Ajattelimpa tässä vielä kommentoida, kun aikaakin on... Desibeli tuntuu olevan semmonen kummallinen asia, mitä tavallinen ihminen ei ymmärrä, muusikot vierastavat, äänimiehet ei välitä ja baarinpitäjät pelkäävät. Yleensä niitä on jo liikaa tai liian vähän. Bändin soittaessa niitä yleensä kerääntyy liikaa ja diskomusan soidessa liian vähän. Semmoinen järkiperäinen raja live-soitannolle on 100dB. Tämä on myös yleensä rajana festareillakin. Monessa paikassa tosin se tahtoo ylittyä, kun pitäisi saada pänti kuulumaan edes jotenkin järkevästi yleisön yli. Useimmissa tapauksissa kuitenkin tuntuu olevan vikana miksaus, eikä niinkään äänen voimakkuus. Jos taajuusvasteessa on piikkiä yläkeskialueella ja yläpäässä, niin se ottaa sitten helposti korvaan ja ääni siten tuntuu olevan liian isolla, vaikka se todellisuudessa alittaa vielä vaikkapa 95dB. Jos miksaus on hollillaan ja bändin lavasoundit myös, ei 105dB:tä tunnu erikoisen pahalta kenenkään mielestä. Yläpään vähentäminen miksauksesta ei tosin yleensä ole ongelman ratkaisu, vaan miksauksessa pitäisi huomioida soittimien soundit ja poistaa sieltä pahimmat päällekäisyydet, sekä pa pitäisi virittää aina paikan mukaan. Myös liialla alakeskialueen kasautumisella alkaa korvissa pärisemään. (Kannattaa siis panostaa miksaajaan, joka ihan oikeasti hallitsee live-äänen, niin homman pitäisi olla hyvän kuuloista ja soida sopivalla voimakkuudella. Nykyään on tullut nähtyä ihan liikaa "hyviä tyyppejä" ja kaiken maailman studiotuolen pellejä, jotka ei hallitse juuri ollenkaan live-ääntä.) Miksaajan humalatiloista ja ammattitaidottomuudesta johtuen hyväsoundinenkin pänti voidaan saada tuottamaan kiputiloja. Nykyään tahtoo tosin olla, että bändiä ei oikein ymmärretä ihmisten viihdyttäjänä monessakaan baarissa, vaan sen pitäisi olla taustalla viihdyttämässä ihmisten keskustelua ja toimimassa jukeboksina, kun kukaan ei jaksa tehdä listaa paikan omaan soittorasia-ohjelmistoon. Tuppaavat sitten valittamaan nämä ihmiset, jotka jostakin käsittämättömästä syystä ovat baariin tuleet keskustelemaan syvällisiä, eivätkä ole lukeneet ilmoituksista, baarin ovesta, baarin seinältä, tai dj-kopilta informaatiota, jossa ilmoitetaan bändin esiintyvän illan mittaan. Nykyään tuntuu myös olevan trendinä se, että yli 40-vuotiaat naiset tuppaavat valittamaan niin p**keleesti, että bändin pitää lopettaa heti soitanto, mikäli pänti ei sitten vahingossa satu miellyttämään heitä. Sillä ei tietenkään ole mitään väliä, jos kaikki muut ikäryhmät heiluvat ihan onnessaan tanssilattialla. Tietenkin osa keikkajärjestäjistä ei osaa tilata tilaisuuteen/baariinsa sopivaa päntiä, mikä sitten aiheuttaa vaivaa myös bändille. Ja sitten kun vedetään yleisölle sopimatonta musiikkia, niin tottakai se sitten tulee liian lujaa, vaikkei pa:sta kuuluisi muuta kun laulu, kiipparit ja pierun verran basarin ja basson matalia ääniä. Joku tuossa mainitsi myös, kännykällä mitanneensa desibelejä. Siitä sen verran, että mikäli kännykässä on valittavissa mittausalueen painotus (A, C tai pois), niin A-painoa käyttäen siitä saa jonkinlaista informaatiota todellisuudesta. Ainakin omani (Nokia 6140i tjsp) näyttää ihan järkeen käypiä lukuja, mutta siitä pitää vaan osata lukea sopiva keskiarvo. Se nimittäin näyttää ns. fast-arvoja, kun taas virallinen mittaus suoritetaan slow-arvoilla, mikä käytännöllisesti katsoen meinaa sitä, että se laskee keskiarvoja pitemmältä aikaväliltä. Tästä johtuen sitten piikkiarvot ovat puhelimessa vähän harhauttavia. Esimerkiksi basaripainot pellin kera, bändin iskut tai vaikka laulajan hei-huudahdus voi sitten pompsauttaa mittarin tasaisesta 95-100dB:n möykästä, vaikkapa 110dB:iin asti. |