Tanssimusiikki ›

Mä ammattiyhdistysaktiivina oon alkanut miettiä, onko keikkaileva muusikko enemmän duunari, jonka etuja ajaa ammattiliitto ja TES vai onko toiminta itse asiassa enemmän yritysluonteista, jota säätelee ainoastaan vapaa kilpailu?
 
Kuten Janus edellä kirjoitti, nuo TES-pykälät sopii tilanteeseen ja itse asiassa tarkoitettukin, jossa bändi soittaa monta iltaa tai viikkoa samassa ravintolassa.
 
Tässä on se ratkaiseva ero, että yleissitova TES sitoo kaikkia osapuolia kun taas yritystoiminnan puolella taksasuosituksetkin on kiellettyjä vapaan kilpailun edistämiseksi.

Mä ammattiyhdistysaktiivina oon alkanut miettiä, onko keikkaileva muusikko enemmän duunari, jonka etuja ajaa ammattiliitto ja TES vai onko toiminta itse asiassa enemmän yritysluonteista, jota säätelee ainoastaan vapaa kilpailu?
 
Kuten Janus edellä kirjoitti, nuo TES-pykälät sopii tilanteeseen ja itse asiassa tarkoitettukin, jossa bändi soittaa monta iltaa tai viikkoa samassa ravintolassa.
 
Tässä on se ratkaiseva ero, että yleissitova TES sitoo kaikkia osapuolia kun taas yritystoiminnan puolella taksasuosituksetkin on kiellettyjä vapaan kilpailun edistämiseksi.
 
Olet oikeassa. Vielä kun päästäisiin siihen, että kaikki laskuttaisivat edes Tes:n minimiliksan. Tänäänkin on törmätty siihen, että ei edes 50%:a minimistä laskuteta.

Avainsana on tuo "joskus". Joskus aikanaan nimittäin bändit saattoivat vetää samassa paikassa viikon verran joka päivä tuon 5 x 45 +30, nykyisin käy hyvä mäihä jos samassa paikassa on 2 vetoa peräkkäin. Nimittäin kaikki muu keikkaan liittyvä säätäminen (=työmäärä tunteina) kasvaa eksponentiaalisesti, jos keikat ovat peräkkäisinä päivinä eri mestoissa/kaupungeissa/puolilla Suomea. "Liiton liksat" ovat vanhentuneet aikapäivää sitten.
 
En ihan komppaa.
 
Mä kysyin mun tuttujen kapakkabändien tämän hetken myyntitilanteen ensivuodeksi. Toiselle oli myyty tässä vaiheessa ensivuodeksi 160 keikkaa, joista 17 viikkoa oli täysiä viikkovetoja samassa paikassa. Toisella tilanne oli 14 viikkoa täysillä vedoilla. Siis vähintään 5 iltaa viikossa samassa paikassa.
 
Jostain syystä näilläkään keikkamäärillä kaverit ei saa soittajaa/soittajia itsensä irtisanoneiden tilalle.

Tuossa vois olla se ratkaiseva ero muusikon ja "muusikon" välillä.Toiset kun sanovat että lauteilla on "niin kivaa" ja "soitto on lomaa" niin tämä vaan kuvastaa tilaa että ei vaan olla kertakaikkiaan soitettu tarpeeksi paljon että pääsis muodostumaan hommasta semmoinen kuva että työstä se käy.Tuommoinen jo 150 keikkaa vuodessa muutama vuosi peräkkäin antaa jo aivan uuden perspektiivin soittohommaan.Tuolla 150:llä keikalla vaan ei elä nykyään eikä ennenkään.

Tuossa vois olla se ratkaiseva ero muusikon ja "muusikon" välillä.Toiset kun sanovat että lauteilla on "niin kivaa" ja "soitto on lomaa" niin tämä vaan kuvastaa tilaa että ei vaan olla kertakaikkiaan soitettu tarpeeksi paljon että pääsis muodostumaan hommasta semmoinen kuva että työstä se käy.Tuommoinen jo 150 keikkaa vuodessa muutama vuosi peräkkäin antaa jo aivan uuden perspektiivin soittohommaan.Tuolla 150:llä keikalla vaan ei elä nykyään eikä ennenkään.
 
Molemmat porisuttamistani bändeistä tekevät ensi vuonna ja tekivät tänä vuonna yli 200 keikkaa. Sillä pitäis kyllä elääkkin. Jos ei törsää.

Molemmat porisuttamistani bändeistä tekevät ensi vuonna ja tekivät tänä vuonna yli 200 keikkaa. Sillä pitäis kyllä elääkkin. Jos ei törsää.
 
Nostan hattua, turaajat eivät tuohon keikkamäärään nykyään pysty.

Molemmat porisuttamistani bändeistä tekevät ensi vuonna ja tekivät tänä vuonna yli 200 keikkaa. Sillä pitäis kyllä elääkkin. Jos ei törsää.
 
Jostain syystä mä en oikein suostu uskomaan, että mainitsemasi bändit tarvitsevat TES:in tuen minimiliksan saadakseen.

Tuolla 150:llä keikalla vaan ei elä nykyään eikä ennenkään.
 
Ellää aivan hyvin, jos hinta on kohillaan. Enkä tarkoita mitään kiskurihintaa, vaan ihan työtä vastaavaa kunnollista palkkaa. Vaikka kundeilla onkin viikon vetoja, niin silti ollaan pois kotoa eli tavallaan duunissa koko ajan.

Toiset elää kymmenelläkin keikalla mutta hinta pitää olla just kohallaan, eikä niissä hommissa enää puhutakaan tällaisesta muusikkoudesta kuin meidän.

Tuommoinen jo 150 keikkaa vuodessa muutama vuosi peräkkäin antaa jo aivan uuden perspektiivin soittohommaan
 
Jos siihen vielä lisätään optiona - roudauskeikkoja, tulee soppaan vielä hieman eri maku. Oma "paras vuosi" jäi hieman alle ja päivätyö kaupassa päälle-joka päivä. Mutta siitäkin huolimatta, vaikka joskus sattui samalle viikolle 3 helsinkiä ja 1 turku täältä maakunnasta ei polte ole poistunut. Arvostus ammmamiehiä kohtaan on kyllä kunnioittava, sitä se on ollut aina.
 
Muusikko ei ole ammatti, se on elämäntapa. Mitä mieltä ?
 
muusikoiden.net on siinä mielessä huono saitti, että täällä on kaikenlaista jengiä, paljon myös wanna be. Valkotakkinen päivätyöläinen näkeee asian hieman eri tavoin kuin š200 keikkaa 20-30 vuotta tehnyt ammattimuusikko. Erilaisuus lienee valttia? Tanssijoiden kommentit on ymmärtämättömiä aina välillä.
 
Ettei vaan "jenkkamies" sattumalta rumpari ole, tie-yhtyeessä ?

muusikoiden.net on siinä mielessä huono saitti, että täällä on kaikenlaista jengiä, paljon myös wanna be.
 
"Muusikoiden.net on palvelu, joka on suunnattu niin musiikin ammattilaisille, harrastelijoille kuin kuluttajillekin"
 
Mun mielestä se päinvastoin on voima, että täällä juuri on kaikenlaista jengiä.
Voihan kovat prot aloittaa säikeen, johon kirjoittamiseen vaaditaan 200 keikkaa/vuosi ja yleisellä halveksunnalla karkoittaa muut.

Mistä johtuu solistien aseman korostuminen, säveltäjien ja muusikoiden 'kustannuksella'? .
 
Kaikkein pahimmin se korostuu kun arvoisa solisti ilmoittaa julkisesti tehneensä juuri uuden levyn. Vaikka totuus menee seuraavasti : vastaava tuottaja valikoi levyn biisit piittaamatta solistin toiveista, säveltäjä säveltää ne ja sanoittaja duunaa lyriikat. Sovittaja pistää musiikin kuosiin ja soittajat toteuttavat sen. Taiteellinen tuottaja pitää muotin kasassa ja äänittäjä ja masteroija pitävät tekniikasta huolen. Josain vaiheessa solisti käy laulamassa osuutensa purkkiin ja sekin voi joskus olla työn ja tuskan takana että se saadaan toimimaan. Enkä pahemmin tässä edes liioittele. Ja lopuksi solisti kehuu, MINÄ tein juuri uuden levyn.

Nää ns. vanhan "liiton" miehet tietää kyllä mitä on vetää yli 200 keikka vuodessa useiden vuosien ajan yhtä mittaa ilman lomia. Itse tein sitä yli 20 vuotta ja sanon suoraan että läheskään aina se ei ollut kivaa ei edes hauskaa. Yhdessä vaiheessa se poltti loppuun niin että aina vain odotti sitä että viimeinen valssi olisi ohi. Silloin se oli niin täyttä työtä ja raskasta ettei moni edes uskoisi. Välillä tehtiin tuplavetoja päivä ja sitten vielä iltaveto jossain lähellä. Rutiinia kyllä tuli ja keikka kestävyyttä mutta työn ilo oli välillä niin ja näin. Monet jotka eivät ole kokeneet tuota pitävät jo 100 keikkaa raskaana. Solistibändille pienempi määräkin on kyllä kova suoritus sillä siinä tulee siirtyminen paikasta paikkaan joka keikan jälkeen. Viimeisinä aktiivi vuosinani tehtiin erään solistin kanssa välillä yli 20 keikan kuukausia ja minun luonnolleni se ei enää siinä vaiheessa sopinut, joten lähdin pois. Nykyään näissä vähän toisenlaisissa keikka kuvioissa minulle riittää n.100 keikkaa vuodessa ja siihen päälle noi kanttorin työt niin ihan hyvin pärjää ja tulevaisuudessa nuo keikkamäärät tulee vielä vähenemään. Mutta niinkuin sanotaan "aikansa kutakin ja paljon se on antanut" ja kasvattanut ihmisenä. Moni ei saa koskaan tällaista tilaisuutta ja tällaista ammattia jossa jokainen työpäivä on erilainen ja tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja ennenkaikkea oppii tulemaan toimeen ihmisten kanssa .
PS: Tämä kirjoitus ei ollut mikään "pro" ylistys tms. vaan karua kertomaa välillä aika kovastakin ammatista.

Tämä kirjoitus ei ollut mikään "pro" ylistys tms. vaan karua kertomaa välillä aika kovastakin ammatista.
 
Mihin hommaan olisit halunnut vaihtaa?
 
Edit: On kai se päivänselvää, että jos keikkailee rentoutuakseen "raskaasta" siviiliduunista tai jos raskas keikkailu on päätyö, jolla ansaitsee elantonsa, lainan lyhennyksensä etc, niin suhtautuminen on erilainen.

Mihin hommaan olisit halunnut vaihtaa?
 
Aika kultaa moniakin muistoja. Jälkeenpäin ajatellen en mihinkään, mutta joskus raskaimpana aktiivivuosina kun lapset oli pieniä ja niitä näki harvoin niin ammatinvaihto välillä kävi mielessä. Myös sitä joskus kaduin etten opiskellut aikaisemmin musiikkia, mutta näin jälkikäteen.. paljon olisi jäänyt kokematta ja en varmaan olisi niin ihmisenä kasvanut ja rauhoittunut vaikkapa papan rooliin kuin nyt olen. Eli siis en mihinkään..ajatus vähän pätkii koska on sellainen tunne että pään särky alkaa kohta...
 
Edit...Nykyään minulla kuin myös monilla muillakin keikkailu käy enemmän rentoutumisesta ja fiilistelystä.

Loortille plussaa, noin olisin minäkin sanani asettanut jos siihen taitoa olisi.

"Muusikoiden.net on palvelu, joka on suunnattu niin musiikin ammattilaisille, harrastelijoille kuin kuluttajillekin"
 
Mun mielestä se päinvastoin on voima, että täällä juuri on kaikenlaista jengiä.
Voihan kovat prot aloittaa säikeen, johon kirjoittamiseen vaaditaan 200 keikkaa/vuosi ja yleisellä halveksunnalla karkoittaa muut.
 
Niin onkin, pelkästään positiivista. Et varmaankaan edes toivoisi sitä.että me vanhan liiton miehet mentäis jonkun salasanan taakse jorisemaan omiamme. Salasanan saisi vain tietyin edellytyksin. Ei toimi.
 
Joskus vaan tuntuu että meistä useat puhuvat ihan eri kieltä, tai että meillä on useita eri jumalia. Useimmilla ei ole minkäänlaista oikeaa käsitystä siitä, mitä tämä työ on, luuloja sitäkin enemmän.
 
Tämä menee nyt vähän uskon puolelle: Meistä vanhoista jääristä kukaan ei oikeasti olisi halunnut vaihtaa muusikon työtä toiseen. Mun naapuri, joka on anestesialääkäri Oyksissä sanoo mulle usein: Mä joudun olemaan lääkäri ja sä saat olla muusikko. Kait se tuossa lauseessa kiteytyy.
 
Minulle ei tulisi mieleenkään kirjoitella johonkin sairaanhoitajanettiin tai vaikkapa jonkun uskonnollisen suuntauksen keskustelupalstalle ja esiintyä siellä sen alan asiantuntijana. Täällä mnetissä se kuitenkin on mahdollista ja joskus jopa suotavaa.

Niin onkin, pelkästään positiivista. Et varmaankaan edes toivoisi sitä.että me vanhan liiton miehet mentäis jonkun salasanan taakse jorisemaan omiamme. Salasanan saisi vain tietyin edellytyksin. Ei toimi.
 
Joskus vaan tuntuu että meistä useat puhuvat ihan eri kieltä, tai että meillä on useita eri jumalia. Useimmilla ei ole minkäänlaista oikeaa käsitystä siitä, mitä tämä työ on, luuloja sitäkin enemmän.
 
Tämä menee nyt vähän uskon puolelle: Meistä vanhoista jääristä kukaan ei oikeasti olisi halunnut vaihtaa muusikon työtä toiseen. Mun naapuri, joka on anestesialääkäri Oyksissä sanoo mulle usein: Mä joudun olemaan lääkäri ja sä saat olla muusikko. Kait se tuossa lauseessa kiteytyy.
 
Minulle ei tulisi mieleenkään kirjoitella johonkin sairaanhoitajanettiin tai vaikkapa jonkun uskonnollisen suuntauksen keskustelupalstalle ja esiintyä siellä sen alan asiantuntijana. Täällä mnetissä se kuitenkin on mahdollista ja joskus jopa suotavaa.
 
++. ja lisäksi ne jotka ovat vasta aloittelemassa välillä ehkä ohdakkeistakin uraansa musiikin monipuolisessa mutta paljon antavassa maailmassa,voivat poimia tarpeellista tietoa ja varautua siihen että tässä ammatissa voi sattua kaikenlaista mitä ei aina ns."tavalliset" ihmiset edes usko.

Minulle ei tulisi mieleenkään kirjoitella johonkin sairaanhoitajanettiin tai vaikkapa jonkun uskonnollisen suuntauksen keskustelupalstalle ja esiintyä siellä sen alan asiantuntijana. Täällä mnetissä se kuitenkin on mahdollista ja joskus jopa suotavaa.
 
Hmm.. minä taas voisin mennä asiantuntijana noillekin palstoille porisemaan, nimittäin jos puhutaan siitä miten joku tietty käytäntö, tapa tai mikä tahansa vaikuttaa palvelun kuluttajiin, asiakkaisiin. Eli silloin olisin erinomainen, asiani osaava ammattilainen.
 
Mutta sielläkään en menisi puuttumaan keskusteluun "Missä asennossa neulan pitää olla piikkiä pistettäessä", enkä myöskään tule täällä kommentoimaan aiheeseen "Missä asennossa sormien pitää olla kitaran otelaudalla?". Ne on näitä juttuja joita voi kommentoida vain asiaa vähintään jonkun verran tehnyt henkilö.
 
Musiikissa vain on paljon enemmän niitä aspekteja jotka vaikuttavat suoraan asiakkaisiin, kuten just tempovalinnat, tulkinnat, volumet... Siksi sitä on helppo tulla kommentoimaan, vaikkei asiasta paljoa tiedä. Ja toisaalta, ilman näitä kommentoijia musiikki ei muuttuisi.

++. ja lisäksi ne jotka ovat vasta aloittelemassa välillä ehkä ohdakkeistakin uraansa musiikin monipuolisessa mutta paljon antavassa maailmassa,voivat poimia tarpeellista tietoa ja varautua siihen että tässä ammatissa voi sattua kaikenlaista mitä ei aina ns."tavalliset" ihmiset edes usko.
 
Suorastaan jopa niin, että Liimataisvetoisella alalla on sellaisia virityksiä joita ei pitäisi olla olemassakaan.
 
Vaikka minäkin välillä vittuilen ihan suoraan, niin olen mä monta oikeaakin asiaa tänne kirjoittanut, joista vaikkapa alaa aloitteleva voi ottaa opikseen. Me ollaan ne asiat jo eletty, nuorten ei tarvitse antautua kusetettaviksi, jossain soittajasukupolvessa sen pitää katketa sen kusettamisenkin.