Tanssimusiikki ›

Jo oli Voxauttajalla hyvä keikka, niin oli mullakin. Täällä on niin paljon kritisoitu hääkeikkoja, että kolikon toinen puolikin esiin.
 
1. Tullessammen soittajien kabinettiin, meitä odotti kuusi kaljatölkkiä (meitä on kuusi), joiden päällä oli morsiuskarkkivihko. Sinänsä pieni asia, mutta eleenä mahtava, joka kuvasi hyvin yleistä suhtaútumista meihin. Meitä ei kohdeltu palkollisina, vaan VIP-vieraina, jotka ystävällisesti olivat suostuneet edistämään juhlien onnistumista.
 
2. Joka kerta kun kohtasin bestmanin, kaason tai morsiusparin, multa kysyttiin onko kaikki hyvin ja saako olla lisää ruokaa/olutta/viintä/boolia. Koskaan ei ollut mitään toivomista, koska maksimaalista palvelua on vaikea parantaa.
 
3. Jokaikinen toive bändille oli muotoiltu: Olisiko mitenkään mahdollista. että "herrat muusikot".... Maksimaalisen VIP-kohtelun jälkeen näihin suostui kovin mielellään.
 
4. Keikan jälkeen olin myöhästyä poisroudauksesta, kun piti vastaanottaa kaikki kiitokset, kehut, ehkä jopa lievät ylisanatkin.
 
Tällaisia hetkiä varten mä näitä hommian teen ja mikään rahasumma ei voi korvata sitä hyvänolon tunnetta joka tällaisen jälkeen tulee. Vieläkin kuljen jalat irti maasta.
Kateeksi käy ammattilaiset, joilla on joka ilta tällaista.
 
PS: Edelliseen liittymätön: Jonkinverran häitä nähneenä olen nähnyt erilaisia variaatioita teemasta morsiamenryöstö, esim viime aikoina usein sulhasen ryöstö. Eilen oli kuitenkin ennennäkemätön: Morsiusparin lapsi ryöstettiin ja joutuivat sitten tekemään erilaisia temppuja saadakseen takaisin.
 
Tästä mä sain idean: Ehdotan seuraavien häitteni bestmanille anopinryöstöä, sulhanen joutuu tekemään erilaisia temppuja hyväksyttävästi lunastaakseen anoppinsa takaisin ja jos ei onnistu, anoppi jää niille teille.

Tästä mä sain idean: Ehdotan seuraavien häitteni bestmanille anopinryöstöä, sulhanen joutuu tekemään erilaisia temppuja hyväksyttävästi lunastaakseen anoppinsa takaisin ja jos ei onnistu, anoppi jää niille teille.
 
Tai jos ei onnistu temput niin anoppi tuleekin takasin.

Täällä on niin paljon kritisoitu hääkeikkoja, että kolikon toinen puolikin esiin.
 
Mä taidan olla kuitenkin lähes ainut joka niitä hääkeikkoja on kritisoinut?! Tässä kuitenkin eilisen (hää)keikan hyviä puolia:
 
1. Bäkstage oli ihan loistava, tilaa riitti ja siellä oli mm. sohva + tv, niin sai sen odottelu ajan kulumaan vähän paremmin.. Niin, ja siellä oli myös hamsteri! :)
 
2. Ruoka oli ehkä parasta mitä olen saanut tänä vuonna missään! Huomas että oli panostettu.
 
3. Tunnelma oli yllättävän vapautunut alusta asti, johtuen ehkä siitä että puolet häävieraista oli ranskalaisia.
 
4. Ja johtuen siitä, että puolet häävieraista oli ranskalaisia, pääsin verestämään tuon rakkauden kielen taitoa. Olivat ihan otettuja kun lauloin yhden biisin ranskaksi. Kuulemma ihan ilman suomalaista korostusta! :)

No voisit aloittaa vaikka niin, että nostat volumea oikein reilusti masterhanikoista. Ja kaikki turakaiset, jotka tulevat jotain pyytämään, täytyy välittömästi mahdollisimman tylyin sanakääntein palauttaa takaisin omaan mitättömyyteensä. Äläkä missään nimessä hymyile kenellekään! Se on suurin virhe, minkä muusikko voi työssään tehdä. Näillä eväillä kun koitat, niin eiköhän ala löytyä toisenlaistakin vastakaikua. Onnea yritykselle! Niin ja tietysti vielä esimerkki vuosien takaa: Eräs veteraani meni kehumaan takahuoneeseen asti esiintynyttä bändiä, johon kitaristi totesi, että mua ei vittuakaan kiinnosta sun mielipitees. Että näillä eväillä eteenpäin hyvä Baron.
 
BARON ! ! ! Et ole vielä kommentoinut kullanarvoisia neuvojani siitä, miten välttää ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa.

BARON ! ! ! Et ole vielä kommentoinut kullanarvoisia neuvojani siitä, miten välttää ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa.
 
Paras kommentointi on jättää kommentoimatta

BARON ! ! ! Et ole vielä kommentoinut kullanarvoisia neuvojani siitä, miten välttää ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa.
 
Kyllä noissa kuuluu kokemuksen ääni eli ei pienintäkään epäilystä etteivät toimisi.
(Vai haluatko, että teen vielä käytännön kenttäkokeen?)

Kyllä noissa kuuluu kokemuksen ääni eli ei pienintäkään epäilystä etteivät toimisi.
(Vai haluatko, että teen vielä käytännön kenttäkokeen?)
 
heh..

Paras kommentointi on jättää kommentoimatta
 
No piti kuiteskin, vaikka ei ees kysytty. . . . SULTA

No piti kuiteskin, vaikka ei ees kysytty. . . . SULTA
 
mä oon baron. Etkö oo aikasemmin huomannu?

Kyllä noissa kuuluu kokemuksen ääni eli ei pienintäkään epäilystä etteivät toimisi.
(Vai haluatko, että teen vielä käytännön kenttäkokeen?)
 
Eikös tiedemiehenkin pidä todistaa teoria käytännössä, ennenkuin niitä Nobeleita alkaa putoon

mä oon baron, urpo. Etkö oo aikasemmin huomannu?
 
Jaa nimittelyvaihe on iskenyt. Montako? Lauseet alkaa muuten isolla kirjaimella kuin myös erisnimet

Jaa nimittelyvaihe on iskenyt. Montako?
 
hö; ehit jo lainata;) se kuulostais paljo paremmalta ääneen. kirjotuksessa vähän töksähti.

Lauseet alkaa muuten isolla kirjaimella kuin myös erisnimet
 
joo ja C7 päälle voi soittaa F#:än, ei vaan oo pakko

joo ja C7 päälle voi soittaa F#:än, ei vaan oo pakko
 
No sen mä laittasin alle

No sen mä laittasin alle
 
Mutta niinhän se menee. Toinen tykkää anopista, toinen sedästä.

No sen mä laittasin alle
 
Mä kyllä laittaisin C(#11).

joo ja C7 päälle voi soittaa F#:än, ei vaan oo pakko
 
Vaikka F#9:n - jos sormet riittää...

...Tästä mä sain idean: Ehdotan seuraavien häitteni bestmanille anopinryöstöä, sulhanen joutuu tekemään erilaisia temppuja hyväksyttävästi lunastaakseen anoppinsa takaisin ja jos ei onnistu, anoppi jää niille teille.
 
Kerran jossain ryöstettiin molemmat anopit. En kyllä muista, mitä temppuja hääpari joutui tekemään...

Täällä on niin paljon kritisoitu hääkeikkoja, että kolikon toinen puolikin esiin.
 
Niin hääkeikat ovat vähän niinkuin arpapeliä: parhaimmillaan ulkomusikaaliset seikat on kunnossa ja fiilis on katossa sekä meininki on loistava! Ja taas toisella kertaa ollaan metri x metri nurkassa, jossakin uunin pangolla tms. hikisessä mestassa, jossa pitää roudata 7 tuntia ennen keikkaa. Miss fortuunalla on paljon pelissä.
 
Tuttua ja turvallista on soittaa niissä tutuissa tanssiravintoloissa tai lavoilla, joissa tietää, mitä saa. Orkesterin kahvi on vain vähän pohjaan palanutta ja makkarat ovat vain vähän kärähtäneet. Ja jos tuuri käy, niin saattaa saada mikrossa lämmitettyä kinkkukiusausta. Mutta soitto alkaa ja loppuu jämptisti, ei turhaa kikkailua ja "hämä-hämä-häkin säestystä anopin lausuessa runoja".
 
Baron, tästä on aikaisemminkin puhetta: häissä ns. maksettu yleisö. On aivan sama mitä soosia työntää tulemaan ja miten, kunhan pitää nuo Haven mainitsemat asiat mielessä. Yleisön viihdyttäminen ja pikkuinen ekstra-palvelu (näitä kutsutaan oikeassa työssä nimellä termillä "ylityö")antaa varmasti lisää potkua bändin kehujoille. Siinä ei ole minusta mitään pahaa, että hommat hoidetaan 110% ja pidetään soittajien mainetta yllä, hyvä hyvä. Mutta tietyllä varauksella kannattaa suhtautua hääkeikkoihin ja niissä saavutettuun"sukseeseen". Eiks juu?
 
EDIT: kirootusvireitä petkele

Allekirjoitan kaikki mitä Klunssila yllä sanoo. Kyseessä on eri laji eri säännöillä.