Tanssimusiikki ›

Kannatan ajatusta, vaikka en voi itse osallistua. En viitsi matkustella liiemmilti tuonkaan takia. Ja nuo biisit sitten soitettaisiin kunnolla ja niin hyvin kun osataan sovitettuina.
 
Tottakai, ei silti ruvettaisi pelleilemään.

Kyllähän se näin on, se oli muutama biisi jota ei yksinkertaisesti enää voinut sietää. Joskus tehtiin noiden biisien kohdalla siten että muutettiin niitä ihan vähän, hieman erilainen komppi tai soinnutus tms. niin niihinkin sai uutta intoa vetää. Minun mielestä suurempi ongelma yhdessä vaiheessa oli "kusenpolttamat" työkaverit joilla ei ollut mitään intoa työntekoon. Se oli paljon stressavampaa kuin tylsien biisien soittaminen. Silloin ei saanut mitään eloa bändiin ja illat tuntuivat melkoisen pitkiltä. Mutta kyllä edelleen on sellaisia biisejä joita ei voi yksinkertaisesti "vetää" koska ne ärsyttää niin paljon.
 
Jostain syystä taas samoilla linjoilla JL:n kans. Kännistä tai vittuuntunutta ja väsynyttä kollegaa sietää huomattavasti vähemmän, kuin Besame Muchoa.

Onhan tässä sekin pointti, että kun sen turakaisten rakastaman, itseä kyllästyttävän piisin pudottaa pois, niin samanlainenhan siihen on tilalle löydettävä.
(Siis turakaisten rakastama, kusenpolttama, tosin johon ei vielä itse ole kyllästynyt)

Onhan tässä sekin pointti, että kun sen turakaisten rakastaman, itseä kyllästyttävän piisin pudottaa pois, niin samanlainenhan siihen on tilalle löydettävä.
(Siis turakaisten rakastama, kusenpolttama, tosin johon ei vielä itse ole kyllästynyt)
 
Ja johon sitten taas itse kyllästyy kun aikansa sitä soittaa eli kierre on taas valmis..... loputonta kierrettä..

Ja johon sitten taas itse kyllästyy kun aikansa sitä soittaa eli kierre on taas valmis..... loputonta kierrettä..
 
Keksittiinköhän me nyt se niin?? Se mikä Honkajoella oli vasta konstruktioasteella. Iki-esa?

Keksittiinköhän me nyt se niin?? Se mikä Honkajoella oli vasta konstruktioasteella. Iki-esa?
 
Joo,täytyiskö hakea patentti tuohon keksintöön?

Joo,täytyiskö hakea patentti tuohon keksintöön?
 
Jos Honkajoki ei ehtinyt saada sille grameksia, niin laitetaan me se hakuun. Sinähän Tuntemattoman ja Sotaromaanin ulkoa osaavana voinet valaista asiaa.

Jos Honkajoki ei ehtinyt saada sille grameksia, niin laitetaan me se hakuun. Sinähän Tuntemattoman ja Sotaromaanin ulkoa osaavana voinet valaista asiaa.
 
Koko jutun pohjana on se , että Honkajoki oli kadottanut johto ajatuksensa, mutta meillä se on kristallin kirkkaana päässä.

Onhan tässä sekin pointti, että kun sen turakaisten rakastaman, itseä kyllästyttävän piisin pudottaa pois, niin samanlainenhan siihen on tilalle löydettävä.
(Siis turakaisten rakastama, kusenpolttama, tosin johon ei vielä itse ole kyllästynyt)
 
Onko uuden biisin esityskuntoon hiominen niin iso prosessi, että sen aikana tavallaan kerkeää jo osin kyllästymään kappaleeseen, vai tapahtuuko kyllästyminen sen takia, ettei ole aikaa tai muuten mahdollisuutta treenata riittävästi uusia kappaleita. Mielestäni ohjelmistonsa voi orkesteri valita ja muokata tuhansista erilaisista kappaleista melko lailla haluamakseen. Edes genrejen vähäisyys ei pitäisi olla Suomessa esteenä, täällä saa tanssimusiikkinakin soittaa erittäin monipuolisesti lähes mitä vaan. Missä muualla maailmassa on orkestereilla vapaammat kädet tanssimusiikin suhteen? Onko helpompi suunnata turhautuminen yleisöön kuin omaan orkesteriin ja tehdä yleisöstä tavallaan syntipukki siihen, että soittaminen kyllästyttää?

Lähinnä mun kommentti tarkoitti sitä, että kun vuosien mittaan on meillä toimivat piisit löydetty, piisien vaihtamiseen pitää olla jotenkin perusteltu syy, korvaava piisi on joteskin "parempi", kivampi tms kuin korvattava eli ei vaihtamista vaihtamisen vuoksi.

Onko uuden biisin esityskuntoon hiominen niin iso prosessi, että sen aikana tavallaan kerkeää jo osin kyllästymään kappaleeseen, vai tapahtuuko kyllästyminen sen takia, ettei ole aikaa tai muuten mahdollisuutta treenata riittävästi uusia kappaleita. Mielestäni ohjelmistonsa voi orkesteri valita ja muokata tuhansista erilaisista kappaleista melko lailla haluamakseen. Edes genrejen vähäisyys ei pitäisi olla Suomessa esteenä, täällä saa tanssimusiikkinakin soittaa erittäin monipuolisesti lähes mitä vaan. Missä muualla maailmassa on orkestereilla vapaammat kädet tanssimusiikin suhteen? Onko helpompi suunnata turhautuminen yleisöön kuin omaan orkesteriin ja tehdä yleisöstä tavallaan syntipukki siihen, että soittaminen kyllästyttää?
 
Soittaminen ei kyllästytä ikinä. Siinä ollaan sun kans eri ladulla.

Soittaminen ei kyllästytä ikinä. Siinä ollaan sun kans eri ladulla.
 
No tarkoitin sitä että jonkun määrätyn biisin soittaminen kyllästyttää. Eihän yleisö niitä kappaleita valitse, ohjelmistoa ei tarvitse etukäteen ilmoittaa ja tanssilajitkin ja genret saa orkesteri muokata haluamakseen. Kyllä maailmassa kappaleita riittää ja lisää tulee.

Palveluammatissa ollaan... siinä varmaan yksi vahva syy siihen, miksi vaihdoin alaa. Soittaminen on taas kivaa, mutta se ei ollut 90-luvun lopulla enää kivaa.
Anyway, siltä ajalta ja osittain tältäkin:
- kaikki humpat (sorry, mun mielipide vaan)
- Jambalaya
- Tyttären valssi (soittanut vain pari kertaa -> riitti)
- Tuulensuojaan
- Paratiisi
- Ikkunaprinsessa
- Laivat
- Kultainen Nuoruus
- San Fransisco
- Only the lonely (ARGH...)
- Ooby dooby (UURRGH...)
- Paloma Blanca
- Salattu Suru
- Let's Twist Again
- Tutti Frutti
- Daa Da Daa Da
- Alice
- Valokuvia
- Have you Ever...äh koko CCR (sorry tästäkin)
 
ja bonuksena pikkujouluissa ehdoton ykkönen: arvontalaulu
 
...mutta mitään kappaletta ei ole, mitä en suostuisi soittamaan.

Käytännössä on kokeiltu kahta linjaa (siis humpan soitossa) on istuttu korva kiinni radiossa ja opeteltu listahitit ja vedetty niitä keikoilla, tulos hyvä. On menty myös (luvattoman) paljon sellaisia keikkoja, jossa on lauteilla tavattu muut soittajat ja sitten suoraan mapeista tai päästä - silloinhan se helposti on kuurankukkaa ja jätkän humppaa ja tammerkoskea. No tässäkin tulos hyvä - eli jos bändissä lauluvoima toimii ja soittajat on suunniltteen ammattilaisia, niin tavallisen tanssijan mielestä (väittäisin jopa 99 % tanssiasiakkaista) bändi ja tanssit voivat olla helvetin hyvät, vaikka ohjelmisto on sitä "ammattisoittajien" inhoamaa ja halveksimaa perushuttua.
 
Mutta onhan se kivempi vetää jos sellainen vakiokokoonpano on missä soittelee, kun välillä treenailee vähän uusia biisejä ja juttuja - ja ainakin sille varalle, jos sattuu toinen bändi tai muusikko kuunteluetäisyydelle;-) tanssijat ei niitä hittejä kaipaa

Se jokin sinulla on.
Hawai.
Louie.
Lets twist again.
Tutti Frutti.
Mä lähden juhlimaan.
 
Suoraan teidän biisilistasta

Yleisesti ottaen näyttää siltä, että bändien ohjelmistoon ovat vakiintuneet tietyt palat, joista soittajat itse haluaisivat päästä eroon, mutta tanssikansa pitää niistä niin paljon, ettei niitä poiskaan voi jättää.
 
Eräskin ravintoloitsija perusteli elävän musiikin vaihtamista levytansseihin sillä, että, "Vaikka bändi vaihtuu, kappaleet pysyvät aina samoina, kaikilta tulee Tuulensuojaan, Paratiisi, Ikkunaprinsessa , Kultainen Nuoruus, Salattu Suru, Let's Twist Again, Tutti Frutti, Daa Da Daa Da, jne. jne. Sekä ravintolan henkilökunta, että tanssiyleisökin haluaa jo vaihtelua musiikkiin".
 
Eli, onko tuo sittenkin pelkkä soittajien uskomus, että tanssikansa haluaa aina juuri noita (esim. edellämainittuja) samoja paloja?

Eli, onko tuo sittenkin pelkkä soittajien uskomus, että tanssikansa haluaa aina juuri noita (esim. edellämainittuja) samoja paloja?
 
Valitettavasti ei

Eli, onko tuo sittenkin pelkkä soittajien uskomus, että tanssikansa haluaa aina juuri noita (esim. edellämainittuja) samoja paloja?
 
Tuttu ja turvallinen tanssimusiikki miellyttää monia ihmisiä, mutta mielestäni on jotenkin nurinkurista, että yleisöä syytetään siitä, että jotain määrättyjä inhokappaleita täytyy mukamas soittaa. Vaihtoehtoja on näissäkin niin paljon, ettei aivan heti luulisi umpikujaan ajautuvan. Toinen asia on se, että esim. orkesterin liideri päättää soitettavista kappaleista tai sitten vain yksi orkesterin jäsen inhoaa jotain kappaletta. Ohjelmavastaavan, taiteellisen johtajan tai kapellimestarin roolia on kuitenki mielestäni aika raukkamaista sysätä kasvottoman yleisön kannettavaksi. Taloudellisen riippumattomuuden ja taiteellisen vapauden puuttuminen orkesterilta ei ole yleisön syy.

Mikälie syynä, että lokkivalssi v*tuttaa mua niin ankarasti. En kestä kuullakaan sitä ja sepä kuuluu kuitenkin meidän ohjelmistoon. Tosin onni onnettomuudessa, sitä me ei soiteta kun ehkä kerran vuodessa ja sillonkin ankaran painostuksen alaisena. Laulamaan en sitä kyllä suostu.

Huonoja biisejä ei ole, on vain hyviä ja huonoja sovituksia. Paitsi tietenkin Lokki ja Lambada.
 
Aivan. Huonoja biisejä ei ole, eikä Lambadakaan ole huono jos sen soittaa oikein eikä oikaise oikaisemalla. Jo pelkkä bassolinja on omalla tavallaan nerokas jos sen soittaa pienine vivahteineen ja synkoopeineen oikein. Siitä löytyy bassotranskriptio ja miditiedosto sivullani http://www.geocities.com/jani_bjorklund/janis.html