Tanssimusiikki ›

Vetelen noita bassokeikkoja korvalla ilman lappusia ja kysäisen aina sillain vaivihkaa haitaristilta sävellajin. no tässä eräänkin kerran soitimme iltapäivätansseja selväpäisille eläkeläispariskunnille niitä odessoja ja tammerkoskia sun muita ja sitten kysäisin sävellajia ja Em ilmoitettiin. soittelin melkein koko biisin ja lopussa huomasin
että kuulo oli tehnyt tepposensa G-mollistahan se oli menny koko ajan. no eipä sitä kukaan huomannut. en edes minä koska basso meni PA:han ja kamat olivat etupuolellani. eihän siihen mitän kuullut. Tuli varmaan semmonen "jazzy feel.."

Oltiinkohan samalla keikalla? :)
nimimerkillä "kaikki biisit loppuvat molli ysiin"

Eihän vaan me, eihän... Naurettu kyllä on, mutta silti. Unohtiko se vai vetäskö muuten vaan hihasta?
 
Unohti.. Ensin ol tunnelmaa, tytsää ja kuutamoo, sit luova tauko..., ja joku laituri systeemi siihe loppuun, hitto et muuten oliki hauskaa...

Unohti.. Ensin ol tunnelmaa, tytsää ja kuutamoo, sit luova tauko..., ja joku laituri systeemi siihe loppuun, hitto et muuten oliki hauskaa...
 
Ei se noin menny. Vedettiin Vaarallista onnea cha-chana. Siinä sanotaan jotenkin että tavataan luona laiturin ja me vedettiin että tulepas käymään vähän tuolla... rannassa laiturin... Ei oikein riimit rimmannu, kyllä putos meikäläinen tosiaan jakkaralta. T yritti muuttaa vähän sanoja mutta ei lennossa taittunu niin kuin räppäreillä. Oletkos kuullu kun W laulaa Kerran saavun satamaan toisen säkeistön alun joskus Innasen Potuntervaajan valssin sanoilla? Siinä tuli melkein kusi housuun Isabellalla kun eka kertaa tapahtui tämä herkku. Nyt pystyy olemaan jo ihan pokkana. Se on pakko vetää, jos näkyy joku tanssimassa suu auki ja lompsa persetaskussa.

Oletkos kuullu kun W laulaa Kerran saavun satamaan toisen säkeistön alun joskus Innasen Potuntervaajan valssin sanoilla? Siinä tuli melkein kusi housuun Isabellalla kun eka kertaa tapahtui tämä herkku. Nyt pystyy olemaan jo ihan pokkana. Se on pakko vetää, jos näkyy joku tanssimassa suu auki ja lompsa persetaskussa.
 
No perskules, tuota en ole kuullu..., ehkä onnikin, jos siinä kuset housuun tulee, kyllä hävettäis(siis jos ois housut).

Mokiakin on monenlaisia ja monen tasoisia. Ns. normaali typoja ei kukaan edes välttämättä huomaa. Itseäni suunnattomasti häiritsee jos joku vetäisee saman virheen joka kerta samassa biisissä samassa paikkaa. Se ei ole enään moka, vaan välinpitämättömyyttä tai puukorvaisuutta.
 

 
Olen samoilla taajuuksilla.Olen huomannut että ei niinkään se täydelliseen virheettömyyteen pyrkiminen, vaan nopea itsekorjaavuus...monitorointi kuntoon ja kuunnellaan tarkasti sitä omaa komppia/melodiaa.
Musta tuntuu ettei monikaan kuule kompin-basson tai kitaran- pieniä lipsahteluja.Kunhan vaan time on kasassa...
 
EDIT

Mua ainakin ottaa päähän jos se virhe tulee aina samassa paikassa ja useilla eri keikoilla, esim. väärä tai huonosti valittu sointu/bassoääni... hitto, enhän minä enää keikoilla käy, joten ei tarvi teidän enää kärsiä.

Väittäisinpä, että "soittajat", jotka oikeasti eivät ole soittajia ollenkaan, mutta haluaisivat olla, urputtavat ja väitän, että soittajat, jotka ovat soittajia, saatika "ammattiheikkejä," kuuntelelevat kokonaisuutta ja jättävät esiintyvän bändin mokat huomioimatta...eivät ainakaan niistä välitä. Minä ainakaan en mene minnekkään kuuntelemaan toisen bändin virheitä, vaan kokonaisuutta ja meininkiä. Toki virheet huomaan, mutta mitä väliä niillä on? Harvoinpa tavallinen ns. rivibändi puhtailla papereilla keikan vetää...eikä tarvitsekaan. Säännöllisesti keikkailevat bändit, joita minä oon kuullut, vetävät keikkansa, mokista huolimatta, pääasiassa tyylikkäästi läpi.

Musta yksittäinen/yksittäiset mokat on samaa luokkaa kuin hyvän palstakirjoituksen painovirhe, joka ei mitenkään haittaa kirjoituksen ymmärrettävyyttä tai hyvyyttä.
 
(Se, että mä olen ottanut "elämäntehtäväkseni" ulkolaisten nimien oikeinkirjoituksen korjaamisen on mun taholta lähinnä vitsi ja toivon, että muutkin osaavat ottaa sen sellaisena)

Musta yksittäinen/yksittäisit mokat on samaa luokkaa kuin hyvän palstakirjoituksen painovirhe, joka ei mitenkään haittaa kirjoituksen ymmärrettävyyttä tai hyvyyttä.
 
Hyvä vertaus, kerrassaan mainio...just noin se on!

Väittäisinpä, että "soittajat", jotka oikeasti eivät ole soittajia ollenkaan, mutta haluaisivat olla, urputtavat ja väitän, että soittajat, jotka ovat soittajia, saatika "ammattiheikkejä," kuuntelelevat kokonaisuutta ja jättävät esiintyvän bändin mokat huomioimatta...eivät ainakaan niistä välitä. Minä ainakaan en mene minnekkään kuuntelemaan toisen bändin virheitä, vaan kokonaisuutta ja meininkiä. Toki virheet huomaan, mutta mitä väliä niillä on? Harvoinpa tavallinen ns. rivibändi puhtailla papereilla keikan vetää...eikä tarvitsekaan. Säännöllisesti keikkailevat bändit, joita minä oon kuullut, vetävät keikkansa, mokista huolimatta, pääasiassa tyylikkäästi läpi.
 
Asiaa! Erehtyminen on inhimillistä soittaessakin, eikä niistä tarvi huomauttaa vaikka huomaisikin kultakorvana mahdolliset virheet.

..Kosketinsoittajamme, joka oli mielenlaadultaan jatsiin päin kallellaan, soitteli mielellään välisoittoja ns. ad lib -tyyliin, eli suomeksi "hatusta teemaa varioiden...
 
Ymmärtääkseni suurin osa tanssibändeistä soittaa covereita.
Harva omia sävellyksiä.
Jos sitten soittaa soolot tai pahimmassa tapauksessa riffit "omasta päästä", niin tottakai kaikkia sellainen vituttaa. Sekä soittajia että yleisöä.
Minua esim. henkilökohtaisesti vituttaa suunnattomasti kun Joe Cocker'in kitaristi vetää omasta päästä sen riffin, Animalsin tunnetuksi tekemässä kappaleessa
"I don't wanna be missunderstood"

Jos joku "humppapoliisi" olis ollu eilen illalla Tallinkin Meloodialla kuuntelemassa, niin olis vaatinu bändin poistumista lauteilta samoin tein! Suomi-bändin soittoaika on just laitettu sillä lailla, että salissa ei varmasti ole 20 henkilöä enemmän ja kukaan ei tanssi mitään. Seurauksena oli mitä päätähuimaavampia humppa/foksi-rysäyksiä ts. ruvettiin pitään tilanteen kustannuksella hauskaa. Pieniltä katastrofeilta ei voinu mitenkään välttyä. Mutta pääasia, että oli hauskaa ja aika kulu rattosammin :)

Minua esim. henkilökohtaisesti vituttaa suunnattomasti kun Joe Cocker'in kitaristi vetää omasta päästä sen riffin, Animalsin tunnetuksi tekemässä kappaleessa
"I don't wanna be missunderstood"
Tuon biisin nimen vedit nyt kyllä ihan omasta päästäsi ... se nimittäin on "Don´t Let Me Be Misunderstood" ... heh ... sorry, oli pakko, kun se sopii niin hyvin just tähän.

Oltiinkohan samalla keikalla? :)
nimimerkillä "kaikki biisit loppuvat molli ysiin"
Jeps..

Jos sitten soittaa soolot tai pahimmassa tapauksessa riffit "omasta päästä", niin tottakai kaikkia sellainen vituttaa.
 
Hä? Nyt ei ummarta. Minua ei ainakaan yhtään vituta. Mielestäni ei ole tarkoituskaan soittaa sooloja (kääk, taas se sana!) "oikein", ts. orjallisesti jonkun jo soittamaa kopioiden vaan kyllähän livesoittelun suola on tuolloin tulkinnan vapaus. Tolkkuhan siinäkin pitää olla, asiallista sanottavaa ja harmonisesti oikeat pilputukset oikeaan paikkaan. Eri asia on tietty soittaa biisin kantavana voimana oleva riffi sinepäin tai jopa SINNEpäin. Silloin kyseessä onkin jo moka.

Mä komppaan. Mä en edes yritä soittaa sooloja, kuten joku muu joskus tehnyt.
 
Tietysti "Smoke on the water" tai "Walking the dog" riffi pitää soittaa niinkuin originaalissa, mutta nehän ovat elimellinen osa kapppaletta.

Hä? Nyt ei ummarta. Minua ei ainakaan yhtään vituta. Mielestäni ei ole tarkoituskaan soittaa sooloja (kääk, taas se sana!) "oikein", ts. orjallisesti jonkun jo soittamaa kopioiden vaan kyllähän livesoittelun suola on tuolloin tulkinnan vapaus. Tolkkuhan siinäkin pitää olla, asiallista sanottavaa ja harmonisesti oikeat pilputukset oikeaan paikkaan. Eri asia on tietty soittaa biisin kantavana voimana oleva riffi sinepäin tai jopa SINNEpäin. Silloin kyseessä onkin jo moka.
 
Joku tuossa lausahti jossain topicissa, että usein sooloissa tuplana toistuva sama sointukulku (esim. A- tai B-osa instruna) kannattaa ekalla kerralla soittaa "oikein" ja toisella kerralla omasta päästä. Komppaan tätä ideaa. Oma - musiikillisesti loistavakin - soolo voi tutussa biisissä kuulostaa kuulijan korviin epävarmalta soitolta, koska hän odotti aivan jotain muuta. Kun alkuun tulee tuttua, tätä fiilistä ei synny.
 
Meitin bändin kitaristi vetävät joskus aika häröjäkin juttuja sooloiksi ja itse pidän suurimmasta osasta. Siinäpä se piileekin sitten periaatteellinen peruskysymys, miellyttääkkö itseään vai yleisöä???

Me soitetaan vähän sellaista musaa (pop/rock-covereita), missä soolona on harvoin mitään kovinkaan kantavaa "teemaa". Väitän, että 95% kuuntelijoista ei edes muista miten ne soolot alkuperäislevytyksessä menevät, saatikka että osaisivat niitä hyräillä. Niinpä sisäinen vanheilen pyrkii välillä kostoksi esiin.:o) Kun yrittää säilyttää sen alkuperäisen biisin tunnelman, niin se saapi riittää.

ekalla kerralla soittaa "oikein" ja toisella kerralla omasta päästä
 
Tuo sooloilu ja improvisointi on tanssimusiikissa vähän ongelma, samoin kuin joidenkin mielestä liian hienot sovitukset. Monta kertaa saa sapiskaa, kun näin tekee, joskus tosin aplodit (harvinaista).
 
Kerran tuli tappouhkaus, kun ankanpoikarumpalin kanssa vedettiin Kuljen eksyksissä -jenkan välisoittoon oikein kunnon synkooppi kossin kera.
 
Joskus taas on mukava improvisoida pyrityn tyylinmukaisesti esim. tangon välisoittoon. Mutta turpaan voi napsahtaa, soittopaikasta ja paikkakunnasta riippuen.
 
Näistä asioista on kyllä niin paljon puhuttu näillä säikeillä, että. Mutta kun ei oikein huvita soittaa smokki päällä melodiaa laulun taakse. Vaikeetakin semmonen. Voi tulla vääriä ääniä.
 
Allekirjoituksen voi katsoa.

Allekirjoituksen voi katsoa.
 
Olipas upeata, sinistä bluesia tanssimisen kannalta.
 
EDIT: Molemmat biisit olivat tanssittavia, mutta varsinkin ensimmäinen sopisi mielestäni malliesimerkiksi erittäin hyvästä, yleispätevästä tanssikappaleesta. Ymmärtävätkö muusikot miksi näin on?