Tanssimusiikki ›

Epämuusikko: Mitä henkilökohtaista tuossa oli? Tavallinen kysymys!
 
No, eipä kannata yrittää viisastella ...

mack the knife: Pirtukirkossa Ylläksellä vuosia sitten. Ekassa pöydässä äijä vittuili ihan koko ajan joka asiasta, tauolla kävin sitten sanomassa hiljaa korvaan.
Se kävi valittamassa hoville, ne tuli sitten kimpassa kysymään multa mistä on kysymys. Sanoin hoville, että enhän mä nyt ravintolan asiakkaalle tuollaista menis ikinä sanomaan, on kyllä ihan keksitty homma. Pienen väittelyn jälkeen se äijä lähti ulos, hovi uskoi mua kun olen niin kohtelias aina.
 
Paljastapa kuka oli hovina niin käyn kielimässä.

Olen itse kerran hermostunut eräälle urputtajalle, joka tuli kertomaan twistimme väärästä temposta. Pakko oli todeta jotakuinkin näin: "Jossei me soiteta juuri samassa tempossa twistiä, kuin sun Ballroom Dancing -harjoituslevyillä, niin se on vaan sen merkki, että sä et v***u osaa tanssia". Meni hiljaiseksi.

Avanaq: Paljastapa kuka oli hovina niin käyn kielimässä.
 
Et pysty, se ei ole enää ravintola-alalla eikä asu siellä.

Mikähän tässä suomalaisessa kulttuurissa on pielessä, kun tuntuu siltä, että ainoat valittamisen osaavat ihmiset ovat keskittyneet tanssimusiikin ja -muusikoiden moittimiseen. Tässä maassa on paljon muitakin asiota p**seestä, mutta kukaan ei väräytä eväänsäkään. Maan valtiopäivät on valittu korruptoitunein keinoin ja Matti sen kun porskuttaa pääjehuna. Muutenkaan suomalaiset ei herkästi valita isommilleen, muuta kuin kaverille kaljamukin ääressä. Jos ravintolassa sattuu tulemaan well done pihvi sen mediumin tilasta niin se yleensä vedetään naamaan mukisematta jne. Kun olisi oikeasti aihetta vailttaa pidetään yleensä turpa kiinni.
Mutta tämä nyt on jo liian paksua, että soittajat alkavat haukkua toisiaan. Älkää nyt pojat viittikö.

"Heidän settinsä puolivälissä yksi visuaaliselta habitukseltaan persoonallinen, n. 60-v ilmeisesti mieshenkilö antamassa Korsun solistille kirjeen, joka suoraan lainattuna seuraavassa. Sain alkuperäisen kirjeen omakseni, joten dokumentti on olemassa. Tämänhetkinen mielentilani on, ettei tällaista voi oikeasti olla olemassa."
 

 
No niin, tämä ko. jehu on ottanut ilmeisesti läjäpäin kopioita kirjeestään, ja haluaa julistaa nyt kaikille bändeille! Vee kakkosel nimittäin äskettäin saatiin molemmat bändit tämä samainen kirje.... Kyä on elämä hianoo!

No niin. Nythän tää homma sai jatkoa. Meille ja Varjokuvalle jaettiin molemmille sama kirje heti alkuillasta. Sain Mikolta kuvan Amorellan kaverista. Sama mies oli kyseessä myös tänään. Liekö kyseessä yhden miehen sota vai löytyykö toi teksti kenties tanssi.netin keskustelupalstalta? Mene ja tiedä.
 
Kaverin ilta oli tosin lähtökohtaisesti pilalla, koska Varjokuvalla on kuitenkin laulava rumpali ja meidänkin solistit tuppaa huitomaan useampaa tempoa saman biisin aikana. Ja kaiken lisäksi molemmat orkesterit soittaa ihan helvetin lujaa. Eipä sitä setää sitten ekan setin jälkeen näkynytkään.
 
Olihan toi kirje toki viihdyttävämpää luettavaa, kuin Merjan kirjeet. Tässä ei kuollut kukaan ja tää kaveri on sentään ratkaissut rytmin ja legaton välisen ristiriidan (en tosin tiennyt sitä olevankaan). Suklaalevyä jäin kyllä kaipaamaan.
 
Mutta hei. Maksaneella yleisöllä oli muuten selkeesti kivaa tänään. Kukaan ei valittanut ja tempotkin oli ilmeisen kohdillaan, koska tanssilattialla ei näkynyt normaalia pahempaa kompurointia.

Hannu Y.T: "Heidän settinsä puolivälissä yksi visuaaliselta habitukseltaan persoonallinen, n. 60-v ilmeisesti mieshenkilö antamassa Korsun solistille kirjeen, joka suoraan lainattuna seuraavassa. Sain alkuperäisen kirjeen omakseni, joten dokumentti on olemassa. Tämänhetkinen mielentilani on, ettei tällaista voi oikeasti olla olemassa."
 

 
No niin, tämä ko. jehu on ottanut ilmeisesti läjäpäin kopioita kirjeestään, ja haluaa julistaa nyt kaikille bändeille! Vee kakkosel nimittäin äskettäin saatiin molemmat bändit tämä samainen kirje.... Kyä on elämä hianoo!
 
Ehdit sit ensin.

Mesa/Boogie: No niin. Nythän tää homma sai jatkoa. Meille ja Varjokuvalle jaettiin molemmille sama kirje heti alkuillasta. Sain Mikolta kuvan Amorellan kaverista. Sama mies oli kyseessä myös tänään. Liekö kyseessä yhden miehen sota vai löytyykö toi teksti kenties tanssi.netin keskustelupalstalta? Mene ja tiedä.
 
Kaverin ilta oli tosin lähtökohtaisesti pilalla, koska Varjokuvalla on kuitenkin laulava rumpali ja meidänkin solistit tuppaa huitomaan useampaa tempoa saman biisin aikana. Ja kaiken lisäksi molemmat orkesterit soittaa ihan helvetin lujaa. Eipä sitä setää sitten ekan setin jälkeen näkynytkään.
 
Olihan toi kirje toki viihdyttävämpää luettavaa, kuin Merjan kirjeet. Tässä ei kuollut kukaan ja tää kaveri on sentään ratkaissut rytmin ja legaton välisen ristiriidan (en tosin tiennyt sitä olevankaan). Suklaalevyä jäin kyllä kaipaamaan.
 
Mutta hei. Maksaneella yleisöllä oli muuten selkeesti kivaa tänään. Kukaan ei valittanut ja tempotkin oli ilmeisen kohdillaan, koska tanssilattialla ei näkynyt normaalia pahempaa kompurointia.
 
onk meil telepatiaa vai eik meil oo?! =)

Hannu Y.T: onk meil telepatiaa vai eik meil oo?! =)
 
Gyl maar kato.

Voisiko tämä kaveri antaa myös taukomusiikki arvostelut yhtä valaisevasti !!?

Veksi: Voisiko tämä kaveri antaa myös taukomusiikki arvostelut yhtä valaisevasti !!?
 
Sulla se tuli elinikäinen trauma kun haukuttiin taukomusaa jossain liiterissä.

Tässähän näyttäis nyt rumpaleiden tulevaisuus aika valoisalta. Bändi vois laskuttaa saman, kuin ennen, mutta kokoonpanoksi riittääkin rumpali, klikki korvassa.
 
Siitä vaan sutii tarkasti valssia, oikeeseen tempoon, ilman yhtään taukoa tai filliä. Toinen perään, täysin samaan tempoon. Tarviikohan siinä edes väliä pitää, soittaa vaan joku 6 minuuttia ja spiikkaa, että siinä oli ensimmäinen pari. Voi tietty olla, että "kulttuurin" kehittyessä, joku asiasta perillä oleva henkilö (esim tämä kirjelmien viljelijä), toimii tanssinjohtajana ja kertoo vain bändille (siis rumpalille), kauanko soitetaan mitäkin rytmiä.
 
Musiikkiahan tanssitaan, eli sovitetaan tanssi musiikin mukaan. Ilmeisesti nykyään enää tanssit ei sovi musiikkiin enään noin vain, ollessaa niin pitkälle kehittyneitä. Nyt sitten penätään että musiikki pitäiskin sovittaa tanssiin. Kyllä tää saadaan haltuun, kun robottiteknologia kehittyy; UFFesta hakee niille haarniskat päälle ja peltiukot vaan takomaan musaa, matemaattisesti.

Mesa/Boogie: vai löytyykö toi teksti kenties tanssi.netin keskustelupalstalta? Mene ja tiedä.
 
Ei ole näkynyt ainakaan tuossa muodossa.

mack the knife: Sulla se tuli elinikäinen trauma kun haukuttiin taukomusaa jossain liiterissä.
Niin tuli, tästä lähtien saavat muut hoitaa uudet levyt meidän orkesterissa!

ÄM: Tässähän näyttäis nyt rumpaleiden tulevaisuus aika valoisalta. Bändi vois laskuttaa saman, kuin ennen, mutta kokoonpanoksi riittääkin rumpali, klikki korvassa.
 
Kyllä mä eilen jo ehdottelin kalvotaiteilijalle, että josko se olis menny rupsuttelemaan vikan setin ihan issekseen.

Mesa/Boogie:
Olihan toi kirje toki viihdyttävämpää luettavaa, kuin Merjan kirjeet. Tässä ei kuollut kukaan ja tää kaveri on sentään ratkaissut rytmin ja legaton välisen ristiriidan (en tosin tiennyt sitä olevankaan). Suklaalevyä jäin kyllä kaipaamaan.
 
Meinas mennä kahvit näppikselle. Kiitos! :)

Tulipa mieleeni: Teimme kerran poikien kanssa Silja-Starilla seuraavanlaista: Joku turo valitteli väärästä temposta ja minä spiikkasin. "Arvoisat matkustajat. Jospa te alkaisitte aluksi tanssimaan ihan itse ja me soittajat tulisimme sitten mukaan ikään kuin säestämään. Sattuisi kerrankin tempo kohdalleen".
 
Ehdotukseni ei kuitenkaan saanut kannatusta yleisöltä, joten meidän oli tyytyminen tähän vanhaan ja kokeiltuun toimintamalliin.
 
Kuinka pitkälle te golleegani, arvoisat soittotyön tekijät olette valmiita menemään yleisöä palvellessanne? Käsitykseni mukaan hyvän kompin tärkein kriteeri on siinä ettei bändi kiilaa eikä sleeppaa kesken biisin. Loppukoreografian jätän mieluusti tanssijoiden huoleksi.

KanttoriPiiparinen: Tulipa mieleeni: Teimme kerran poikien kanssa Silja-Starilla seuraavanlaista: Joku turo valitteli väärästä temposta ja minä spiikkasin. "Arvoisat matkustajat. Jospa te alkaisitte aluksi tanssimaan ihan itse ja me soittajat tulisimme sitten mukaan ikään kuin säestämään. Sattuisi kerrankin tempo kohdalleen".
.
 
Tosta lienee kuitenkin gramexit Vainion Junnulle; hällä oli tapana kuuluttaa, että "Tanssikaas jotain, niin katotaan mitä siihen vois soittaa".

KanttoriPiiparinen: Kuinka pitkälle te golleegani, arvoisat soittotyön tekijät olette valmiita menemään yleisöä palvellessanne?
 
Mikäli yleisön edustaja on nuori ja nätti ja edustaa naisellista sukupuolta, olen valmis menemään ihan loppuun asti palveluksissa.