Tanssimusiikki ›

andrei: Joo, enpä kielläkään orkesterin enkä laulajien osuutta. Sitäpaitsi ekassa finaalikpl:ssa oli kunnon latinalaista meininkiä ainakin mieslaulajan osuudessa. Mutta en vaan jaksa olla niin melankoolinen. Elämässä pitää mennä eteenpäin. Ei voi aina surra, että hitto kun se jäi sinne torppaan enkä ottanu sitä mukaan vaikka se oli kaunista niin :)
 
Ja sama koskee ihan kerrostaloja ja rivareitakin!

andrei: Joo, enpä kielläkään orkesterin enkä laulajien osuutta. Sitäpaitsi ekassa finaalikpl:ssa oli kunnon latinalaista meininkiä ainakin mieslaulajan osuudessa. Mutta en vaan jaksa olla niin melankoolinen. Elämässä pitää mennä eteenpäin. Ei voi aina surra, että hitto kun se jäi sinne torppaan enkä ottanu sitä mukaan vaikka se oli kaunista niin :)
 
Mut voihan sitä tuntea iloa vaikka laulaisi virsiä, ei se aina siitä kiinni ole.
En myöskään havainnut esittäjissä minkäänlaista taantumaa enkä surua, iloisia olivat ja oli mukava katsella/ kuunnella hyviä laulajia.

EP: Mut voihan sitä tuntea iloa vaikka laulaisi virsiä, ei se aina siitä kiinni ole.
En myöskään havainnut esittäjissä minkäänlaista taantumaa enkä surua, iloisia olivat ja oli mukava katsella/ kuunnella hyviä laulajia.
 
Totta puhut! Nää on niitä makuasioita. Yksi tykkää tyttärestä ja toinen äidistä!

tarmo: Huokaisen helpotuksesta. Mä olin just lähettämässä puolestani tänne avautumiseni samasta aiheesta... Kiitos "Jeppeq" kun nostit asian esille. Muakin on pitkään mietittänyt tää homma, ja voin kertoa, että lukuisia öitä on sen vuoksi valvottu. Mulla on käynyt mielessä joskus tosi synkkiäkin ajatuksia, että pitäiskö vaikka ottaa oikeusasiamieheen tai opetusministeriin yhteyttä. Jos ajatellaan vaikka sotilaskapellimestariksi akatemialla opiskelleita kavereita, niin harvahan niistä edes soittaa kiippareita. Tästä voidaankin suoraan mennä siihen, onko oikein, että kaiken maailman beeluokan itseoppineita kosketinsoittajia aletaan kutsumaan kapellimestareiksi. Siis kelatkaa: Suomessa? Oikeusvaltiossa...?
 
Sen verran vielä pitää alleviivata, että tää on oikeesti paha ongelma. Jos jossain orkestereissa ei sitten olekaan kapellimestarina oikea "kapellimestari", tai edes intin käynyt kaveri, niin kyllähän siinä nuorten muusikoiden pahoinvointi kasvaa... Yhteiskunta oireilee, eikä kukaan tee mitään. Tästä kunnallisvaaliteema ja ÄKKIÄ!
 
Khyyyl!
 
Todella paha ongelma. Tosiaan Harrisen Stevelle ja Mercuryn Freddiellekin sanoin aikoinaan, että jos tosiaan ei ole niitä konservatorio-opintoja takana, tai edes 3/3 suoritettua kurssia säveltapailusta tai pienintäkään tajua siitä miten orkesteri harjoitetaan saati sitten partuurinluku-taitoa, niin ihan turha haaveilla ohjelmiston kasaamisesta konserttilavoille.

Jos piruuttaan Halikaiset ja Talikaiset tänään katselis.

Deccho: Jos piruuttaan Halikaiset ja Talikaiset tänään katselis.
 
Pitäähän toi tsiigailla!

Aika sekavaa laulusuoritusta verrattuna edelliseen ohjelmaan, mut ihan jees meininki muuten.

Seuraan. Kiinnostaa, miten noi kupongit toimii. Pari jaksoa katsoin taas äsken Areenasta ja vielä kolmannen aattelin rykäistä tähän illan päätteeksi.
 
Savanni nukahtaa -biisin bassolinja nosti ihokarvat pystyyn. Ei harmita, että rustasin sen hartaudella. Se on hieno.

Jucciz:
 
..Savanni nukahtaa -biisin bassolinja nosti ihokarvat pystyyn. Ei harmita, että rustasin sen hartaudella. Se on hieno.
 
Onkin miettiny muutaman kerran, että miten yksityskohtaset laput oot mahtanu tonne väsätä?

EP: Onkin miettiny muutaman kerran, että miten yksityskohtaset laput oot mahtanu tonne väsätä?
 
Riippuu ihan hirveesti kappaleesta. Jos on kyseessä biisi, jonka "kaikki" (eli bändi, vieraat ja jopa yleisö) tuntee, yleensä soinnut ja rakenne riittää jo tosi pitkälle.
 
Toisinaan taas biiseissä on esim. niin tärkeä bassolinja, ettei sitä voi jättää kirjoittamatta, koska se vaan on se, jonka ansiosta biisi kuulostaa siltä, miltä pitääkin. Sama homma saattaa olla tiettyjen välisoittojen tai komppausrytmien kanssa: niiden vaan pitää tulla aivan tietyllä tavalla ja tietynlaisella soundilla tai muuten ärsyttää. Itse asiassa muutamassa biisissä olen kirjoittanut jopa rumpukompin auki, jotta lopputulos kuulostaisi oikealta. Mulle on hirveän tärkeää yrittää poimia se, mikä kussakin kappaleessa on erityisen tunnusomaista ja yksilöllistä. Tätä tuli aikanaan pohdittua aika paljon kun opinnäytetyötä rustasin. Itse asiassa todella paljon.
 
Oman harkintakykyni varassa oon menny tähän asti. Se puolestaan on perua omasta tähänastisesta keikkailukokemuksestani: oon yrittänyt muodostaa omaan päähäni mahdollisimman selkeän kuvan siitä, mitä kaikkea hyvässä komppilapussa kannattaa olla, jotta se vie lopputulosta eteenpäin eikä taaksepäin. Siltikin, totta puhuen, mää oon vaan pelkkä välikäsi, joka yrittää tehdä parhaansa, jotta nuo kiireiset soittajat saisivat hoidettua homman edes pikkuisen helpommin.
 
Kyllä tossa on bändiläisillä jatkuvasti melkoinen homma omaksua lyhyessä ajassa kymmeniä biisejä per jaksojen purkitussessio. Ainahan se toki lämmittää myös mun mieltä kun biisit ovat oikeasti kuulostaneet tunnistettavilta ja tyylikkäiltä. Silloin tietää, että ei oo ihan turhaan istunut tuntikausia Sibeliuksen ääressä tökkien palloja viivastolle.
 
Tsemppiä ja hyvää joulua koko bändille!

Jucciz: Riippuu ihan hirveesti kappaleesta. Jos on kyseessä biisi, jonka "kaikki" (eli bändi, vieraat ja jopa yleisö) tuntee, yleensä soinnut ja rakenne riittää jo tosi pitkälle..
 
Toisinaan taas biiseissä on esim. niin tärkeä bassolinja, ettei sitä voi jättää kirjoittamatta, koska se vaan on se, jonka ansiosta biisi kuulostaa siltä, miltä pitääkin. Sama homma saattaa olla tiettyjen välisoittojen tai komppausrytmien kanssa: niiden vaan pitää tulla aivan tietyllä tavalla ja tietynlaisella soundilla tai muuten ärsyttää. Itse asiassa muutamassa biisissä olen kirjoittanut jopa rumpukompin auki, jotta lopputulos kuulostaisi oikealta. Mulle on hirveän tärkeää yrittää poimia se, mikä kussakin kappaleessa on erityisen tunnusomaista ja yksilöllistä. Tätä tuli aikanaan pohdittua aika paljon kun opinnäytetyötä rustasin. Itse asiassa todella paljon..
 
Jep, viime jaksosta jäi mieleen se Koivuniemen biisi missä oli aika makeet bassot, itse mietin et osittain varmaan soittajan omista fiiliksistäkin johtuen ..tietenkin! : )
 
Edellisessä jaksossa taas jäi mieleen tangot missä oli koko bändillä hyviä breikkejä ym. juuri tangoille olennaisia juttuja, hienoo kuunneltavaa.

Jeps. Etenkin tangot on yleensä pakko kirjoittaa isku iskulta, koska niissä bändi ei voi oikein "vetää hatusta". Toisaalta sitten taas kun kaikki soittavat rytmit samalla lailla, on lopputulos sitä, mitä pitääkin.
 
Monissa pop-/rock-/iskelmäkipaleissa esim. basisti saa mun puolesta ottaa rohkeasti taiteellisia vapauksia myös lapun ulkopuolelta. Pyrin luottamaan aika paljon soittajien omaan tyylitajuun, eli joissain kappaleissa rustaan vaan tahdin tai parin verran esimerkkilinjaa ja siirrän vastuun soittajalle, "jatka jotenkin tähän tyyliin". :)

Kiitokset selvityksestä Juccizelle, olen kanssa miettinyt noiden lappujen olemusta.
Kuka muuten mahtaa päättää sen, lopetetaanko biisi ohjelmassa kesken vai vedetäänkö loppuun saakka? Ohjaaja vissiin, sen mukaan miten munilleen tulkinta menee?

Kefiiri: Kiitokset selvityksestä Juccizelle, olen kanssa miettinyt noiden lappujen olemusta.
Kuka muuten mahtaa päättää sen, lopetetaanko biisi ohjelmassa kesken vai vedetäänkö loppuun saakka? Ohjaaja vissiin, sen mukaan miten munilleen tulkinta menee?
 
Nyt mennään ihan arvailupohjalta, mutta varmaan jonkin verran päätöksiä tehdään myös ihan lennossa. Veikkaan, että kapellimestari tai sitten rumpali pyrkii haistelemaan, kuinka pitkään kutakin biisiä kannattaa jatkaa ja milloin on järkevintä vetää liinat kiinni.

Juccizille ihan h-tin korkea hatunnosto jutuista, oot musiikillista kunnioitusta ansaitseva tyyppi.

KoskPaavo: Juccizille ihan h-tin korkea hatunnosto jutuista, oot musiikillista kunnioitusta ansaitseva tyyppi.
 
Keitoksia, keitoksia. Toivotaan, että noteerataan laajemmaltikin. Mää en nimittäin tiedä, milloin ja missä mun seuraava keikkani on. En murehdi silti, aina jotain järjestyy. :)

Hanna Talikainen & Anniina Mattila vs. Antti Raiski & Jukka Hallikainen oli jaksona muutenkin ihan viihdyttävä. Meno meni välillä hulvattomaksi, mutta laulun taso korvasi pieniä puutteita. Vire oli mielestäni kohdallaan, toki joissakin lauluissa oli hieman avoin suhtautuminen melodiaan (Hintsasta siteeratakseni).
 
Tykkään mikseripöydän takaa fiilistellä basson kanssa, bassokuviot lämmittivät mieltä kyllä. Miksaus oli muutenkin paremmalla tasolla kuin yleensä näissä lähetyksissä. Jos artistit haparoivat, heikko miksaus harvoin auttaa tilanteessa. Konnun puhallinsoittimet alkavat miellyttää kerta kerralta enemmän.

Kun We will rock you vedetään, pitäishän se soolokin vetää siihen ehken ?
 
Welcome to the jungle, ? Voe luoja

blaekie: Kun We will rock you vedetään, pitäishän se soolokin vetää siihen ehken ?
 
No, eipä se paljon lisäarvoa toisi ohjelmaan, jossa laulu on pääosassa. Toisaalta taas, mulle on jäänyt muutenkin täysin mysteeriksi tuon biisin suosio. Eihän siinä tapahdu yhtään mitään.
 
Welcome to the jungle, ? Voe luoja
 
Niin, ei kai tuo varsinainen joululaulu ole, vaikka hieno biisi onkin...

Jucciz: No, eipä se paljon lisäarvoa toisi ohjelmaan, jossa laulu on pääosassa. Toisaalta taas, mulle on jäänyt muutenkin täysin mysteeriksi tuon biisin suosio. Eihän siinä tapahdu yhtään mitään...
 
Ei tuo biisi minunkaan taivaalla varsinainen kirkas tähti ole, mutta sitä suuremmalla syyllä se tietyllä tavalla Mayn vetämä soolo siihen kuuluu, koska ei tuossa totta puhuen musiikillisesti muuten ihmeitä tapahdu.
Jotenkin siitä vaan on siitä huolimatta kuitenkin tullut legendaarinen kappale.