Tanssimusiikki ›

http://www.uk-piano.org/history/pitch.html
 
Kuten linkistä näkyy, A:n taajuus on vaihdellut ainakin 300-460 Hz eikä absoluuttista totuutta ole.
 
Meillä on ollut keskustelua/kinastelua/"tappelua" mikä meidän bändin virityksen pitäisi olla, lähinnä välillä 440-442.
 
Mitä te muut käytätte ja miksi?

http://www.uk-piano.org/history/pitch.html
 
Kuten linkistä näkyy, A:n taajuus on vaihdellut ainakin 300-460 Hz eikä absoluuttista totuutta ole.
 
Meillä on ollut keskustelua/kinastelua/"tappelua" mikä meidän bändin virityksen pitäisi olla, lähinnä välillä 440-442.
 
Mitä te muut käytätte ja miksi?
 
Eipä sillä juuri ole ollut väliä. Viime aikoina on tainnut olla enempi tuota 442:ta. Jos mukana on esim. Fender Rhodes-sähköpiano, niin sitten mennään sen mukaan. Useimmiten kielisoitinten viritys hoidetaan korvakuulolta, joten aika harvakseltaan tulee edes mietittyä onko se nyt 440 vai 442 vai jotain muuta kun ei ole mittaria kertomassa totuutta.

Eipä sillä juuri ole ollut väliä. Viime aikoina on tainnut olla enempi tuota 442:ta. Jos mukana on esim. Fender Rhodes-sähköpiano, niin sitten mennään sen mukaan. Useimmiten kielisoitinten viritys hoidetaan korvakuulolta, joten aika harvakseltaan tulee edes mietittyä onko se nyt 440 vai 442 vai jotain muuta kun ei ole mittaria kertomassa totuutta.
 
Digipianon viritys on kyllä äärimmäisen helppoa eli sitä ei ole pakko noudattaa, toisin kuin akustisen pianon.

440!
 
Siitä on kuulemma tulossa EU-direktiivikin.
 
Toi 442 on aina muuten vaskille vähän kiusallinen - varsinkin jojs joutuu soittamaan kylmällä torvella.

440!
 
Siitä on kuulemma tulossa EU-direktiivikin.
 
Toi 442 on aina muuten vaskille vähän kiusallinen - varsinkin jojs joutuu soittamaan kylmällä torvella.
 
Aika jännä, meidän puhaltaja (trumpetti) vaatii 442, kun se on hänelle helpompi! Ehkä hänellä on aina lämmin torvi?

Aika jännä, meidän puhaltaja (trumpetti) vaatii 442, kun se on hänelle helpompi! Ehkä hänellä on aina lämmin torvi?
 
Se voi johtua siitäkin (en kyllä tunne kaveria - kai?), että jos hän soittaa jatkuvasti klassisella puolella tms., jossa käytetään 442:ta, niin hänen korvansa on sopeutunut siihen ja alaspäin on hankalampi tulla kuin mennä ylöspäin.
 
Mä ehkä toitotan ton 440:n puolesta senkin takia, että käytän vetopasuunassani "Jiggs Wigham - viritystä", eli 1-veto on sentin-pari auki, eikä viritysputkea oo muntorvess lyhennetty, kuten Mr. Wighamilla. Ennenkuin torvi ehtii lämmetä kunnolla on 442:ta käytettäessä 1-veto kuitenkin lähes "kiinni". Tää on hankala lähinnä semmosilla keikoilla, jossa on viileetä ja paljon taukoo...
 
Oli miten oli 440:stä on kuulemma tosissaan tulossa EU-direktiivi.

Digipianon viritys on kyllä äärimmäisen helppoa eli sitä ei ole pakko noudattaa, toisin kuin akustisen pianon.
 
Niinpä, digipianot ovat sellaisia. Rhodesissa taas pitäisi vireen nostaminen hoitaa esim.viilalla, kieli kerrallaan. ;-)

Mä ehkä toitotan ton 440:n puolesta senkin takia, että käytän vetopasuunassani "Jiggs Wigham - viritystä", eli 1-veto on sentin-pari auki, eikä viritysputkea oo muntorvess lyhennetty, kuten Mr. Wighamilla. Ennenkuin torvi ehtii lämmetä kunnolla on 442:ta käytettäessä 1-veto kuitenkin lähes "kiinni". Tää on hankala lähinnä semmosilla keikoilla, jossa on viileetä ja paljon taukoo...
 
Oli miten oli 440:stä on kuulemma tosissaan tulossa EU-direktiivi.
 
Kielisoittimille ja koskettimille asiallahan ei ole käytännön merkitystä kunhan kaikki käyttävät samaa.
 
Se on helppo uskoa, että puhaltimille (ainakin vaskille) on.
 
Meidän laulaja väittää, että hänen äänelleen 440 sopii paremmin (?), mutta luulen, että hän ei edes huomaisi, kumpi bändillä on, jollei kerrottaisi.

Niinpä, digipianot ovat sellaisia. Rhodesissa taas pitäisi vireen nostaminen hoitaa esim.viilalla, kieli kerrallaan. ;-)
 
Sorry, en tuntenut laitetta.

Kielisoittimille ja koskettimille asiallahan ei ole käytännön merkitystä kunhan kaikki käyttävät samaa.
 
Tosin mone viulistit haluu vetää jopa 446:ta kun "kireä kieli soi kauniimmin"
 
Se on helppo uskoa, että puhaltimille (ainakin vaskille) on.
 
Monet varsinkin klassisen puolen puupuhaltajat taas tykkää korkeesta vireestä
 
Meidän laulaja väittää, että hänen äänelleen 440 sopii paremmin (?), mutta luulen, että hän ei edes huomaisi, kumpi bändillä on, jollei kerrottaisi.
 
Mulla oli kerran yhdessä musikaalissa aika vääntöö laulupuolen vetäjän kanssa kun sävellajeja rukattii puolikkaalla sinne - tänne. Oli kiva kapellimestarina lyödä puhaltajille eteen lappuja, joissa oli jatkuvasti 5 - 6 ylennystä. Vanha totuushan on, että puhaltajilla soi paremmin b-sävellajit ja jousilla #:tit. Sanoinkin arvon laulunopettajattarelle, että jos puolikkaan pudotus tahi korotus on merkittävä, niin mitäs jos valitsemme vireen vapaasti 436:n ja 446: Hz:n väliltä? Ja missä vireessäon piano, jolla sävellaji on tsekattu.

Mulla oli kerran yhdessä musikaalissa aika vääntöö laulupuolen vetäjän kanssa kun sävellajeja rukattii puolikkaalla sinne - tänne. Oli kiva kapellimestarina lyödä puhaltajille eteen lappuja, joissa oli jatkuvasti 5 - 6 ylennystä. Vanha totuushan on, että puhaltajilla soi paremmin b-sävellajit ja jousilla #:tit. Sanoinkin arvon laulunopettajattarelle, että jos puolikkaan pudotus tahi korotus on merkittävä, niin mitäs jos valitsemme vireen vapaasti 436:n ja 446: Hz:n väliltä? Ja missä vireessäon piano, jolla sävellaji on tsekattu.
 
Raukkishelppoa koskettimilla, jotka transponoi hetkessä mihin tahansa ja nuotit voi olla aina C/Am ja jos puolisävelaskelittain ei löydy sopivaa, niin viritystä voi vielä viilata.

Raukkishelppoa koskettimilla, jotka transponoi hetkessä mihin tahansa ja nuotit voi olla aina C/Am ja jos puolisävelaskelittain ei löydy sopivaa, niin viritystä voi vielä viilata.
 
Paitsi jos korva on semmonen että ei voi soittaa transponoidulla koskettimilla.

Paitsi jos korva on semmonen että ei voi soittaa transponoidulla koskettimilla.
 
Silloinhan "sormienkin" pitää olla vastavasti paremmat!

Silloinhan "sormienkin" pitää olla vastavasti paremmat!
 
Tai pään.

Tai pään.
 
Eiks' se satu, jos päällä hakkaa mustia koskettimia :-)

Eiks' se satu, jos päällä hakkaa mustia koskettimia :-)
 
Ei jos lyön jonkun muun päätä niihin.

Raukkishelppoa koskettimilla, jotka transponoi hetkessä mihin tahansa ja nuotit voi olla aina C/Am ja jos puolisävelaskelittain ei löydy sopivaa, niin viritystä voi vielä viilata.
 
Se on hyvä keino saada korva/pää niin sekaisin, ettei löydä enää C-duurille dominanttisointua, jos sitä ei ole nuotteihin kirjoitettu. :) Sen takia en käytä koskaan transpose-toinmintoa - jos ei jonkun biisin transponointi onnistu niin sitten ei onnistu. Eikä sitä paitsi montaa keyboardia tai modulia ehtisi joka biisin välissä muuttamaankaan.

Se on hyvä keino saada korva/pää niin sekaisin, ettei löydä enää C-duurille dominanttisointua, jos sitä ei ole nuotteihin kirjoitettu. :) Sen takia en käytä koskaan transpose-toinmintoa - jos ei jonkun biisin transponointi onnistu niin sitten ei onnistu. Eikä sitä paitsi montaa keyboardia tai modulia ehtisi joka biisin välissä muuttamaankaan.
 
Onhan se ammattitaitoa. Mä en osaa lennossa transponoida eli jos on kappale, johon tarvitsen nuotit, niin syytä olla soivassa sävellajissa.

Mulla oli kerran yhdessä musikaalissa aika vääntöö laulupuolen vetäjän kanssa kun sävellajeja rukattii puolikkaalla sinne - tänne. Oli kiva kapellimestarina lyödä puhaltajille eteen lappuja, joissa oli jatkuvasti 5 - 6 ylennystä. Vanha totuushan on, että puhaltajilla soi paremmin b-sävellajit ja jousilla #:tit. Sanoinkin arvon laulunopettajattarelle, että jos puolikkaan pudotus tahi korotus on merkittävä, niin mitäs jos valitsemme vireen vapaasti 436:n ja 446: Hz:n väliltä? Ja missä vireessäon piano, jolla sävellaji on tsekattu.
 
No huh huh! Monet laulajat eivät tosiaan ymmärrä sitä, että bändin ja biisin klangi muuttuu ihan täysin, jos sävellaji muutetaan vaikkapa e-mollista es-molliin.

Moikka
 
Harmonikka on vireessä 442, sitä pitää muidenkin sitten beesata, se kun määrää vireen. Sitä ei joka keikalle viritellä
 
Raukkishelppoa koskettimilla, jotka transponoi hetkessä mihin tahansa ja nuotit voi olla aina C/Am ja jos puolisävelaskelittain ei löydy sopivaa, niin viritystä voi vielä viilata.
 
Pälli menee sekasi noilla. Jos on tuttu kappale, niin sitten onnistuu helposti, mutta ei passaa katoo näppäimille. Siltikin tuntuu ihan oudolta. Käsi-silmä-korvainformaatio on ihan killilään.
 
Mika