No niin, nyt vaan rauhallisesti siellä keikkalavoilla! Onneksi torstait ei ihan suosituimpia ole tanssien järjestämispäivistä, mutta kateeksi ei käy, jos on maadotukset vähän niin ja näin. Digitaalivehkeet, tietsikat huutaa hoosiannaa ja pieniä ja isompia sähikäisiä voi tulla esim. laulumikistä. Itse muistan pahimman kokemuksen Salmentaan lavalta(Pälkäne) 80-90-luvun taitteesta. Taisi olla keskiviikkotanssit. Peaveyn combo ja MS-Audion kaapit(ei pöntöt, ennen kaapitkin oli kaapin kokoisia ja painoisia, vanerista) rätis ja paukku sen kun kerkis yhen tunnin ajan.Tanssikeikka keskeyty vähän väliä, mutta loppuillasta selkeni onneksi. Taidettiin selvitä muutamalla sulakkeella siitä(kin). Onko muilla karmivia kokemuksia esim. kevytpressujen alla soittamisesta, kun iso Ukko suuttuu? yykaakookaakaatadada mmzatsaa ymzaztaa... |
Oltiin kerran sellaisessa olutteltassa soittamassa jossain Etelä-Suomalaisessa pitäjässä ukonilman sattuessa. Aloitettiin yhtä biisiä ja räps, sähköt poikki. Muutaman minuutin kuluttua sähköt palasivat ja aloitettiin sama biisi ja räps, sähköt poikki. Taas muutaman minuutin kuluttua saatiin sähköt ja spiikattiin, että emme uskalla kolmatta kertaa yrittää tätä biisiä. Sitten alkoi kaatosade ja teltan helmojen alta alkoi valumaan vuolaat mutavirrat. Ei muuta kun pedaalilauta kaljakorin päälle ja humppa jatkui. Housut olivat keikan jälkeen puoleen sääreen ravasta ruskeat ja hirveä määrä piuhoja piti pestä saavissa ennenkuin pystyi niitä laukkuun sullomaan. Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |