Tanssimusiikki ›

Pannaanpas sitten tuuraustopikki toisinpäin. Ei galluppi-osastoa, vaan jos joskus on mielenkiintoisia tuuraajia tullut nähtyä?
Aloitan positiivisella esimerkillä. Tuossa viime vuosikymmenellä oli tarkoitus keikki vetää eräänä vappuaattona paikallisella torilla sijaitsevassa kaljatelttatanssimojuottolassa. Ei mikään kumma juttu, mutta piti keikkaa varten hankkia kitaristimme paikalle tuuraaja ja ohjelmisto oli tarkoitus olla enempi sitä kitaravetoista roketti-biitti-iskelmä-osastoa.
No. Lauantaista keikkaa edeltävänä torstaina kun piti tämän vierailijan kanssa tutkailla lappuja ilmoitti mösjöö, että hän unohtikin tuolloin olevansa vakipumppunsa matkassa toisella päin Suomea. Eli ei sitten käykään. Nopea soittokierros paljasti kaikkien ajateltavissa olevien tapausten olevan yllätys-yllätys- keikalla ko. päivänä joten vapun aatonaatolle jäi ihan kiva jännitysmomentti. Ilta siinä jo synkkeni kilpaa mielialojen kanssa kunnes haetaristimme soitti ja kertoi ilosanoman; Kitaristi löytyi! Ko. maestro tosin ei sitä itse vielä tiennyt kun oli keikalla, mutta pirunkeuhkomiehemme sydäntäsärkevän vuodatuksen seurauksena vaimonsa(!) oli ilmoittanut, että joo, kyllä se sitten aattona tulee kun ei sillä mitään keikkaakaan ollut sovittu. (Oli kuulemma ollut hassunhauskaa tulla kotiin ja kuulla emännältä, että soittamaan menet sitten huomennakin..!)
Tuli kanssa, näki ja soitti. Loistokaveri, ei ainoastaan taidoltaan vaan myös siksi, että tuosta vaan soitti niinkuin olisi aina mukana ollut. Eihän se huttu mitään eriskummallista musiikkia sinällään ollut, mutta kyky kuulla ja soittaa kuulemansa mukaan oli mieliinpainuva. Voi sitä helpotusta ekan setin aikana kun sen huomasi.

Kiva kuulla että noinkin päin voi käydä;-)
Tässä kuitenkin sitä normaalia osastoo:legendaarinen hämäläinen keikkamyyjä oli hommannut meille tuuraajan normaaliin pikkukylän trioraksutukseen,VÄHÄN jo siinä vaiheessa alkoi hälyyttää kun oli kuulemma haitaristi(Sori Vanhami))...no,tää myyjäkin oli haitaristi(likiarvo hyvästä)...
Karu totuus sitten kaikessa kaameudessaan selvisi kun mies saapu paikalle;sellanen n.60 v.patu,olisiko ollut metsuri oikeelta ammatiltaan,EIKÄ ollut IKINÄ soittanut ennen orkesterin kanssa,EIKÄ soittanut lapuista.......
 
Niin uskomattomalta kun se näin jälkeen päin tuntuukin,kyllä me se ilta j o t e n k i n kahlattiin läpi,mentiin vain niitä biisejä mitä se äijä osas!
Kaikenlisäks kaikki biisit täyty ALKAA haitarilla,herralla ei ollut hajuakaan sävellajeista yms. pikkuasioista,me tultiin sitten perässä...oli kuulkaas MELKO pitkä ilta,ja muistaakseni laulubiisit jäi aika vähiin....
 
PS tän haitaristi/ohjelmamyyjän tapoihin kuului järjestää ihan piruuttaan jätkiä tukaliin paikkoihin,mm. kerran yhelle keikalle se oli haalinut sellasen combon jossa oli 3 HAITARISTIA ja RUMPALI!Uskomatonta,niinpä,mutta mä kuulin tän siltä rumpalilta,oli ollut kuulemma veret seisauttava keikka :-)))))
 
Ai niin!Sitten tällä ...keleen ketkulla oli tapana soittaa vielä uhreille seuraavana päivän ja kysyä "mites keikka meni?"

Ei ole ollut tuurajia eikä tule, ei siinä ole mitään järkeä hankkia tuuraajia...

Ei ole ollut tuurajia eikä tule, ei siinä ole mitään järkeä hankkia tuuraajia...
 
Mun bändin jätkät on sen verran meneviä, että jos aiotaan keikkoja tehdä, niin tuuraajia pitää olla varastossa ja paljon ja tietysti mielellään osaavia.
 
Käytännön kokemuksia:
 
1. Ihanaa, kun on rumpali, joka ei kiihdytä kuin käskystä.
 
2. Duunikaverin (ei soittaja) 16-vuotias poika (rock-bassokitaristi) hoitaa meidän bändissä hutun viimeisen päälle. Väittää jälkeenpäin, että oli jopa kivaa.
 
3. Sijaiskitaristi, joka kuuntelee mitä mä soitan kiippareilla ja täydentää!
 
4. Ne sijaiset, joilla ei ole ollut omaa soitinta ja joille ne jouduttu lainaamaan, olisivat olleet ehkä parempia ilman soitinta keikallakin.

Tuuraajathan ovat usein joko "entisiä"soittajia tai harrastelijoita,ammattilaisethan ovat keikalla(?)...
ja freelance-muusikoita ei huvita...
Rupesin oikeen miettiin minkä alan ihmisiä on ollut tuuraajina vuosien varrella,tässä joitakin:
-opettajia/rumpali,kiipparisti
-sähköasentaja/basisti
-ruumiinpesijä/basisti...AIVAN VARMASTI !!!!
-ainakin pari rock/rumpalia(entistä)
-maanviljelijä/rumpali
-rekkakuski/rumpali
-pankki/ATK-alan mies/basisti
-keikkamyyjiä/rumpali,haitaristi
-taksimies/haitaristi
-kirjapainoalan mies/kiipparisti
-diplomifonisti/kiipparisti
-automaalari/rumpali
-studion pitäjä/kitaristi
-kaupunginorkesterin lyömäsoittaja/rumpali(ei osannut biittiä soittaa!!)
-elektroniikka-asentaja/kosketinsoittaja
-automyyjä/rumpali
-imitaattori/kosketinsoittaja
Siinä niitä mitä nyt hätäseen mieleen muistu,onhan sitten tietysti liuta varsinaisia päätoimisiakin muusikoita ollut:-)

Moi
 
Lopujenlopuksi hyviä kokemuksia tuurareista. Meillä oli entisen bändin kanssa tapana hoitaa homma siten, että opeteltiin jutut kitaristin kanssa ja otettiin rumpali ja basisti mistä saatiin. Jos jouduttiin keikalle vaikka tampereelle, soitettiin paikalliset freelancerit läpi. Päästiin henkiolöautolla keikalle ja paikallisille tarvi maksaa vähemmän, koska tulivat nurkilta.
 
Kerran oli tiukka paikka, kun oli sovitty yhden tuuraus basiastin kanssa keikka, jo aikoja sitten. Äijästä ei ollut kuulunut mitään vähäään aikaan ja aloin soittelemaan perään, että ylihuomenna olis keikka. Kesän kiireisimpiä lauantaita muten. Muijansa vastasi puhelimeen ja sanoi, ei se oo kotona, se on katkaisuhoidossa. Se ryyppäs kamansa kin, ei sillä oo ees soittovehkeitä. Sitten alkoikin puhelinrumba. noin kepeän 30 puhelun jälkeen löytyi jo eläkeikäinen jazzbasisti, joka hoisi tonttinsa kunnialla läpi. Mä sanoin, että tuossa olis nuottivihko. "mmä mitään nuattivihkoja tarvii"
 
Toki yhden hirveän tuurarin muistan. En kehtaa alkaa sitä nyt julistamaan, koska ainakin kaikki stadissa asuvat muusikot tuntevat kyseisen herran. Oltiin Ho**elli Va***lla ja meni sen verran vierestä ja lujaa metsään, että huh huh. Oikein meinasi jo hävettää.
 
Oikeastaan tuo yksi kerta oli sellainen negatiivinen. Kaikki muut tuurarit on kyllä hoitaneet hommansa tosi hyvin.
 
Mika

Eräs paikallinen legendaarinen solisti palkkasi kerran keikalle yhden roskakuskin basistiksi kuin keikka oli sovittu triolle. Tälle paskakuskille oli pitänyt ensiksi näyttää miten päin basso riiputetaan kaulassa, koska herra jätehuoltomies ei ollut ennen pitänyt koskaan bassoa kaulassa. Keikka oli oli vedetty niin että kosketinsoittaja oli heittänyt kaikki kompit koneelta, solisti oli istunut rumpujen seassa ja oli ollut soittavinaan eli sutkutteli sutiloilla ihan kun olis pessyt kattiloita ja tää kylmä basisti oli seissyt paska jäykkänä ilman minkäänlaisia sormienlikkeitä lauteilla koko keikan ajan. Eli oli pitellyt basson kaulasta kun omasta hepistään tiukalla otteella sormet valkoisena. Oli porukat kuulema tuleet kehumaan keikan jälkeen että: "Te jätkät soitatte saatanan hyvin ja jotta olisko teillä semmosta bändikorttia!"

Keikka oli oli vedetty niin että kosketinsoittaja oli heittänyt kaikki kompit koneelta, solisti oli istunut rumpujen seassa ja oli ollut soittavinaan eli sutkutteli sutiloilla ihan kun olis pessyt kattiloita ja tää kylmä basisti oli seissyt paska jäykkänä ilman minkäänlaisia sormienlikkeitä lauteilla koko keikan ajan
 
Emtinen työkaverini kertoi aikanaan joutuneensa vastaavalle keikalle. Hän nyt oli kumminkin yrittnyt soittaa jotain. Toki basso ei ollut kiinni missään. Illan hän oli heilunut lavalla ja näpylöinyt bassoa ja saanut jotain palkkaakin siitä...
 
Täytyy sanoa, että oma viime lauantain keikka oli lähes vastaava. Meidän bändiä oli t(u)uramassa mun vanhan bändin sakkia jossa nykyään on uskomaton kosketinsoittaja joka hoisi bassot jalkioillaan. Mun tehtäväksi jäi lähinnä loivennella pahaa kankkusta lavan reunalla ja pitää showta yllä kitaristin kanssa ja se onnistui loistavasti. Lähtiissään olin aivan perseet...
 
Mika

Tuuraajat mun bändissä on yleisesti ottaen pärjänneet hyvin.
 
Ainoa huolenaihe on se, että jos itse olisi joskus estynyt ja keikan jälkeen pojat sanoisivat, että tuuraaja pärjäsi niin hyvin, että sua ei enää tarvitakaan.
 
Siksi en uskallakaan ottaa sellaisia keikkoja, joihin itse en pääse!

Meillä oli kerran kiipparistia tuuraamassa just näitä opettaja-kotitarve-pianisteja hyvin edustava kaveri...
 
Tuli keikkapaikalle HILLITÖN pino toivelauluikirjoja sylissään,no ei siinä mitään,keikka oli viihdekeikka,täytyyhän matskua olla,mutta kuitenkin...
 
Kaveri oli hermostuneen oloinen ja syytäkin oli:ei ollut ennen tehnyt kuin soolokeikkaa!No ei siinäkään vielä mitään,mutta kun kaveri oli MUSIIKINOPETTAJA eikä ollut sen vertaa kaalia että ois pystynyt edes JONKUN biisin vetää lennosta!Vaan ei!?Joka ***tanan biisi piti kaivaa sieltä tuhannen laulukirjapinosta,meinas mennä hermo;-))
 
Ja mikäli oikeen muistan tämäkin tuuraaja oli hankittu sen haitaristi/ohjelmamyyjän toimesta,taas kerran...voi **tun *****nen:-))))

Tää nyt ei ole varsinainen tuurauskeikka juttu vaan tarina siitä miten ulkonäkö voi pettää...
 
Nimittäin erääsen viihdeorkesteriin haettiin loparit ottaneen trumpetistin sijalle uutta "lil-Jörgeniä" tuuttaamaan korkeita ääniä. Päätettiin järjestää koesoitto ja siihen ilmoittautui kolme soittajaa.
 
Ensimmäinen koesoittaja oli pukeutunut siistiin mustaan pukuun ja ulkonäkö oli muutenkin huoliteltu. Hän kaivoi instrumenttikotelosta hopeisin trumpetin ja nosti sen huulilleen ja soitto olikin parasta soittoa mitä siinä salissa kuultu. Se oli tosi kaunista ja puhdasta soittoa.
 
Toinen koesoittaja oli pukeutunut silkkiseen käsintehtyyn pukuun jota vielä komistivat hienot kultaiset sivuraidat. Yleisilme oli mitä huolitelluin ja sanalla sanoen täydellinen! Käärmeennahkalla päällystetystä intrumenttikotelosta kaveri kaivoi kultaisen trumpetin ja kun hän nosti sen huulilleen oli soitto kuin seireenien laulua. Se oli kertakaikkiaan vastustamattoman ihanaa soittoa. Ihan kuin enkelten laulua!
 
Kolmas kaveri tuli tukka sekaisin, parta ajamatta, vanhalle viinalle haisten, paskaisissa farkuissa ja villapaidassa. Kaivoi Siwan kassista kuhmuisen vanhan kornetin, nosti sen ahavoituneille huulilleen ja soitti...ihan päin persettä!

Tuli keikkapaikalle HILLITÖN pino toivelauluikirjoja sylissään,no ei siinä mitään,keikka oli viihdekeikka,täytyyhän matskua olla,mutta kuitenkin..
 
Nyt sä kyllä liioittelet! Eihän koko sarjassa ole kuin 16 osaa ja nehän menevät ihan mukavasti keikalla mukana :-))

Tää nyt ei ole varsinainen tuurauskeikka juttu vaan tarina siitä miten ulkonäkö voi pettää...
 
Nimittäin erääsen viihdeorkesteriin haettiin loparit ottaneen trumpetistin sijalle uutta "lil-Jörgeniä" tuuttaamaan korkeita ääniä. Päätettiin järjestää koesoitto ja siihen ilmoittautui kolme soittajaa.
 
Ensimmäinen koesoittaja oli pukeutunut siistiin mustaan pukuun ja ulkonäkö oli muutenkin huoliteltu. Hän kaivoi instrumenttikotelosta hopeisin trumpetin ja nosti sen huulilleen ja soitto olikin parasta soittoa mitä siinä salissa kuultu. Se oli tosi kaunista ja puhdasta soittoa.
 
Toinen koesoittaja oli pukeutunut silkkiseen käsintehtyyn pukuun jota vielä komistivat hienot kultaiset sivuraidat. Yleisilme oli mitä huolitelluin ja sanalla sanoen täydellinen! Käärmeennahkalla päällystetystä intrumenttikotelosta kaveri kaivoi kultaisen trumpetin ja kun hän nosti sen huulilleen oli soitto kuin seireenien laulua. Se oli kertakaikkiaan vastustamattoman ihanaa soittoa. Ihan kuin enkelten laulua!
 
Kolmas kaveri tuli tukka sekaisin, parta ajamatta, vanhalle viinalle haisten, paskaisissa farkuissa ja villapaidassa. Kaivoi Siwan kassista kuhmuisen vanhan kornetin, nosti sen ahavoituneille huulilleen ja soitti...ihan päin persettä!
 
Miksei mulle käy noin? Kun meillä oli viimeeksi puhaltaja koesoitossa, se oli yhdistelmä ekaa ja kolmatta.
(Arvatkaa, mikä piirre kummastakin)

Nyt sä kyllä liioittelet! Eihän koko sarjassa ole kuin 16 osaa ja nehän menevät ihan mukavasti keikalla mukana :-))
 
Itse asiassa tuosta keikasta on jo sen verran aikaa että osia ei ollut varmaan kuin kymmenen...jotenkin vaan on jäänyt mieleen kuinka se kundi kanto niitä kuin sylillistä saunapuita:-)))

Saakeli, nytku oma bändi sattuu tarttemaan tuuraria, niin näitä kun olen lukenut, niin alkaa tosiaan pelottaa..=/ (tähän asti ne on naurattanu)

Nyt sä kyllä liioittelet! Eihän koko sarjassa ole kuin 16 osaa ja nehän menevät ihan mukavasti keikalla mukana :-))
 
17. Toivelaulukirja ilmestyi juuri. Mutta ei siltikään paha kannettava.

Saakeli, nytku oma bändi sattuu tarttemaan tuuraria, niin näitä kun olen lukenut, niin alkaa tosiaan pelottaa..=/ (tähän asti ne on naurattanu)
 
Joo,eihän sitä tiedä tosiaankaan vaikka kaveri olis hautaustoimistossa töissä,niinkun meille kävi...eikä muuten kyselty josko sais halvemmalla palveluita,vähän niinkun tutunkauppaa;-)
 
Ihan ok se soitti(basisti),mutta ei olis pitänyt antaa sen laulaa,sen ääni oli jotenkin sellanen kammottava,nariseva nasaali,IHAN OIKEESTI :-))))

No ei siinäkään vielä mitään,mutta kun kaveri oli MUSIIKINOPETTAJA eikä ollut sen vertaa kaalia että ois pystynyt edes JONKUN biisin vetää lennosta!Vaan ei!?Joka ***tanan biisi piti kaivaa sieltä tuhannen laulukirjapinosta,meinas mennä hermo;-))
 
No, minä en ainakaan edes lähtisi tuurailemaan millekkään keikalle bändiin, jonka ainoat paperit on vessan seinällä telineessä rullalla. Eli mielestäni on aika rohkea heppu ollut jos on uskaltautunut omilla eväillä keikalle. Sekin on jo aivan tarpeeksi perseestä jos jotkut laput on tyyliä: kauppalistan kääntöpuolelle, lähtee Am ... sitten jotakin omasta elämästä :)
 
Itse en osaa kuin Ukko Nooan ja Lambadan (tuli joskus vedettyä joku kerta illassa) ulkomuistista, tuskin se kaalista on kiinni.

No, minä en ainakaan edes lähtisi tuurailemaan millekkään keikalle bändiin, jonka ainoat paperit on vessan seinällä telineessä rullalla. Eli mielestäni on aika rohkea heppu ollut jos on uskaltautunut omilla eväillä keikalle. Sekin on jo aivan tarpeeksi perseestä jos jotkut laput on tyyliä: kauppalistan kääntöpuolelle, lähtee Am ... sitten jotakin omasta elämästä :)
 
Itse en osaa kuin Ukko Nooan ja Lambadan (tuli joskus vedettyä joku kerta illassa) ulkomuistista, tuskin se kaalista on kiinni. Hei,se on NIMENOMAAN siitä kiinni;-)
 
Niin tässähän oli kyseessä viihdekeikka,maailma on täynnä kaikille tuttuja viihdebiisejä,jos on vähänkin asiansa osaava AMMATTIMUUSIKKO niin kyllä joitain soittobiisejä pitää pudota hatusta varsinkin triossa soittavalta pianistilta!Entäpä jos joku esittää toiveen,eikä sitä löydy lapuista??Vaikka Moskovan valot?Kyllä PITÄS taittua??

Joo,eihän sitä tiedä tosiaankaan vaikka kaveri olis hautaustoimistossa töissä,niinkun meille kävi...
 
No voi jumaleisson!Meillä on varmaankin ollut sama helge tuuraamassa!Se oli duunissa sen kuuluisan laulavan hautausurakoitsijan firmassa autokuskina(EI Mauno Kuusiston)...
 
Tiedä sitten pesikö myös ruumiita...siitä on niin kauan että en muista sen paremmin soitosta kuin laulusta mitään erikoista eli kait se ihan jees meni :-)