Tanssimusiikki ›

Elvistelin jo aromassakin. Haalasin yksin pianon eilen kotoa oman pakun kyytiin. Ja kyseessä ei ollut rhodes, eikä sgoes, vaan ihan oikee Yamahan piano. Tehkää perässä.
 
Riippuu niin paljon sen pianon painosta. Joskus on piano tullut kannettua alas kolme rappua siten että olin yksin alapäässä eikä minun puolestani tarvinnut huilia hetkeäkään. Yksi piano siirretty sisälle taloon siten että kolme äijää ensin yritti kantaa toisesta päästä mutta kun ei tapahtunut niin hätistin ne pois ja hoidin ko. pään yksin. Mutta kuten sanottu, niitä pianoja löytyy eri painoisia.

Suotavaa että jalat haisee kohtuullisesti.
 
Käyx se että haisee paljon ?

Suotavaa että jalat haisee kohtuullisesti.
 
Pedaalihappojalat kuten eräällä Keijolla.

Ohivirtaus-maksa on se juttu!

Pedaalihappojalat kuten eräällä Keijolla.
 
Kukahan se kertoi että Waskian bändikämppään piti vaihtaa uusi kokolattiamatto K: n jälkeen.

Välitön sopeutuminen muutokseen näyttäis vielä puuttuvan. Maailmallahan sattuu ja tapahtuu. Uusi tilanne pitäis ottaa heti haltuun. Valotan esimerkillä:
 
Paavo tallusti pyhäaamulla krapuloissaan baariin. Olipa tuttu bändikin paikalla. Mitäs jätkät-kysyi Paavo. Ollaan lähdös Ruotsiin kahden viikon kiertueelle. Lähdekkö mukaan? Paavo: oota, mä haen basson.

Melko totta.

Noh, tässä mun ranking.
 
Tulee tai on ajoissa paikalla ja selvinpäin. Ei egoile kesken keikan tai avaudu, kuinka vittumaista ja väsyttävää tämä on. Ymmärtää, että bändi soittaa ihmisille, eikä ole ihailtavana. Jos joku tykkää niin hyvä.
 
Roudaa tasapuolisesti keikan jälkeen. On lojaali viimeiseen asti soittajasonneille.
 
Osaa ja ymmärtää suomalaisen tanssimusiikin kompit. Kiipparistin on hyvä osata tyydyttävästi biisejä hatusta. Soittotaidon ei tarvitse olla priimaa, jos edellämainitut seikat täyttyvät.
 
ps. kaikken eniten hatuttaa nuo kollegat, jotka kesken biisin tinttailevat jos jostakin asiasta. Oikea soittaja ei koskaan tuo muijaansa keikalle. Ei siis koskaan !!

Sutiheikki sai multa plussan. noin sen pitää olla.

Sutiheikki sai multa plussan. noin sen pitää olla.
 
Plussa! Miten lie kentällä nykyjään noita löytyy onkin sitten toinen asia.
Nämä eri ns. taiteilijaluonteet kun pakkaa olemaan niin monenmoisia.

Sutiheikki sai multa plussan. noin sen pitää olla.
 
Älä helvetillä, kun sie kuitenki olet jonnin verran viksuki.
 
Minä en nimittäin ymmärrä, että minkä takia ei soittokaverille sanoa joskus, että vituttaa ja väsyttää tämä touhu? Kelle se sitte pitää sanoa? Nieltäväkö se on? Siitä se vasta paha väsyvitutus tuleeki. Mulle mun vakisoittokaverit on myös ystäviä, hyvässä ja pahassa.
 
Soiton tulisi olla priimaa. Eiköhän sitä "huttua" ole soitettu tarpeeksi jo pitkin vittua ja sillä tavoin hankittu koko musalla niin huono maine, että sitä vähätellään? - "Mitään hiton heleitä! Nussitaan ja juuaan jalua!" -Just joo!
 
Jos vaimo tai mikä lie se nykyaikana kumppanin nimike olemaan, tahtoo silloin tällöin tulla käydä keikan kattomassa, niin miksi ei? Ei se reissuun tuppaannu, vaan paikkakunnalle. Ellei sitten joku konsertti tms. satu olemaan kyseessä. Vai johtuuko tämä siitä, että on niin paljon salattavaa kodin suuntaan?

Noh, tässä mun ranking.
 
Tulee tai on ajoissa paikalla ja selvinpäin. Ei egoile kesken keikan tai avaudu, kuinka vittumaista ja väsyttävää tämä on. Ymmärtää, että bändi soittaa ihmisille, eikä ole ihailtavana. Jos joku tykkää niin hyvä.
 
Roudaa tasapuolisesti keikan jälkeen. On lojaali viimeiseen asti soittajasonneille.
 
Osaa ja ymmärtää suomalaisen tanssimusiikin kompit. Kiipparistin on hyvä osata tyydyttävästi biisejä hatusta. Soittotaidon ei tarvitse olla priimaa, jos edellämainitut seikat täyttyvät.
 
ps. kaikken eniten hatuttaa nuo kollegat, jotka kesken biisin tinttailevat jos jostakin asiasta. Oikea soittaja ei koskaan tuo muijaansa keikalle. Ei siis koskaan !!
 
Täähän on kuin meirän bänristä kuvaus.... :)

No ei ainakaan kesken soiton kannata alkaa arvostelemaan toista, siitä ei tasan tarkkaan ole mitään hyötyä, on se nähty.

Älä helvetillä, kun sie kuitenki olet jonnin verran viksuki.
 
Minä en nimittäin ymmärrä, että minkä takia ei soittokaverille sanoa joskus, että vituttaa ja väsyttää tämä touhu? Kelle se sitte pitää sanoa? Nieltäväkö se on? Siitä se vasta paha väsyvitutus tuleeki. Mulle mun vakisoittokaverit on myös ystäviä, hyvässä ja pahassa.
 
Soiton tulisi olla priimaa. Eiköhän sitä "huttua" ole soitettu tarpeeksi jo pitkin vittua ja sillä tavoin hankittu koko musalla niin huono maine, että sitä vähätellään? - "Mitään hiton heleitä! Nussitaan ja juuaan jalua!" -Just joo!
 
Jos vaimo tai mikä lie se nykyaikana kumppanin nimike olemaan, tahtoo silloin tällöin tulla käydä keikan kattomassa, niin miksi ei? Ei se reissuun tuppaannu, vaan paikkakunnalle. Ellei sitten joku konsertti tms. satu olemaan kyseessä. Vai johtuuko tämä siitä, että on niin paljon salattavaa kodin suuntaan?
 
No joo,toki noinkin.
Nykyaika on niin hektistä keikkarintamallakin, jotta mikä ettei.
Onneksi kentällä ei tarvitse enää olla ja siksipä näinkin ollen kunnioitukseni keikkasoittajille, kriiseineen ja riitoineenkin tien päällä kulkijoille, onkin osaltani vilpitöntä.

No ei ainakaan kesken soiton kannata alkaa arvostelemaan toista, siitä ei tasan tarkkaan ole mitään hyötyä, on se nähty.
 
Niinpä ja nimiä mainitsematta.
Pikaesaa tulee kohta

No ei ainakaan kesken soiton kannata alkaa arvostelemaan toista, siitä ei tasan tarkkaan ole mitään hyötyä, on se nähty.
 
Ei tietenkään. Mutta en kyllä sitä noin osannu orig. tekstistä lukea. Kevyttä piruilua saa toki harrastaa, jos se on hyväntahtoista.

Ei tietenkään. Mutta en kyllä sitä noin osannu orig. tekstistä lukea. Kevyttä piruilua saa toki harrastaa, jos se on hyväntahtoista.
 
Oi vittuilu, tuo aate tumma.
Ennen keikkaa olisi syytä olla varuillaan.
 
No, sattumalta katsoin kerran Savonlinnassa seinäesojen keikan.
Aikaa tapahtumasta olisi. ehkä n. 20 vuotta, Sir Duke-aikaa muistaakseni (Kunnon jatsi)
Jätkiä vitutti- sen näki vain joidenkin silmistä, ei mistään muusta ja homma toimi
Ammattitaitoa niiltäkin osin.

Roudaa tasapuolisesti keikan jälkeen. On lojaali viimeiseen asti soittajasonneille
 
Joo, roudaa yhteisiä kamoja ja omiaan.
Mulle on runsaasti kaikenlaisia ongelmia tullut siitä kun hyvää tarkoittavat bändikaverit on "auttaneet" mua mun kamoissa.
Mä hirveän mielelläni hoidan ihan itse kiipparini ja kaiken siihen liittyvän rekvisiitän, jos jotain menee pieleen, se on sitten tasan mun oma vikani.

Soitto/laulutaito on kaikkein tärkein. Ilman sitä/niitä on turha edes tulla paikalle. Sitte luotettavuus (sovitussa paikassa sovittuna aikana). Ohareista ja myöhästymisistä tulee aina harmaita hiuksia.
 
Muuten on ihan sama omistaako pakun tai Fenderin tai roudaako keikalle mukanaan mummonsa.

Soitto/laulutaito on kaikkein tärkein. Ilman sitä/niitä on turha edes tulla paikalle.
 
Minust ei. Hmmm... ehkä just sen vuoksi olen harrastelijapoju. Mut melko kivan ohjelmiston saa kasaan vähemmilläkin taidoilla. Mun keikat ny ei o mitään taitojen esittelytilaisuuksia.