Tanssimusiikki ›

Laitoin miehelle oman säikeen kun en hakua käyttämällä sellaista löytänyt. Tänään kerkesin ensi kertaa kuunnella Ruotsista tilaamani levyn, En spjutkastares visor, ja olipahan kerrankin hyvä ostos. Pauli Virta on tämän 80 -luvulla tehdyn levyn ideoinut ja Tapsa Rautavaaraa on kyllä kokemus kuunnella riikinruotsalaisittain 'mollihonotettuna'. Corneliksella on helsinkiläisessä studiossa ollut suomalaisten huippumuusikkojen lisäksi mukanaan ruotsalaiset muusikot bassossa ja kitarassa ja sen kyllä todella kuulee. Tämä levy on mielestäni pakollinen ostos kaikille etnohumppaa soittaville basisteille ja kitaristeille, ei humppaa voi näin soittaa!
 
Humppa ei ole suomalaista ruotsalaisittain bassotettuna tai kitaroituna, kaverit eivät osaa olla aksentoimatta eikä tyypillisen pehmeää vokaaliturvevaikutelmaa pääse syntymään ennenkuin Aaro Kurkela ja Olli Ahvenlahti pääsevät vauhtiin koskettimiensa kanssa. Iso hoho tähän kohtaan.
 
Levyllä esitetyt kappaleet ovat kaikille tuttuja, Isoisän olkihattu, Totisen pojan jenkka, Itkevä huilu, Konstan parempi valssi, Tuopin jäljet, Kohtalokas samba, Lauluni aiheet, Päivänsäde ja Menninkäinen, Reppu ja reissumies, Ontuva Eriksson, Reissumies ja kissa, Sininen uni. Muusikkoina mainitaan esittäjä Corliksen ja sovittaja Raimo Henrikssonin lisäksi:
 
Owe Gustavsson, basso
Conny Söderlund, kitara
Ilpo Kallio, rummut
Juhani Aaltonen, huilu ja tenorisaksofoni
Markku Johansson, trumpetti
Tom Bildo, pasuuna
Jari Lappalainen, viulu
Aaro Kurkela, haitari
Olli Ahvenlahti, piano ja sähköpiano
Jorma Ylönen, jousisoittimet

Laitoin miehelle oman säikeen kun en hakua käyttämällä sellaista löytänyt. Tänään kerkesin ensi kertaa kuunnella Ruotsista tilaamani levyn, En spjutkastares visor, ja olipahan kerrankin hyvä ostos. Pauli Virta on tämän 80 -luvulla tehdyn levyn ideoinut ja Tapsa Rautavaaraa on kyllä kokemus kuunnella riikinruotsalaisittain 'mollihonotettuna'. Corneliksella on helsinkiläisessä studiossa ollut suomalaisten huippumuusikkojen lisäksi mukanaan ruotsalaiset muusikot bassossa ja kitarassa ja sen kyllä todella kuulee. Tämä levy on mielestäni pakollinen ostos kaikille etnohumppaa soittaville basisteille ja kitaristeille, ei humppaa voi näin soittaa!
 
Humppa ei ole suomalaista ruotsalaisittain bassotettuna tai kitaroituna, kaverit eivät osaa olla aksentoimatta eikä tyypillisen pehmeää vokaaliturvevaikutelmaa pääse syntymään ennenkuin Aaro Kurkela ja Olli Ahvenlahti pääsevät vauhtiin koskettimiensa kanssa. Iso hoho tähän kohtaan.
 
Levyllä esitetyt kappaleet ovat kaikille tuttuja, Isoisän olkihattu, Totisen pojan jenkka, Itkevä huilu, Konstan parempi valssi, Tuopin jäljet, Kohtalokas samba, Lauluni aiheet, Päivänsäde ja Menninkäinen, Reppu ja reissumies, Ontuva Eriksson, Reissumies ja kissa, Sininen uni. Muusikkoina mainitaan esittäjä Corliksen ja sovittaja Raimo Henrikssonin lisäksi:
 
Owe Gustavsson, basso
Conny Söderlund, kitara
Ilpo Kallio, rummut
Juhani Aaltonen, huilu ja tenorisaksofoni
Markku Johansson, trumpetti
Tom Bildo, pasuuna
Jari Lappalainen, viulu
Aaro Kurkela, haitari
Olli Ahvenlahti, piano ja sähköpiano
Jorma Ylönen, jousisoittimet
 
Jorma Ylösen isä opetti mulle viulunsoittoa silloin, kun olin seitsemänvuotias. Hän tais olla mun opettaja n. 6 vuotta, jonka jälkeen sitten jatku musiikkiopistossa, kunnes tuli muut kujeet ja soittohomma jäi....
Jormalta tosin ostin muutamia vuosia sitten viulun, mutta tossa se roikkuu käyttämättömänä seinällä :o/

Laitoin miehelle oman säikeen kun en hakua käyttämällä sellaista löytänyt. Tänään kerkesin ensi kertaa kuunnella Ruotsista tilaamani levyn, En spjutkastares visor, ja olipahan kerrankin hyvä ostos. Pauli Virta on tämän 80 -luvulla tehdyn levyn ideoinut ja Tapsa Rautavaaraa on kyllä kokemus kuunnella riikinruotsalaisittain 'mollihonotettuna'. Corneliksella on helsinkiläisessä studiossa ollut suomalaisten huippumuusikkojen lisäksi mukanaan ruotsalaiset muusikot bassossa ja kitarassa ja sen kyllä todella kuulee. Tämä levy on mielestäni pakollinen ostos kaikille etnohumppaa soittaville basisteille ja kitaristeille, ei humppaa voi näin soittaa!
 
Meikäläiselle tämä on ollut tärkeä levy jo 1981 alkaen. Tuli hankittua cd:näkin äskettäin. Muuten on tullut aika kapeasti kuunneltua Vreeswijkiä, tosin Somliga går i trasiga skor ainakin on hieno piisi.
 
Noista kappaleistahan aika moni kyllä on jonkun muun kuin Rautavaaran piisi, mutta ei haittaa mitään, samalla alueella ja samoissa fiiliksissä liikutaan.

Jorma Ylönen siirtyi kanssa eilen tapaturman vuoksi yläkertaan soittamaan viulua. R.I.P