Tanssimusiikki ›

Mä en oo koskaan oppinu lukemaan näitä AABABB-juttuja. Erityisesti prima vista-tilanteessa ne sotkee jos ne on jälkeen päin lisätty (eli näin tätä on menty) ja nuotissa biisin rakenne on erilainen (eli siis ei oo viititty korjata lappuun). En suosittele.
 
Sillähän mä neuvoja kyselenkin, että pääsisi niistä eroon.

ON meilläkin käytetty noita AABBC-juttuja, mutta silloin mä kyllä ainakin merkkaan ne tosi hyvin ja näkyvästi myös nuottiin. Erivärisillä korostuskynillä on tuossa kohtaa paikkansa.

Teosto on ainakin multa kysellyt partituurit heti kun kokoonpano on ollut vähänkin isompi...en tosin ole tietoinen millä kriteereillä mennään partituurimusiikin puolelle. Sen vois tietysti kysyä Kallion Tapilta kun se on teostossa sitä hommaa tekemässä.
 
Mitä tuohon nuotinkirjoitukseen tulee, niin ensi elokuussa ilmestyvä musiikin perusteoria/ear-training/nuotinkirjoitusopus toivottavasti poistaa kaikki tällaisetkin tuskat elämästä. Sinne on listattu nuottien piirtämisestä varsin kattavasti perusasiat nuotteineen, taukoineen, avaimineen, välistykset, rytmiikan jäsentely palkituksineen eri tahtilajeissa, rakennemerkinnät ja layoutin perusasiat, tempo- ja dynamiikkamerkinnät, artikulaatiot ja vielä kohtuullisen okei sanasto.
 
Niin, ja se kirjan kannesta löytyvä kuuntelu-CD tulee olemaan ihan kiva lisä sekin. Siellä soittaa mm. Sami Kuoppamäki (drs), Hannu Rantanen (bass), Rob Dominis (keys), Peter Lerche (gtrs, mandolin), Heikki Pohto (reeds) ja Jukka Tiirikainen (trpt, flgh). Luvassa 4 pitkää ja 45 lyhyttä biisiä joissa yhtä monta tyylilajia ja aikakautta.
 
Menipäs mainokseksi - sori!! Mainostan lisää sitten kun ollaan lähempänä julkaisua...
 
Hyvä juttu! Menee hankintaan ilmestyttyään.

Mä en oo koskaan oppinu lukemaan näitä AABABB-juttuja. Erityisesti prima vista-tilanteessa ne sotkee jos ne on jälkeen päin lisätty (eli näin tätä on menty) ja nuotissa biisin rakenne on erilainen (eli siis ei oo viititty korjata lappuun). En suosittele.
 
Meilläkin on nuotteja ja niissä ties mitä merkintöjä. Niitä kukaan kuitenkaan seuraa. Hyvä lähetysmistapa on että "seurataan solistia". Silloin kun solisti lopettaa laulamisen niin joku soittaa soolon tai lopetetaan koko biisi.

Meilläkin on nuotteja ja niissä ties mitä merkintöjä. Niitä kukaan kuitenkaan seuraa. Hyvä lähetysmistapa on että "seurataan solistia". Silloin kun solisti lopettaa laulamisen niin joku soittaa soolon tai lopetetaan koko biisi.
 
Varmaan riippuu vähän bändin koosta?
Mulla kun 6 äijää, niin ei oikein hyvä kun puolet lopettaa ja puolet jatkaa.
Sen mä oon jo oppinut, että jos puhallin tai laulaja unohtaa, milloin pitää tulla "sisään", mun tehtävä on salamannopeasti aloittaa kiipparisoolo, vaikka siihen kappaleeseen ei meillä kuuluisikaan.
Toisinpäin ei toimi, kun multa meni kiippareista ääni, enkä voinut aloittaa sooloa, kukaan ei osannut paikata ja kappale lopahti kesken

Sillähän mä neuvoja kyselenkin, että pääsisi niistä eroon.
 
Ei niitä tarttee ollenkaan, jos on senjot ja pompat paikoillaan. Eikös nuotti oo kuitenkin KUVA biisistä, joten sen pitäis olla noin päällisin puolin vilkaistunakin looginen ja selkeä. Ja kaunis - kauniita nuotteja on kiva lukea.
 
Valitetavasti käsinkirjoitus on häviämässä tietsikkameiningin myötä. Kopismi on taiteenlaji, tsekkaappa esim. Petri Juutilaisen tekemiä lappuja jos jostain löydät. Jotenkin niitä on helpompi lukeakin.

Niin ja sitten segnojen kohdalla selkeästi onko SENZA vai CON REP.

Tuli vielä mieleen, että kuulema Topi Kärjellä oli tyylinä kirjoittaa vain yksisivuisia lappuja. Käytännössä se tarkoitti hirvittävää määrää erinäköisiä segnoja ja pomppia. Piti olla sellaiset soittajat jotka osas lukee niitä kuponkeja!

Tuli vielä mieleen, että kuulema Topi Kärjellä oli tyylinä kirjoittaa vain yksisivuisia lappuja. Käytännössä se tarkoitti hirvittävää määrää erinäköisiä segnoja ja pomppia. Piti olla sellaiset soittajat jotka osas lukee niitä kuponkeja!
 
Tota valitettavasti harrastaa tänäkin päivänä jotkut sankarit.Joskus se lappu vaan kannattaa kirjoittaa kahdelle tai kolmelle tai jopa neljälle sivulle(vaikka kokonsa puolesta hieman hankala onkin).Varsinkin primavistatilanteissa on aika vaikea pysyä niissä kaikenmaailman triplasenjoissa/codissa mukana,jos joutuu kokoajan soittamaan uloskirjoitettua tavaraa.Soitin aikoinaan bändissä,missä nuottivastaavalla oli tapana sulloa biisi mahdollisimmaan pieneen tilaan,ja siitä seurasi juuri niitä kivoja tilanteita,missä hypitään kokoajan eestaas pahimmillaan jopa yhden tai kahden tahdin takia.
 
Toinen ärsyttävä asia on tietyt solistit,joilla on tapana kutistaa nuotit koneella pienemmiksi,jolloin saadaan kahden sivun tavara (joskus useammankin) mahtumaan yhdelle sivulle.Siinä on oikein mukava fiilis tuurajalla vetää,kun tekstin pienuudesta johtuen on mahdotonta veikata,onko sointu Amaj7 vai dm6.Kaiken kun kruunaa vielä semmoinen kopionkopionkopionkopiosta säästöliekillä otettu kopio,niin ei valittamista!
 
Edit:Ja ettei menisi liian helpoksi,kannattaa se lappu sijoittaa vielä siihen mappiin 90 asteen kulmaan ja mielellään väärästä sävellajista...

Ehkä primavista tilanne on erikseen, mutta periaatteessa olen sitä mieltä, että jos yksirivinen nuotti, vain melodia ja soinnut, niin pitäisi mahtua yhdelle A4:lle.
Kyllä siinäkin hyvät puolensa on keikkatilanteessa.

Lieko yrittänyt mahduttaa kuponkinsa yhdelle A4:lle sekin virtuoosi joka oli kirjoittanut shufflebiisin alla breve-tahtilajiin ja käyttänyt kahdeksasosia sykkeen pituisina aika-arvoina. Eli lopputulos oli se, että kuudestoistaosat olivat kolmimuunteisia.
 
Lapussa ei lukenut temposta, tyylistä tai muunteisuuksista mitään. Meni muutama tahti prima vista-tilanteessa orientoitua tähän kirjoitustapaan. Siinä vaiheessa kun olin kolmannessa tahdissa menossa, tajusin että Metsäketo (tunsi tietysti biisin ja veti otsaluusta) soittaa toisen tahdin alussa olevia ääniä. Harhautuskonsti tuokin.

Mä oon juuri saanut väännettyä seuraavalla keikalla soitettavan 4-sivuisen kuorolaulusovituksen yhdelle A neloselle bändiä varten ja olen kovin tyytyväinen, tietäisitte millainen töppö mulla on keikoilla nuotinkääntäjänä.

...tietäisitte millainen töppö mulla on keikoilla nuotinkääntäjänä.
 
Jaa, eikö oikea käsi tiedä mitä vasen tekee?

Jaa, eikö oikea käsi tiedä mitä vasen tekee?
 
Pianoa soitetaan kahdella kädellä!
Ihan erilaista kuin basso.

Pianoa soitetaan kahdella kädellä!
Ihan erilaista kuin basso.
 
Usein sitä bassoa soittelen minäkin ja kahdella kädellä, niinkuin kitaraakin. Kusetinsoittajat bassottelee yhdellä kädellä ns.vasuribassotteluaan. Eikö ?

Pianoa soitetaan kahdella kädellä!
Ihan erilaista kuin basso.
 
I will say this öunli öns.
Kiipparisoittajan vasemman käden kuuluu olla takataskussa...