Keikka-autoista tässä osaltani muutamia, ajan kultaamia muistoja ...
Ensimmäisiä olivat 1960-luvun alkupuolella/puolivälin tuntumissa henkilöautot Kaiser vm-55jotain ja Ford vm-59. Molempiin vaan kvintetti+solisti+tavarat sisään ja katolle, ja sitten tielle 50-300 km ... päästäkseen takaisin sitten aikaa myöten jotenkin, onneksi useimmiten kuitenkin aamuun mennessä ... Ihan paljoa muuta kummempaa en nyt kyllä muista, kuin että Kaiser, sellainen pisaramallinen jenkkiosista Israelissa koottu, kulki ihan melkein sataa, alamäessä, ja olisikohan siinä ollut 6-kone joka huikkasi reilut 20 ltr/100km, ja Fordissa taisi olla 8-kone lähes 30 ltr/100km, mutta kulki sentään ehkä peräti 150:ä ... Näissä molemmissa oli yhtenäinen etupenkki, joten 3 eteen, 3 taakse, isokokoinen haitaristi ja pienikokoinen solisti, jotkut tavarat syliin/jalkoihin jne., turvavyöt oli ehkä jo keksitty, mutta ei niitä vielä autoihin oltu laitettu ...
Seuraavat autot olivat sitten Peugeot 404 farmari ja VW Kleinbus, molemmat vm-64jotain, ja sama meininki kuin edellisissä, paitsi että bensaa meni enää joku 12-15 ltr/100km ja nopeutena reilut sata. Pahnapuhaltimesta jäi mieleen useampiakin kommelluksia, huvittavimpana ehkä tuulilasinpyyhkijän moottorin laukeaminen kotiinpäin tullessa kaukana jossain tiellä syysmyrsky-yönä, jolloin yhden piti aina vuorollaan toimia "moottorina", eli hoitaa pyyhkijöiden liikuttaminen hanskalokeron takana olevaa vartta edestakaisin liikuttaen, oli muuten raskasta puuhaa pahassa asennossa ...
Edelleen, autot vaihtuivat, tuli sitten jo uudempimallinen VW Kleinbus, Ford Transit, sellainen vanhempi täysnokaton saippualaatikko, Mersu paku/bussi ja Chevrolet henkilöpaku, joita sai ajaa vain kuorma-autokortilla, niin, aa-hhh, eipä tarvinnut enää keskittyä ajovuoroihin, vaan sai maistella oikein kunnolla lasisesta laulukirjasta, siis ihan vaan paluumatkalla ... Transiitista muistuu mieleen sellainen kommellus, kerran kun oltiin menossa talvella Pohjois-Hämettä kohti, niin jo kohta Nurmijärvellä laturin valo välähti palamaan, hiilet loppu ... Ei auttanut muuta, kuin sammuttaa kaikki mahd. sähkövehkeet, siis lämpöpuhallin ja isommat valot, parkeilla jatkettiin, ja sitten vähän väliä huoltoasemalle kahville ja akku lataukseen ... päästiin perille, mutta ei kannattanut lähteä pakkasyöhön ajelemaan kotiin, vaan auto huoltoasemalle ja yövyttiin jossain lähellä, ja aamulla saatin sitten joku vaihtamaan hiilet ...
Eli, mm. tällaisilla ja monilla muillakin mentiin 5-6 henk. pikkubändeissä joskus, myöhemmin sitten jollain farmareilla, ja ehkä peräkärryllä, tai parilla henkilöautolla tms., ja kunnon juomajuhliin kaikki sitten eri aikakausien "tila-taksilla" tai jollain vastaavalla ...
Isommilla "orkestereilla" sensijaan ajeltiin oikein tilausajobusseilla, joskin niissäkin löytyy sitten kirjoa vm:n ja kuntoisuuden osalta "luksuksesta", tv/wc, "rapaan", hajonneet paikat/moottorit jne. monine kommelluksineen ... |
Lennu
Tankero
baron
Pete V.