
"punaisiakukkoja",joissa mm.eq on lukkojen takana.Tai baaritiskin takaa löytyy miksauspöytä.
Sitä voi tietenkin jokainen hovimestari ja tarjoilija säätää oman mielensä mukaan.
Laivamaailma toimii tässä tapauksessa erinomaisesti,sieltä kun tulee myös miksaaja kaupan päälle.

House Band: Joskus hyvin kauan sitten soitettiin Zetorin tahtiin.Perässä oli aggregaatti,josta tuli sähköt koko lavalle. Jostain syystä oli aina sama tempo,oli sitten valssi tahi humppa...
 
Niin siitä Zetoorista kun tulee niitä hormoonisia niin paljosti.
 
Toi talon PA on aina vaikea juttu.Jossain paikoissa se toimii hyvin,sitten on myös näitä
"punaisiakukkoja",joissa mm.eq on lukkojen takana.Tai baaritiskin takaa löytyy miksauspöytä.
Sitä voi tietenkin jokainen hovimestari ja tarjoilija säätää oman mielensä mukaan.
 
Kyllä ja sen (saman) kasetin osaa kääntää vain se samanen hovimestari, jos kiireeltään ehtii.

Roweami:
 
Vakavasti puhuen, kuinka monella humppapaikalla on varustauduttu (oma aggregaatti) sähkökatkoksiin, sähkökatkoksethan peruutti viime vuonnakin suurehkotkin humpat.
 
Eipä ole ollut koskaan humppakeikolla aggregaattia.
 
Stadin juhlaorkesterissa soittaessani parillakin keikalle oli iso sähkögeneraattori.
Miltei nakkikioskin kokoinen voimalaitos, pientä matalaa ääntä tuo piti ja olisi siitä varmaan sähköä riittänyt isompiikin pippaloihin.