Tanssimusiikki ›

opettaja/insinööri yms. bändejä joilla jätkillä on hyvät päiväduunit,silti käydään soittamassa huttua,ei ymmärrä???Voita leivälle,vai mikä siinä niin hianoo on??
 
Et oo koskaan huomannut, että pelkästään treenikämpällä soittaminen käy ajanoloon tylsäksi?

EDIT: En minä sitä meinaa että amatööri välttämättä ois huonompi soittaja,monesti varmaan parempi :-) Miks hyvä amatööri menis halvemalla ku YHTÄ hyvä ammattilainen?
 
Jos ammattilainen ei ole amatöörejä parempi niin kannattaa katsoa peiliin - noin periaatteessa.
 
Erikseen on sitten sekin, että kuka sen paremmuuden käytännössä tanssikeikallakaan yleisöstä huomaa.
 
Firman tilaisuuksiin silloin tällöin buukkailen bändejä - on ollut "täysiammattilaisia" sekä ohessa tekeviä. Olennaista on soittotaidon lisäksi, että musiikki kulkee, biisit on hyviä ja bändi soi hyvin. Triolla tahtoo jäädä vähän yksitoikkoiseksi ilta, joten vähintään neljä soittajaa. Bändissä multi-instrumentalisteja, että sointi vaihtuu musiikkityylin mukana. Sovitusten tulee myös olla ammattitaitoisia niin, että hommassa on omaleimainen juju.
 
Jos ammattilaisuutta on, että on 30 vuotta vetänyt pelkkää bassoa tai kurttua, ei sillä pärjää. Monitaitoisuutta, iloista ilmettä ja tyylikkyyttä - kyllä semmoinen juhlissa aina levymusan voittaa ja voidaan suositella toisillekin.

Pii pii pii pii.
 
Meinasin, että en edes jaksa kommentoida aiheeseen, mutta pitäänee silti vähän jotain laittaa. En ota tätä keskustelua henkilökohtaisesti.
 
Itse olen harrastelijamuusikko, samoin kuin bändikin. Olen soittanut vanhassa kokoonpanossa ja vieläkin tuuraillen ns. ammattimuusikoidenkin kanssa. En mä nyt mitään sen kummempaa eroa havaitse ainakana soittotaidossa. Rutiini ja kappaleiden rakenteen tajuaminen lennosta on nyt harjaantuneempaa, mutta niinhän siinä käy jos 20-30 vuotta vetää.
 
Eipä nämäkään ammattilaiset tuppaa keikkailemalla kokonaan elää. opetetaan meitä amatöörejä yksityistunneilla, käydään vetään hääkeikkoja, välillä ollaan viikko laivalla. ja taas jotain muuta. kokonaan keikkailemalla eläviä muusikoita ei hirveän paljon ole
 
Helppoa ei ole sillä insinöörilläkään. nokia sanoo, että 2000 planttua lähtee ja sitten tuli lähtö. Paikkoja ei niin helposti ole kumminkaan saatavila. Yhtä pitkin hampain se insinööri lähtee sinne rabatin kassalle töihin kuin ammattimuusikko, jos muuta hommaa ei ole
 
Oma musisiointini tähtää ammattimaisen suhtautumisen kautta lähestyvään soitantoon. Soitto on yksi tukijalka oman talouteni pyörittämisessä. Jos se lopputili tulee, niin on jotain mitä yrittää jatkaa. uskon monella olevan näin. Joskus on ollut niin perse auki, että on pitänyt kauppatorilla käydä soittelemassa ennen iltavuoroon menoa, että sai ruokarahaa.
 
Täytyy kyllä sanoa, että kyllä ottaa päähän kun esim. ensi kesälle varataan juuri näitä hääkeikkoja. Buukkaat viikonlopun ja myyt puoli vuotta eioota. Sitten toukokuussa turakaiset kertoo, että saatiin halvempi bändi. Nyt olen muuttanut keikkamyyntitaktiikkaa enemmän ohjelmatoimistomaistyyppiseksi: maksat liksat otit bändiä eli et tyyppiseksi.
 
Loppukaneetti
Vaikka ollaan "amatöörejä", tehdään homma ammattimaisesti, eikä mustata muusikoiden mainetta. Ja varmasti ei poljeta hintoja.
 
Mika

tilaajahan siinä tyhmä on kun suostuu ottamaan jonkun renkuttamaan jotakin vähän sinne päin, eikö?
 
"Sillä ei ole niin väliä, MITEN soittaa, mutta sillä on väliä, MITÄ soittaa!!"
 
(Eräs kuuluisa länsirannikolla vaikuttava tanssipaikanomistaja.)

"Sillä ei ole niin väliä. MITEN soittaa, mutta sillä on väliä, MITÄ soittaa!!"
 
(Eräs kuuluisa länsirannikolla vaikuttava tanssipaikanomistaja.)
 
varmaan tietää mistä puhuu
 
- niinhän kait edelleenkin suurimmalla osalla ihmisistä paras kotona oleva musiikkilaite on jokin kälyinen radiokasettinauhuri, jolla sitten muutaman kerran vuodessa täysin tyytyväisinä soitetaan huoltsikalta ostettuja halpakassuversioita tutuista (=loppuunkalutuista) biiseistä, joita nuoruudesta lähtien on totuttu kuulemaan.
 
Eipä voi tuolta pohjalta paljon olettaa yleisön osaavan antaa arvoa oikean orkesterin nyansseille

Haluaisin tuoda vielä sellaisenkin näkökulman tähän keskusteluun, että monelle keikkailu on elämäntapa. Lentävä lause paavoilla: "Väärät lääkkeet, väärät lääkkeet":) Se on aivan totta, että pelkkä kämpällä treenailu ei enään riitä. Matkat ja roudaukset on tervaa, mutta jokin vetää reissuun. Pitemmän keikkatauon jälkeen tulee jo vieroitusoireita.
 
Olen itsekkin harrastaja, mutta kieltämättä keikoilta saa vähän extraa käyttörahaa. Ainakin sen verran että voi kuolettaa niitä laitteiden hankintakuluja tai hankkia uusia ja hienompia :)
 
Toisaalta kun tämä on harrastus on vara olla ottamatta liian halpoja vetoja. Näin on jo tänäkin vuonna käynyt useamman kerran.
 
Jollei yhtye kehity eikä saa hyvää 'nimeä' on aivan turha yrittää nostaa hintojakaan vaikka yhtyeessa olisi kuinka huippuammattilaisiakin. Asiakas ostaa solistin ja/tai yhtyeen, ei n kappaletta hyviä soittajia.
 
Kun poppoon miehitys on silloin tällöin vaihtunut, uutta hemmoa haastellessa kommentti tyyliin: "kyllä keikat kiinnostaa koska rahalle olisi käyttöä", saavat karvat pystyyn. Raha ei riitä motivoimaan, mutta kyllä se helpottaa elämistä :)

 
Jos ammattilaisuutta on, että on 30 vuotta vetänyt pelkkää bassoa tai kurttua, ei sillä pärjää.
 
20 vuotta olen vetänyt pelkkää bassoa ja olen muuten pärjännyt kaikin puolin ihan helvetin hyvin. Ja varmasti pärjään jatkossakin kun tajuan pysyä erossa tolvanoista, joiden näkemykset elävästä musiikista liikkuu tuolla tasolla.

Et oo koskaan huomannut, että pelkästään treenikämpällä soittaminen käy ajanoloon tylsäksi?
 
No en ole moista huomannut,kas kun ei ole treenikämppää,ja toisekseen mitä minä sillä tekisin?Lahjattomat treenaa,niinhän sitä sanotaan...
Oikeesti vois olla kivaakin treenata jos olis hyvä bändi.äänilauluja,uusia,hyviä biisejä(onko niitä?) mutta MIKSI?Turakainen ei hevon veetä siitä ymmärrä,joku tässä sanoi osuvasti että ei ole väliä MITEN soitat vaan MITÄ soitat,miksi siis harjoitella turhaan,kun rutiinilla pärjää,vetää ne samat vanhat, paskat biisit,on ne ennekin kelvannut...
Viimeksi lavakeikalla ollessani AINOA esitetty toivomus oli"Soittakaa Jätkän humppa"...siis miksi treenata...

Lahjattomat treenaa,niinhän sitä sanotaan...
 
Olin aikoinaan samaa mieltä. Sen jälkeen huomasin, että kivampaa soittaa kun bändi tiesi mikä oli intro, oli vähän sovituksia etc. eikä pelkästään kollektiivista improvisointia.
 
Oikeesti vois olla kivaakin treenata jos olis hyvä bändi.äänilauluja,uusia,hyviä biisejä(onko niitä?) mutta MIKSI?Turakainen ei hevon veetä siitä ymmärrä,joku tässä sanoi osuvasti että ei ole väliä MITEN soitat vaan MITÄ soitat,miksi siis harjoitella turhaan,kun rutiinilla pärjää,vetää ne samat vanhat, paskat biisit,on ne ennekin kelvannut...
Viimeksi lavakeikalla ollessani AINOA esitetty toivomus oli"Soittakaa Jätkän humppa"...siis miksi treenata...
 
Kun en sielultani ole "humppamuusikko", niin senkin "duunin" (harrastelija sanoo!) saa kivammaksi, kun on aina muutama uusi kappale. Maailma on täynnä kivoja kappaleita, eikä niitä ole edes vaikea löytää, jollei uusia niin vanhoja.
Mä olen laiska keikkailija, mä en edes tahdo niitä paljon, viikonloppuina on paljon muutakin kivaa tekemistä. Mutta joka keikalla on ainakin joku uusi kappale.
 
Ei yleisö niitä vaadi vaan mun sielu!

Turakainen ei hevon veetä siitä ymmärrä,joku tässä sanoi osuvasti että ei ole väliä MITEN soitat vaan MITÄ soitat,miksi siis harjoitella turhaan,kun rutiinilla pärjää,vetää ne samat vanhat, paskat biisit,on ne ennekin kelvannut...
Viimeksi lavakeikalla ollessani AINOA esitetty toivomus oli"Soittakaa Jätkän humppa"...siis miksi treenata...
 
Juu juu, mikä tällänen 25v kloppi lättähatun alku, joka vielä opiskelee jossain hiivatin pop/jazz-kerho-ammattikorkeassa on sanomaan mitään, katotaan sitte ku niitä kilometrejä on mittarissa etc etc... ;o))) Noh, minun mielestä:
 
Vaikka me soitetaan turakaisille ja jivejaloille yms hyypiöille (moi emäntä), se ei poista mahdollisuutta soittaa myös itselle ja bändille. Suurinosa kaikenmaailman paskatrioista mitä tuolla kiertää, tekee sen juurikin väärällä asenteella (voi v, ku v:tättää) ja raapii niitä sointuja sinne päin. Asia vaan nyt sattuu olemaan (ehdoton fakta :o) ) näin, että kaiken musan voi soittaa paremmin ja taas paremmin. Parantaa siis voi aina. Jossain vaiheessa tulee tietysti raja vastaan. Silloinpa ei ole enää muuta keinoa parantaa lopputulosta, kun ruveta keikkojen välissä treenaamaan. Ja taas saatiin parannusta aikaseksi! Ihmeellistä! Tämä on minun mielestä se seikka, mikä AMMATTILAISEN erottaa HARRASTELIJASTA; ylpeys omasta ammattitaidosta ja halu kehittyä omassa ammatissaan.
 
Ja vielä tiedoksi: Ei tarvi mennä montaa vuotta taaksepäin, kun en olisi edes kussu tätä genreä kohtaan, mutta nyttemmin se on muuttunu erittäinki "rakkaaksi" ! :))
 
Hauskoja keikkoja ja treenaushetkiä, myös sinulle Piuha!

Juu juu, mikä tällänen 25v kloppi lättähatun alku, joka vielä opiskelee jossain hiivatin pop/jazz-kerho-ammattikorkeassa on sanomaan mitään, katotaan sitte ku niitä kilometrejä on mittarissa etc etc...
 
Opetetaanko siellä hianossa pop/jazz-opistossa ollenkaan esim. sitä,että tanssibändissä täytyisi omata jonkinlainen laulutaito,laulaminen on aika tärkee osa tanssimusaa,sitäpaitsi ei se solisti vedä kuin pari settiä!?
 
Oon ihmetellyt tätä asiaa useasti eli joissain bändeissä on aivan "turhia" miehiä,eli kvartetissa voi olla vain esim. kaksi laulajaa,ja usein vielä toinen vetää vaan stemmoja!
 
Useimmilta ei edes stemmat putoo,vaikka nuoteista soitetaan vaikka mitä!Ei tämä ole ainakaan sitä AMMATTITAITOO mitä tanssikehissä tarvitaan!Kyllä joka jätkän pitäisi pystyä edes terssi vetään hatusta biisiin kun biisin,ei oo paljon vaadittu!
 
Käväiseppä joskus tanssi.netissa,niin saat selville että jivejalat haluavat tanssia,eivätkä kuunnella mitään itselleen soittavia pikkutotoja!!Mitä tulee sointujen soittoon SINNEPPÄIN,voit olla varma että jos mä kopsaan jonkun biisin,soinnut on taatusti kohdallaan,on sitä ittekkin joskus opiskeltu,mm. säveltapailu II maksimi pistein:-)))

Erittäin mielenkiintoinen keskusteluaihe, johon haluan ehdottomasti lisätä omat puoliolemattomat ajatukseni.
 
Olen itse myös musiikinopiskelija, ja ymmärrän erittäin täysin esim. Hra Martson mielipiteen aiheesta. Minulla ei ole suoranaista erimielisyyttä kenenkään kanssa, ymmärrän jollain tavalla itse kunkin ajatuksen, ja siksi esitän omat ajatukseni. Kuitenkin :
 
Harrastelijat ja ammattilaiset on kaksi vallan asiaankuuluvaa termiä näissä olosuhteissa, tässä pari lisää.
 
Soittaja : Olisiko tämä nyt se tyyppi jonka mielestä sen kitarin, basen, tai rumpun soitanta silloin tällöin vaan on niin kivaa, että sitä saattaa joskus voida vaikkapa käydä jollain ns. "paskakeikalla" rahan, soittokiintiön tai muun kannalta raapimassa sillä paljon puhutulla rutiinilla sen kummemmin miettimättä mitä sieltä tulee. Ei säännöllisiä keikkoja, ei ylimääräistä panostusta.
 
Taiteilija ( / säveltäjä / tuottaja jne.) : Kaikissa meissä on pieni taiteilija, joissain suurempi. Tietää miltä oman musiikin tulee kuullostaa, ei puutu sen kummemmin oman kiinnostuksen ulkopuolisiin musiikkityyleihin, eikä hänelle ehkä ensimmäisenä tule lähteä humppakeikalle kyläpändin kanssa. Kaikki taiteilijat : arvostan teitä suuresti. Teillä soi "se juttu" päässä, yritätte tehdä sen ja luovutte tarvittaessa kaikesta muusta tehdäksenne sitä omaa juttua. Cheers! (Ei sotketa teitä tähän sen enempää)
 
Muusikko : Eli eli... Muusikko on mielestäni se, joka pyrkii hallitsemaan instrumenttinsa kaikin puolin mahdollisimman hyvin tilanteesta, sekä musiikkityylistä riippumatta. Tekee keikkoja pyydettäessä ryhmässä kuin ryhmässä, tuurailee, kasailee pändejä tarpeeseen jne jne. Oikea muusikko ei suostu tekemään keikkaa huonosti, mutta saattaa suuttua jos bändissä joku jäsen ei anna tilanteelle 150% työpanosta. Rutiini ei ole avainsana, pelkästään auttava asia. Todellinen asia on pyrkiä olemaan keikalla aina parhaassa mahdollisessa kunnossa antaakseen parhaansa, reagoidakseen tilanteeseen, muiden soittoon (!) ja vielä kerran soittaakseen mahdollisimman hyvin.
 
Siis mielestäni tässä käydään hieman myös taistelua Soittajat/Muusikot -akselilla. Te, jotka koette tämän perusteella olevanne enemmän soittajia, älkää ihmetelkö meidän (tulevien) muusikoiden perverssiä taipumusta harjoitteluun... Päämääränä on pelkästään parempi lopputulos. Ehkä sitä joku jossain vaiheessa vielä arvostaakin. Ehkä siinä vaiheessa kun joku yhtäkkiä haluaisikin kuulla keikalla muutakin kuin Jätkän humpan, eikä ne samat, vanhat eikä edes paskatkaan biisit enää kelpaakkaan. Siinä vaiheessa se panos palkitaan, ja siinä orkassa onkin oikein mukava soittaa, kun se palvelee tarkoitustansa mahdollisimman laajassa mielessä. Ehkä päivitän näitä ajatuksiani vielä myöhemmin lisää niiden selkiytyessä ja jäsentyessä yhä ja edelleen.
 
Ja tässä vielä viime hetken tietouden analysointia:
 
Käväiseppä joskus tanssi.netissa,niin saat selville että jivejalat haluavat tanssia,eivätkä kuunnella mitään itselleen soittavia pikkutotoja!!Mitä tulee sointujen soittoon SINNEPPÄIN,voit olla varma että jos mä kopsaan jonkun biisin,soinnut on taatusti kohdallaan,on sitä ittekkin joskus opiskeltu,mm. säveltapailu II maksimi pistein:-)))
 
Ei millään pahalla Mösiöö Piuha, mutta mielestäni käyttäydyt muita kohtaan alentavasti, jopa halventavia termejä käyttäen ja turhaan hyökäten. En usko, että kukaan on suoranaisesti sinua kohtaan pyrkinyt hyökkäämään tai kyseenalaistamaan Teidän solfakykyänne.
 
Samaten voisin luulla ja lähes väittää että puhuttaessa sointujen raapimisesta sinnepäin ei puhuta pelkästään sointujen laadusta tai tehoista. Yhtä todellista on se että ne pitää synnyttää sinne kaiken muun sekaan jollain tietyllä rytmisellä mentaliteetilla ja hyvällä soundilla kuullostamaan hyvältä ja osaksi kokonaisuutta.
 
Ja varmaan monissa muissakin asioissa puhutaan enemmänkin suuremmista linjoista ja yleisemmällä tasolla, esimerkit ovat esimerkkejä luulen ma.
 
Arvosanoista : Eipä ne nyt ikinä oo mitään oikeasti käytännön tasolla mitannu. Tottakai jotain osviittaa antavat kun kyseessä on kouluympäristö ja asioita mitataan sovitun asteikon mukaan, mutta eihän sillä ollutkaan mitään tekemistä käytännön tilanteen kanssa?? Tottakai hyvä solfa on hieno asia, en väheksy, mutta en kyllä tunne montaa solfaopettajaakaan jotka oikeasti laulaisivat silleen kauniisti. Kaikilla varmasti on meriittinsä alueella tai toisella, mutta eipä niillä ole pakko 'pikkutotoilla', ei ne asiat niillä muutu. Yrittäkäämme vaan kaikki suvaita toisemme ja muiden mielipiteet, sekä oppia niistä jotain uutta omalla kohdalla.
 
Aina voi yrittää vähän lisempää.
 
Kiitos

Kait sitä pitää lykätä ny lusikka tähänki soppaan ku on niin mielenkiintoinen väittely.

Eikös täs koko touhus oo pointtina se, että osaako soittaa vai eikö osaa. Eikö se ny oo vähän turhaa väitellä siitä pystyykö joku amatööri "huijaamaan" jotain kaveria joka lähtee lauantain ratoks cumulukseen.

Kyllähän se nyt on suurimmaks osaksi totta, että ne ammattilaiset on parempia soittamaan. Sehän nyt no selvää jo senkin takia että nehän tekee sitä työkseen ja yleensä kaiket päivät ja yöt (ei tosin kaikki). Kyllähän sitä jo sillon sitä soittotaitoa tarttuu vahingossakin. Lisäks vielä pitää sanoa noista pro kavereista että kyllä niillä tuntuu olevan sitä intoaki siihen treenaamiseen. Jos ne "ammattilaiset" nyt joskus näyttää kettuuntuneilta siellä lauteilla niin eihän sitä voi olettaa että se aina ny niin kivaa ois. Kylläpä ne harrastelijatkin osaa sen näyttää ettei kiinnostaa, yleensä vielä sillä että kaikki menee päin peetä vaikka taitoa riittäis, ku tää on vaan huttukeikka.

Ne jotka soittaa ihan vaan omaksi ilokseen ja käy keikalla silloin tällöin niin kun se leipä tulee jostain ihan muusta niin eihän sitä voi olettaa että sitä nyt aina ois kauheesti aikaa treenailla. Mutta jos ei kerkee treenata ni ei kannata mennä arvailemaan lauteille muutaman kympin takia (tosin on kyllä ittellekin käynyt joskus niin. Nöyrin anteeksi pyyntö niiltä jotka sattui olemaan paikalla). Vaikka kuinka sanotaan että lahjattomat treenaa niin yleensä ne tuntuu olevan niitä lahjattomia ja laiskoja jotka sen letkauttaa.

Ja kaikkien näiden mutkien jälkeen onko sillä jotain merkitystä tekeekö sitä työkseen vai ei jos se kuullostaa hyvältä ja lapikas menee koreasti parketilla!!
Kyllähän se amatööri voi olla ihan yhtä hyvä mutta eihän se nyt ilman töitä se taito tuu. Harvaltahan se metsä kukkia ekalla soittotunnilla niin nätisti lähtee.

Lisäänpä minäkin amatöörin kommenttini tähän soppaan.
 
Sanoisin, että ammattilaiset tässä hintaa polkevat. Trio bändi liiton minimiliksalla tulee paikalle kuin paikalle niin halvaksi, että sinne on turha enää yrittääkään myydä viisihenkistä bändiä erikoisohjelmalla, ellei sitten myy alle liiton hintojen tai pimeenä.
 
Mitä sitten amatöörien hintojen polkemiseen tulee, niin kaljapalkalla soittamisesta pitäisi vähintään leikata munat pois.

Mitä sitten amatöörien hintojen polkemiseen tulee, niin kaljapalkalla soittamisesta pitäisi vähintään leikata munat pois.
 
Sillä oli aikoinaan pakko aloittaa!

20 vuotta olen vetänyt pelkkää bassoa ja olen muuten pärjännyt kaikin puolin ihan helvetin hyvin. Ja varmasti pärjään jatkossakin kun tajuan pysyä erossa tolvanoista, joiden näkemykset elävästä musiikista liikkuu tuolla tasolla.
 
...noo, vähän oli huolimattomasti kirjoitettu minulta kun laitoin siihen basistin esimerkiksi. Kyllähän komppiporukka aina tarvitaan. Mukava myös kuulla, että olet pärjännyt hyvin.
 
Kirjoitukseni pointti oli kuitenkin, että perustrioja/kvartetteja on pilvin pimein tarjolla - jos porukasta meinaa erottua muutenkin kuin halvimmalla hinnalla, ei vanhan rutiinin vetäminen ole paras keino.
 
Tähän mennessä niin pikkujouluihin kuin asiakasjulhliin (molemmat taas edessä) on löytynyt bändejä, joilla on innostunut ja kunnianhimoinen suhtautuminen hommaansa (e i tarkoita ylenpalttista itsekehua). Semmoisen porukan voi ottaa uudelleeen ja maksaa tinkaamatta sen minkä pyytävätkin.
 
Ammattilaisuudesta vielä: vierastan itse näkemystä, että keikoilla saisivat käydä vain päätoimisesti muusikkoina toimivat. Ammattilaisuutta mitataan mielestäni ammattitaidolla - se ei riipu yksinomaa muusikkouden päätoimisuudesta. Myös sivutoimi/harrastajabändi voi soittaa hyvin ja omata riittävän laajan ohjelmiston.
 
Tämä näin (satunnaisen) asiakkaan näkökulmasta.

Sanoisin, että ammattilaiset tässä hintaa polkevat.
 
Juuri näin päin. Aivan selvästi on huomannut, että ammattilaisten leipä on niin tiukassa, että keikka otetaan melkein mistä tahansa ja millä hinnalla tahansa, kun kerran eläminen siitä on kiinni. Harrastelijoiden ei siihen tarvitse tyytyä. Tänä kesänä, kun hommaa tuli tehtyä "työksi" taustalla, tuli kierrettyä sen sortin pubit, että enpä ollut uskonut niitä olevan olemassakaan.

Sillä oli aikoinaan pakko aloittaa!
 
Et voi olla tosissasi...

Juuri näin päin. Aivan selvästi on huomannut, että ammattilaisten leipä on niin tiukassa, että keikka otetaan melkein mistä tahansa ja millä hinnalla tahansa, kun kerran eläminen siitä on kiinni. Harrastelijoiden ei siihen tarvitse tyytyä. Tänä kesänä, kun hommaa tuli tehtyä "työksi" taustalla, tuli kierrettyä sen sortin pubit, että enpä ollut uskonut niitä olevan olemassakaan.
 
Joo. Täytyy muuten hattua nostaa näille humppatrio ammattilaisille siinä mielessä, että itse joutuisin kyllä hoitamaan siitä touhusta aiheutuvaa masennusta lääkkeillä.
 
Puoliammattimaisesti sitä kokeilin, ja jo kun kymmenennen kerran meni johonkin metsän keskellä olevaan pikkupubiin, jossa omistaja sanoo "katotaan nyt kahteentoista saakka, että tuleeko porukkaa, että kannattaako soittaa ollenkaan", ja sitten soitat kuusi settiä kolmelle ihmiselle, niin meni kyllä pitkäksi aikaa soittohalut ihan kokonaan.
 
Humppatriolla kierrät juuri ne räkäisimmät räkälät, joihin ei ole varaa/kannattavuutta parempaa/isompaa bändiä ottaa.
Samaten kaikki ruokailumusiikki yms. viritykset kuuluvat arkeen.
Satunnaisista hotellikeikoista yleisimpiä triolle ovat ne illat, kun ei odoteta porukkaa kuin ihan minimaalisesti.
Ankeata soittaa aina vaan tyhjille seinille.

Et voi olla tosissasi...
 
Miten myyt muutaman "soittajan" (ei edes bändiä), joista kukaan ei koskaan ole ollut keikalla?
 
Mistä me tiedetään, osataanko soittaa? (Kenties pystyt (?) vielä hahmottamaan, että treenikämppä ja keikka ovat eri asioita)
 
Mistä me voidaan tietää, onko keikalla kivaa?
 
Jostain on pakko aloittaa!
 
(Muistatko itse ekan keikkasi?)