Tanssimusiikki ›

Olen yrittänyt selvittää itselleni ym tanssien eroja ja kai niiden askeleissa ja koreografioissa niitä onkin, mutta entä soitossa??
 
Kaikkihan perustuvat clave-rytmiin.
 
Salsa muodikas uusi "kattonimi" afrokuubalaiselle musiikille,
rumba hidas clave, mambo nopea.
 
Entä cha cha cha?
Jotain internetistä löytänyt, että helpotettu mambo, rytmi claven mukaan, mutta melodia perusiskujen tai että jos soittaa 3/2 ja 2/3 clavet päällekkäin, saa cha cha chan.
 
Voisiko asiaa tuntevat ystävällisesti
- korjata
- täydentää
- antaa vinkkejä, mistä tietoa saatavissa.

Olen yrittänyt selvittää itselleni ym tanssien eroja ja kai niiden askeleissa ja koreografioissa niitä onkin, mutta entä soitossa??
 
No joo, on eroja. Perusta on kuitenkin samanlainen. Kun osaa yhtä, avautuvat muutkin helpommin.
 
Kaikkihan perustuvat clave-rytmiin.
 
Totta, 2/3 tai 3/2. Eli kahden tahdin mittainen "kuvio" joka soittimella joka sitten soitetaan alkaen jommasta kummasta tahdista.
 
Salsa muodikas uusi "kattonimi" afrokuubalaiselle musiikille
 
Kuuban eristämisen jälkeinen haara, lähinnä pohjoisen naapurin versio Sonista, Kuubalaisesta kansanmusiikista.
 
rumba hidas clave, mambo nopea. Entä cha cha cha?
 
Sama juttu cha chassa, rumban clave eroaa muista vähän.
 
helpotettu mambo, rytmi claven mukaan, mutta melodia perusiskujen tai että jos soittaa 3/2 ja 2/3 clavet päällekkäin, saa cha cha chan.
 
Ei claveja soiteta päällekkäin, tuossa ei oo mitään ideaa. Clave on aina jomminkummin päin. Melodia määrää claven.
 
Kannattaa tutustua perinteiseen Son-musiikkiin ja vanhempiin kuubalaisiin levytyksiin, jos haluaa selkeitä esimerkkejä.
Kirjastossa on hyvä esimerkki Kuuban rytmejä -sarja tjs. nuotein varustettuna. Tito Puente ja kumppanit toimii aina. Katso elokuva Mambo Kings. Uudemmissa koulukirjoissakin saattaa olla oivia karvalakkiesimerkkejä. Todella paljon suomalaista "iskelmämusiikkia" on alkuperältään lattareita (mm. O.Virta). Rytmiosastot kannattaa tarkistaa ja soveltaa yksinkertaisia perusratkaisuja.
 
Lehmänkellolla varustetulla rumpusetillä pärjää jo pitkälle kun soittaa oikeita asioita. Muita perusrytmisoittimia: Gongat, Quiro, Timbalesit, Mambokello, Marakassit, Bongot.
 
Tsemppiä!!!

Kannattaa tutustua perinteiseen Son-musiikkiin ja vanhempiin kuubalaisiin levytyksiin, jos haluaa selkeitä esimerkkejä.
Kirjastossa on hyvä esimerkki Kuuban rytmejä -sarja tjs. nuotein varustettuna. Tito Puente ja kumppanit toimii aina. Katso elokuva Mambo Kings. Uudemmissa koulukirjoissakin saattaa olla oivia karvalakkiesimerkkejä. Todella paljon suomalaista "iskelmämusiikkia" on alkuperältään lattareita (mm. O.Virta). Rytmiosastot kannattaa tarkistaa ja soveltaa yksinkertaisia perusratkaisuja.
 
Lehmänkellolla varustetulla rumpusetillä pärjää jo pitkälle kun soittaa oikeita asioita. Muita perusrytmisoittimia: Gongat, Quiro, Timbalesit, Mambokello, Marakassit, Bongot.
 
Tsemppiä!!!
 
Mulla on kohtalaisen hyvä varasto vanhempaa kuubalaista (Nykkiläistä) musaa (Lecuona, Tito Puente, Machito),
jenkkilattarialbumeja etc.
Lisäksi olen säännöllinen Havannan vierailija.
 
Lähinnä kaipaisin sovellutuksia suomalaiseen humppabändiin ja suomalaisille tanssijoille.

Ihan asiallisia vastauksia. Sen verran kommentoisin, että kuubalaisen musan tärkein lyömäsoitin on clave - asiallisesti sen merkitystä täällä kyllä onkin jo painotettu. Sen, käytetäänkö 2-3 vai 3-2 clavea määrää melodia. 2-tahdin cöve osuu aina tahdin kakkos- ja kolmosISKULLE, mikä onkin sen tärkein ero verrattuna karibialais- tai brassiclaveen.
 
Termeistä:
 
- Salsa = kauppamiesten keksimä nimitys kyseessäolevalle musalle. Oikeat kuubalaismuusikot pistää salsaa suuhunsa.
- Mambo = Perez Pradon tunnetuksi tekemä nimitys son/montuno-pohjaiselle musalle. Kapellimestari Prado oli tarinan mukaan karjaissut keikalla solistille "Antaa mennä Mamboa"
- Esim. Son, cha-cha, rhumba, bomba jne ovat sitten oikeita kuubalaisia musatyylejä, joita on todella tuhottomasti. Esim. sonilla on monta alalajia. Kaikkihan nää liittyy periaatteessa siteen vielä tanssii.
Montuno = Tyypillinen / yleisin piano-/kitarakomppi kuubalaismusassa

...Lähinnä kaipaisin sovellutuksia suomalaiseen humppabändiin ja suomalaisille tanssijoille.
 
Cha-cha ja rhumba toki onkin selvää kauraa ja kiva huomata, että on muitakin tanssimuusikoita, joita kiinnostaa soitaa nääkin rytmit, niinkuin kuuluu. Cha-cha riittävän nopeana ja rhumba tarpeeksi hitaana.
 
Toi son-osasto onkin sittenmielenkiintoinen alue. Väittäisin, että tässä on hyvä paikka siivota lattia vaihtoaskelturakaisista, jotka hiihtää kaikki tanssit samalla tavalla "upeesti" polvet lukossa ja pakarat piukeena. "salsaa" tanssitaan nimittäin polvista joustamalla perse alhaalla. Mutta kyllä yks kappalepari illassa oli hyväkin vetää.
 
Bombanhan ne sitten tanssii varmasti sambana - tai sii humppana...:-)

Lähinnä kaipaisin sovellutuksia suomalaiseen humppabändiin ja suomalaisille tanssijoille.
 
Tanssimuusikoiden on hyvä on lisäksi tiedostaa että vakioitua tanssia nimeltä "Rumba" ( ja/tai sen seuratanssiversioita) tanssitaan hitaaseen bolerorytmiin (vrt. "Beautiful Maria Of My Soul") eikä suinkaan afro-kuubalaiseen rytmiin nimeltä "rumba".

(vrt. "Beautiful Maria Of My Soul") eikä suinkaan afro-kuubalaiseen rytmiin nimeltä "rumba".
 
Bella Maria de mi alma
 
(Täytyi vähän esittää)
 
Afrokuuba bolero on ihan eri asia kuin hispanialainen.
 
Edit: Kävin korjaamassa oikeinkirjoitusvirheen. Kaikkein tyylittömintä on kun snobbailee pieleen

Totta, 2/3 tai 3/2. Eli kahden tahdin mittainen "kuvio" joka soittimella joka sitten soitetaan alkaen jommasta kummasta tahdista.
 
Korjaan viel, että on erikseen rumba ja son clave. Ero on että 2:3 rumba clavessa viimonen isku viimosessa tahdissa tulee nelosen takapotkulle (nel-JÄ), kun taas son clavessa se tulee yhden iskun aiemmin (NEL-jä)
 
Oleellista noissa on myös basso riffi, baio (kirjotetaankohan noin?) on varmaan yleisin.. sekin sitten tietty vaihtelee tyylin mukaan.. Ja montuno (ehkä enemmän piano riffi) Toki myös ihan 1,3 basso on käytössä yleisesti..
 
Myös claven tapaisia muita kahden tahdin juttuja on mitä käytetään, esim. cascara..
 
Kauheesti näihin en ole perehtynyt, että saanoin nyt sotkea asioita, mutta viisaammat korjatkaa..=)

Korjaan viel, että on erikseen rumba ja son clave. Ero on että 2:3 rumba clavessa viimonen isku viimosessa tahdissa tulee nelosen takapotkulle (nel-JÄ), kun taas son clavessa se tulee yhden iskun aiemmin (NEL-jä)
 
Pitää kirjaimellisesti paikkansa, mutta onko enää missään oikeasti käytössä?????

Bela Maria de mi alma
 
(Täytyi vähän esittää) .
 
Aivan.. Bella Maria.. :)
 
Afrokuuba bolero on ihan eri asia kuin hispanialainen.
 
Niin on; bolero on alkujaan espanjalainen (andalusialainen) kansantanssisikermä johon sisältyi sekä kaksi- että kolmijakoisia osia (esim. paseo). Tämä selittää osaltaan miten vanhan mantereen säveltäjäzapat (kuten Beethoven, Chopin ja Ravel) saivat vaikutteita omiin Bolero-nimisiin teoksiinsa.
Espanjasta bolero kulkeutui Kuubaan jossa se sulautui osaksi sikäläisiä afro-kuuban rytmejä. Nykyisin tunnetuin muunnos on nk. "bolero-romantique". Saman perusrytmin muunnoksia tapaa esim. meksikolaisessa musiikissa nimellä "mariachi" ja Länsi-Intian saarilla nimellä "beguine".

Hienoa, että asiasta ovat muutkin tanssimuusikot kiinnostuneita! Alla omat "käsitykseni" asioista:
 
Son ja siihen perustuva musiikki piti amerikkaan vietäessä "kaupallisista syistä" nimittää niin, ettei sitä välittömästi yhdistettäisi Kuubaan, joka 50-luvulla oli huonossa huudossa jenkkilässä. Siksi alettiin puhua "salsasta", (ts. sekoituksesta), varmaan senkin takia, että salsabiiseissähän toisinaan on medium, nopeita ja hitaita osia.
 
Itse olen erottanut rumban, cha-chan ja mambon lähinnä pelkän tempon perusteella (hitaasta nopeampaan). Varmasti niillä muitakin eroja on, kuten tuo eri clave rumbassa.
 
Tanssimusiikin kannalta olen ollut huomaavinani, että jos (kun) pyritään soittamaan kuubalaispohjaista lattaria, se pitää sitten tehdä kaikkien soittajien voimin. Ei paljon auta, jos pianisti vetää montunot vimpan päälle ja rumpali jauhaa perusbiittiä. Tai basisti tumputtaa ykkösiä. Kaikkien on oltava ns. oikeaoppisesti messissä (tähän kun omien bändien kanssa joskus pääsis ...)

Voisiko asiaa tuntevat ystävällisesti
- antaa vinkkejä, mistä tietoa saatavissa.
 
Oivallinen lähdeteos Kuubalaisten rytmien käytännön toteutuksesta on Rebeca Mauleonin: "Salsa Guidebook For Piano & Ensemble" (ISBN 0-9614701-9-4)
 
Toinen pikkukirjanen josta löytyy lisäksi myös brasilian ja länsi-Intian rytmejä havainnolisesti lähinnä perkussion ja setin soittajille on Thomas A. Brownin "Afro-Latin Rhythm Dictionary" (ISBN 0-88284-151-3)

Itse olen erottanut rumban, cha-chan ja mambon lähinnä pelkän tempon perusteella (hitaasta nopeampaan). Varmasti niillä muitakin eroja on, kuten tuo eri clave rumbassa.
 
Tanssimusiikin kannalta olen ollut huomaavinani, että jos (kun) pyritään soittamaan kuubalaispohjaista lattaria, se pitää sitten tehdä kaikkien soittajien voimin. Ei paljon auta, jos pianisti vetää montunot vimpan päälle ja rumpali jauhaa perusbiittiä. Tai basisti tumputtaa ykkösiä. Kaikkien on oltava ns. oikeaoppisesti messissä (tähän kun omien bändien kanssa joskus pääsis ...)
 
Ylläoleva kuvaa hyvin mun ongelmia.
 
Mä oon hakannut pianolla viimeisen päälle clavea ja muut pojat humppaa.
Mä yritin etsiä perustietoa asiasta pitääkseni muille pikakoulutuksen aiheesta ja sitten törmäsin ongelmaan, mitä niitten muitten pitäisi tehdä.
 
Yrityksistä huolimatta minäkään en muuta oleellista eroa lajien välillä ole löytänyt kuin tempon
(tietysti mambossa huudetaan välillä kuin Perez Prado ja cha chassa "cha cha cha).

Oisko tää nyt "konerytmin" paikka huttubändissä?

ja montuno (ehkä enemmän piano riffi)
 
"Guajeo"-termiä ne tosta kompista käyttää.
 
Myös claven tapaisia muita kahden tahdin juttuja on mitä käytetään, esim. cascara..
 
Cascara on kuvio mikä soitetaan tiettyyn claveen(timbaleilla, rummuilla), voit soittaa 2/3cascaraa tai 3/2; riippuu miten päin biisin klave on. Eli siis kaskaran sisällä on klave mikä kuuluu helposti. Niitäkin on erilaisia "kaskaroita"-tottakai.
 
http://members.aol.com/ajspang/lesson1d.html
 
Löyty kulahtanu saksalainen linkki, mut tos on vähä tota rytmiikkaa.

Kiitti kaikille.
 
Pelkällä keskustelulla mä oon jo sivistynyt ja kun vielä tsekkaan kaikki linkit ja kirjat mitä esitetty, niin homma alkaa olla handussa(?) ja kun maaliskuussa lähden seuraavan kerran Havannaan, niin alan opettaa paikallisille, kuinka homma kuuluu hoitaa.
 
(PS Off-topic: Kun viimeeksi olin Havannassa ja joillekin bändeille selvisi, että mä oon suomalainen, niin kysyivät, onko mulla suhteita Hesperian salsakarnevaaleille ja alkoivat antaa yhteystietoja ja toivoivat puffia)

 
(PS Off-topic: Kun viimeeksi olin Havannassa ja joillekin bändeille selvisi, että mä oon suomalainen, niin kysyivät, onko mulla suhteita Hesperian salsakarnevaaleille ja alkoivat antaa yhteystietoja ja toivoivat puffia)
 
Mä olin keikoilla muutama vuos sit Havannassa.. Vapaalla kävin jammaamassa melkein joka bändin kanssa jota kuulin. Siel elää kyllä hienosti oikeenlainen jamikulttuuri. Jengi arvostaa jotenkin ihan eri lailla sitä kulttuuria siellä. On se hieno mesta....ja hyviä soittajia paljon.

Oivallinen lähdeteos Kuubalaisten rytmien käytännön toteutuksesta on Rebeca Mauleonin: "Salsa Guidebook For Piano & Ensemble" (ISBN 0-9614701-9-4)
 
Kiitti Kippari, tilattu Amazonista.

Tanssimusiikin kannalta olen ollut huomaavinani, että jos (kun) pyritään soittamaan kuubalaispohjaista lattaria, se pitää sitten tehdä kaikkien soittajien voimin
 
Tanssibändin kannalta tilanteen tekee hankalaksi se että kuubalaispohjaista lattaria on vaikea soittaa ilman kunnon rytmisektiota.