Tanssimusiikki ›

Tanssibändin kannalta tilanteen tekee hankalaksi se että kuubalaispohjaista lattaria on vaikea soittaa ilman kunnon rytmisektiota.
 
Tarkoitatko että tarvitaan hyvä rumpali ja hyvä basisti?

kyllä, mutta se ei riitä.
 
EDIT: Tarkoitin siis että eihän pelkällä rumpusetillä voi soittaa salsaa 'oikein'.

kyllä, mutta se ei riitä.
 
EDIT: Tarkoitin siis että eihän pelkällä rumpusetillä voi soittaa salsaa 'oikein'.
 
Mä oon nähnyt ja kuullut oikein soitettua salsaa riittävästi ja Suomessakin on ammattitaitoisia alan bändejä oikealla kokoonpanolla.
 
Mä ajoin vain takaa, että kun huttubändi soittaa jenkan ja valssin väliin pari salsaa tanssijoiden "iloksi", niin miten se tekisi sen ilman, että verhon takaa ilmestyisi muutaman jätkän batteria ja torvisektio?

Terve, en tod oo mikaan asiantuntija, mutta pakko huomauttaa että kyllä noissa molemmissa viimeinen isku tulee NEL-jä tyyliin. Ero on mihin kolmas isku tulee (vaikee piirtää tähän nuotteja, mut kummiskin.
 
No niin, miten sen ajattelee.. Siis kolmas isku, eli 2:3 klavessa se on viimeisellä tahdilla (ensimmäisessä tahdissa 2 iskua, toisessa 3) oleva kolmas isku on nelosella, joko ensimmäisellä neljäs osalla (son) tai viimesellä (rumba)
 
Eli menis näin..
 
Son 2:3 - xx Xx Xx xx I Xx xX xx Xx II
Rumba 2:3 - xx Xx Xx xx I Xx xX xx xX II
 
Ja toin on facta, sen mäkin jopa tiedän..=)

No niin, miten sen ajattelee.. Siis kolmas isku, eli 2:3 klavessa se on viimeisellä tahdilla (ensimmäisessä tahdissa 2 iskua, toisessa 3) oleva kolmas isku on nelosella, joko ensimmäisellä neljäs osalla (son) tai viimesellä (rumba)
 
Eli menis näin..
 
Son 2:3 - xx Xx Xx xx I Xx xX xx Xx II
Rumba 2:3 - xx Xx Xx xx I Xx xX xx xX II
 
Ja toin on facta, sen mäkin jopa tiedän..=)
 
Nyt Speedy on kyllä oikeassa!
 
(En väitä, että ei muulloinkin olisi)

M-netin tauon aikana olen yrittänyt "sivistää" itseäni. (Tietysti toivoton yritys)
 
1. Kaikkihan tietävät, että cha cha chan keksi Enrique Jorrin vuonna 1948, tosin siinä meni muutama vuosi ennenkuin se tuli suosituksi.
 
Levykokoelmastani "sattui" löytymään muutama hänen varhainen cha cha:nsa (nimi lyhentynyt jossain vaiheessa) ja vaikka mä kuinka kuuntelin, ne olivat tasan hidasta mamboa 3/2 son-claverytmillä, ainoana erona, että silloin tällöin huudettiin "cha cha cha"
Eli edelleen: miten cha cha muuten poikkeaa paitsi tempon osalta??
 
2. Yritin levykokoelmastani etsiä kappaletta, jossa olisi rumba-clave käytössä, mutta en onnistunut löytämään?????
 
Olisiko kellään hyvää esimerkkiä???

2. Yritin levykokoelmastani etsiä kappaletta, jossa olisi rumba-clave käytössä, mutta en onnistunut löytämään?????
 
Olisiko kellään hyvää esimerkkiä???
 
Näköjään piti mennä vähän vanhemmalle puolelle ennenkuin alkoi löytyä, esim:
Miguelito Valdés: Babalú
Septeto Nacional de Ignacio Piñeiro: Ay Mama Inez
Lecuona Cuban Boys: Panamá
Celia Cruz: Quimbara
 
etc.

Oivallinen lähdeteos Kuubalaisten rytmien käytännön toteutuksesta on Rebeca Mauleonin: "Salsa Guidebook For Piano & Ensemble" (ISBN 0-9614701-9-4)
 
Olen lukenut kirjan kertaalleen, en vielä soittanut. Muuten hyvä kirja, mutta kun jenkit oppisivat kirjansitomistaidon.
 
1. Alkoi avautua, kuinka monimutkaisesta asiasta itse asiassa on kysymys (Olisi tietenkin pitänyt selvitä kuuntelemallakin)
2. Aion kyllä harjoitella erilaiset pianon montuno-kuviot mutta en usko, että paljon auttaa, jos muu bändi soittaa humppaa.
3. Eli edelleenkään mulla ei ole kuvaa, kuinka humppabändin, joka soittaa neljä lattaria illassa, pítäisi se tehdä?
4. Toivomus joulupukille: Vihkonen "Autenttiselta kuulostavia helposti soitettavia salsasovituksia humppabändille".

edelleenkään mulla ei ole kuvaa, kuinka humppabändin, joka soittaa neljä lattaria illassa, pítäisi se tehdä?
 
Pääasia, että soittaa vaihtelevia rytmejä ja kukin oikein tyylillään. Tässä yleisimmät mitä kannattaa ainakin vetää. Joku salsa on vähän niin ja näin (kuka tanssii?). Kannattaa panostaa rytmiosastoon ja miettiä, pärjäiskö kiipparisti yksin. Kitaristi voi soittaa näin jotain lyömäsoitinta.
 
CHA CHA mm= n.120
rumpusetti, quiro
 
rumpali: kello neljäsosia, virvelin kantti kakkoselle ja tomi nelosen molemmille kahdeksasosille. Kitaristi voi soittaa quiroa.
basisti: Tum1ti5taa5-aati5
 
RUMBA mm=n.108
rumpusetti, marakassit
 
rumpali: esim. pallukoilla snareen maracassin osuus ja congat kahteen eri tomiin tattata tattat tatTum TamTum
Väliin voi soittaa cascaraa virvelin kylkiin tai lattiatomiin (mikitysongelma isoissa paikoissa) ja kelloa. Kitaristi voi soittaa marakasseilla kahdeksasosia vuorokäsin. Sen tättärätärä tät tät... -efektin saa soittamalla normaalin kuudestoistaosaparin toiselle kahdeksasosalle niin, että herneet osuu kattoon marakasseissa.
basisti: Taa-aa1 tum5 tum5 ykköselle, kolmoselle ja neloselle
 
SAMBA mm=n.100-110
rumpusetti, hiekkaputki, agogo
 
Kitaristi voi soittaa esim hiekkaputkea korostaen joka neljäsosan viimeistä kuudestoistaosaa ja agogoa tint -ta tantiti tintata tantiti.
Basisti voi varioida soittamalla kaikki äänet ("vaihtobasso") pitkänä tai katkaisemalla ensimmäisen äänen.

SUURKIITOS Magnetman!

...CHA CHA mm= n.120
rumpusetti, quiro
 
rumpali: kello neljäsosia, virvelin kantti kakkoselle ja tomi nelosen molemmille kahdeksasosille. Kitaristi voi soittaa quiroa.
basisti: Tum1ti5taa5-aati5
 
Jepujee. Toi lehmänkello on aikas tärkee. Saa olla melko "agressiivinen". Tempo vois olla kireempikin. Kuubanpoijjaat kiskoo cha-chaa välillä yli 140:nenkin. Riippuu biisistä. Hyvin kuvasit basson.
 
RUMBA mm=n.108
rumpusetti, marakassit
 
rumpali: esim. pallukoilla snareen maracassin osuus ja congat kahteen eri tomiin tattata tattat tatTum TamTum
Väliin voi soittaa cascaraa virvelin kylkiin tai lattiatomiin (mikitysongelma isoissa paikoissa) ja kelloa. Kitaristi voi soittaa marakasseilla kahdeksasosia vuorokäsin. Sen tättärätärä tät tät... -efektin saa soittamalla normaalin kuudestoistaosaparin toiselle kahdeksasosalle niin, että herneet osuu kattoon marakasseissa.
basisti: Taa-aa1 tum5 tum5 ykköselle, kolmoselle ja neloselle
 
SAMBA mm=n.100-110
 
tai jopa 120 - muttei yli.
 
rumpusetti, hiekkaputki, agogo
 
Kitaristi voi soittaa esim hiekkaputkea korostaen joka neljäsosan viimeistä kuudestoistaosaa ja agogoa tint -ta tantiti tintata tantiti.
 
Perhana. Mulla oli jossain matskua tosta samban aksentoinnista. Saatan muistaa väärin, mutta mun mielestä siinä pöyrii puolinuottitrioli. en oo ihan varma, mutta tuntuis musta hyvältä. Tarkistan.
 
Basisti voi varioida soittamalla kaikki äänet ("vaihtobasso") just, ykköselle ykkönen, kolmoselle vitonen pitkänä tai katkaisemalla ensimmäisen äänen. Jälkimmäinen tapa jäljittelee surdojen soittoo, mutta on musta bassossa vähän vaarallinen - tosin varmaan hyvä soittaja saa toimimaan.
 
Bosiksessakin muuten turhaan soitetaan bassolla kohonuotteja.Mun mielestä oikein soitetut ykköskolmoset on paljon paremmat: Pitkät äänet ja tarpeeks "eteen". Vaatii kyllä sitten rumpalilta itseluottamusta, ettei basisti vie kuin pässiä narussa, mutta onnistuessaan toimii kuin junan vessa.

Hyviä vinkkejä kaikki, mutta yhden asian korjaan tässä: Cha chassa ei ole clavea.
 
Ongelmallista on tanssimusiikin kannalta se, että jossain vaiheessa joku dorka on mennyt sotkemaan terminologian ja nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin.
 
Eli todellakin. Rumba, jota kuubalaisessa musiikissa on kolmea lajia (hitaasta nopeaan): Yambu, Quaquango ja Columbia. Tanssimusiikissa rumba tarkoittaa suht hidasta, lähinnä johonkin boleroon viittaavaa, mutta yleensä kappalevalinta ei ole oikeaa boleroa.
 
Mambo tarkoittaa kuubalaisessa musiikissa yleensä jokin sävellyksen osa. Tanssimusiikissa se tarkoittaa nopeampaa kuubalaisvivahteista menoa. Rumpalina kannattaa tsekata timbaleron tonttia, cascara ja kellocascara patternit. Niillä pärjää melko hyvin.
 
Cha cha: noh, se on just sitä, mutta clave ei tähän rytmiin kuulu.
 
Salsa taittuu kyllä pienemmälläkin orkalla, mutta sitten pitää tietää mitä tehdään. Soittajien pitää kyetä venymään aika lailla, mutta testattu on sekin. Vähän tanssikansa aluksi yskii, mutta lähtevät kyllä mukaan jos vain homma toimii.

Hyviä vinkkejä kaikki, mutta yhden asian korjaan tässä: Cha chassa ei ole clavea.
 
Oivallinen lähdeteos Kuubalaisten rytmien käytännön toteutuksesta on Rebeca Mauleonin: "Salsa Guidebook For Piano & Ensemble" (ISBN 0-9614701-9-4)
 
Rebecan mukaan on. Tanssija vain ei hyödynnä sitä eli siltä kannalta ei ole tarpeen soittaa/kuulua.

Hyviä vinkkejä kaikki, mutta yhden asian korjaan tässä: Cha chassa ei ole clavea...
 
Jaa. Toisin on minulle opettanut Matti Ruippo, joka on ko. musaa paikanpäällä käynyt opiskelemassa.

Rebekan mukaan kaikessa afrokuubalaisessa musiikissa on son-clave, 3/2 tai 2/3.
 
Rumbaclave kuuluu vain paikalliseen kansanlauluun ja pelkkään batteriamusiikkiin, ei siihen, mitä länsimaissa soitetaan.
Länsimaiden rumba on ihan eri asia, kuin paikallinen rumba johon se kuuluu.
 
Bossa nova clave poikkeaa vähän son-clavesta:
 
| YK-si, kak-SI, kol-me, NEL-jä | yk-si, KAK-si, kol-ME, nel-jä |
 
(Huomaatteko, mä oon paljon fiksumpi kuin aloittaessani tämän threadin. Kiitos M-netin viisaille!)

(Huomaatteko, mä oon paljon fiksumpi kuin aloittaessani tämän threadin. Kiitos M-netin viisaille!)
 
Oppia ikä kaikki.
Trivial: Tiedätkö kappaleen "Oleo" ? Mihis klaveen se menee?

"Jaa. Toisin on minulle opettanut Matti Ruippo, joka on ko. musaa paikanpäällä käynyt opiskelemassa."
 
Jep. Hieman täytyy tarkentaa / korjata. En tarkoittanut kommentilla koko bändiä, vaan lyömäsoittimia, joissa clavea ei cha chata soitettaessa kuulu. Korkeintaan tumbadoralla, jossa soitetaan yleisesti sitä klassista kahden tahdin patternia. Muissa komppisoittimissa clavea noudattavat kuviot vilahtelevat, varsinkin pianolla ja tres kitaralla. Melodian rytmityshän nekin jutut määrää, mutta "clave rytmiä" kahdella hassulla puikulalla soitettuna ei kyseiseen tyyliin ole tapana tyrkkäillä. Pois ne semmoset... ;o)

Hei! Kysymys! Kuka Hämäläisessä kaupungissa asuva jannu on soittanut vuosia Ernesto Leguonan bändissä?Voittajalle virtuaaliolut.

Hei! Kysymys! Kuka Hämäläisessä kaupungissa asuva jannu on soittanut vuosia Ernesto Leguonan bändissä?Voittajalle virtuaaliolut.
 
Meuhu=Pertti Serto, myös Maria Maren laulo (ainakin jonkin aikaa) kyseisessä bändissä.

Jess! Sehän se oli, mitähän miehelle kuuluu, oli 20 vuotta sitten hotellin respassa töissä HML:n keskustassa.Kertoi vaan jutun että oli kerran alkanut soittamaan beguinea tangon c-osiossa niin meinas saada puukosta Kuuban pojilta