Tanssimusiikki ›

Aihe on vilahtanut joissain naapurithreadeissä.
 
Oonhan mä (itselleni) vaikeita kappaleita kohdannut. Kuutamosonaatin Allegretto-osa ei ole koskaan taittunut yrityksistä huolimatta ja Debussyn Clair de lune ei koskaan tullut esityskuntoon. Mutta eipä näitä humppakeikoilla ole kyselty.
 
Onhan kappaleiden välillä aste-eroja. Meille uusista "Jaksaa vanhakin tanssia" oli parin läpisoiton jälkeen valmista kamaa kun taas "Oye, como va" junnattiiin useissakin treeneissä ennenkuin saatiin esityskuntoon.
 
Mutta oikeasti vaikeita humppakappaleita en ole kohdannut. Onko niitä, olenko vain vaistomaisesti osannut välttää ne niin, että ei ole edes tullut mieleen yrittää ottaa niitä ohjelmistoon.

Minusta näiden ns. "humppakappaleiden " "oikein" soitossa onkin se tärkein juju opetella ne toimimaan tyylinmukaisesti. Ei ne minunkaan mielestäni soittoteknisesti vaikeita ole.
Tuntuu vaan monelle se tyylinkin opettelu olevan ylivoimaista.
Oma suosikkini on ollut jo 40 vuotta Laila Kinnusen ja Erkki Melakosken " Mantshurian kummut". Mikä svengi kompissa!

" Mantshurian kummut".
 
Hetkinen, eikös se ollut "Mantshurian munkit" ?

Minä oon KoskTopin kanssa samoilla linjoila.
Oon muistaakseni tämän jo joskus aiemminki sanonu, mut...
 
Pelkkä "oikein"-soittaminen ei riitä! Nuo oikeat äänet ja tekniset touhut oppii nopeesti ja muutaman keikan jälkeen ne on jo lihasmuistissa. Ei silti auta vielä ruveta kekkuloimaan tai riivamaan turalaisia! Tylinmukasuus, balanssi, vire, dynamiikka...!!! Aina on jotain, jota voisi parantaa. Tämmösiä seikkoja ajattelemalla mie jaksan käydä siellä hunuppa-keiksulla - muuten tulisi sellainen "en kehity - hirteen" olo!

Lajos Garamin kirjassa "Viulunsoiton peruskysymyksiä" (jossa on paljon ajattelemisen arvoista asiaa muillekin kuin viulisteille) todetaan muistaakseni suurinpiirtein näin että:
 
"Vaikeita kappaleita ei ole olemassakaan, on vain helppoja tai mahdottomia. Tapahtumaa, joka muuttaa mahdottoman kappaleen helpoksi, kutsutaan harjoitteluksi."

No minä tähdentäisin vielä sillä tavalla että ei välttämättä ole olemassa vaikeita kappaleita, vaan mahdollisesti vain vaikeita sovituksia.
Esimerkkinä omalla kohdalla helposta kappaleesta josta on saatu paljon vaikeampi sovittamalla uusiksi on tällainen kappale kun "Summer In The City". Alkuperäinen Lovin Spoonful'in versio on mutkaton. Toinen versio mitä me harrastetaan, Joe Cocker'in on jo paljon hankalampi.

"Vaikeita kappaleita ei ole olemassakaan, on vain helppoja tai mahdottomia. Tapahtumaa, joka muuttaa mahdottoman kappaleen helpoksi, kutsutaan harjoitteluksi."
 
Siinähän tuo tuli yhdessä lauseessa - eil lisättävää.

Martson kanssa samaa mieltä Sertzo-setä

Aihe on vilahtanut jossain naapurithreadeissä.
 
Ainakin itse käytin tuota "vaikeat" kappaleet sanontaa tuolla toisessa keskustelussa. Itse asiassa tarkoitin siinä yhteydessä "kappaletta, jota ei bändi jostain syystä saa millään svengaamaan niin että se miellyttäisi itseään saati sitten ulkopuolisia kuuntelijoita" Teknisesti biisin pystyy jokainen yksilönä oppimaan (jopa minä basistina) mutta SE jokin puuttuu.
 
Aina säännöllisin väliajoin treeneissä tulee eteen biisejä jotka eivät vaan syystä tai toisesta kulje niinkuin pitäis. Meillä otetaan treeneihin mukaan paljonkin nuotteja eri tyylilajeista, niitä kokeillaan, jotkut biisit lähtee menemään yllättävän helposti, toiset ei. Ja etukäteen on aika vaikea nykyään tietää suoralta kädeltä mikä toimii ja mikä ei.
 
Tuohon "kulkemiseen/kulkemattomuuteen" on kyllä joskus selkeänä syynä esimerkiksi se, että osa bändistä (etenkin nuo nuoremmat jäsenet) eivät ole edes kuulleet kyseistä biisiä. Niinpä usein on mukana myös nippu CD-levyjä tai niitä kierrätetään bändin sisällä.
 
Tästä kaikesta summa summarum. Keikalla soitettavien biisien lisäksi meillä on koko ajan tekeillä/lepäämässä/työn alla toinen mokoma biisejä joita säännällisin väliajoin otetaan treeneissä taas esille.
 
Tää nyt oli tällasta omaa pohdiskelua ja höpinää...mutta menköön...

Tuohon "kulkemiseen/kulkemattomuuteen" on kyllä joskus selkeänä syynä esimerkiksi se, että osa bändistä (etenkin nuo nuoremmat jäsenet) eivät ole edes kuulleet kyseistä biisiä.
 
Eipäs syytellä nuorempia! ::)) Bändissä yht. keikkavuosia reilusti yli 150 ja itellä niistä neljä, niin voitte kuvitella kuka siellä on hieman ottavana osapuolena :)
 
Tuossa on oma puolensa, jos ei pyritä tarkkaan kopioon jostain tietystä versiosta. Lyö nuotit nokat kaverin eteen ja sanoo, että soitappa tyylinmukaisesti siitä. Saattaapi käydä niin, että biisi kuulostaa samalta, mutta hieman erinlaiselta (=tuoreemmalta?). Onko se sitte hyvä vai huono asia, saa jokainen ite päättää tapauskohtaisesti. Meillä on tämmönen "peli" toiminu muutaman kerran oikein hyvin.

Saattaapi käydä niin, että biisi kuulostaa samalta, mutta hieman erinlaiselta (=tuoreemmalta?). Onko se sitte hyvä vai huono asia, ...
 
Se on minusta vain hyvä asia jos kappaleesta saa oman toimivan sovituksen. Toki "riffit" ja jutut pitää säilyttää. Ei saa raiskata...

Onpas hyvä keskustelunaihe.
 
Tai ainakin se on johtanu hyviin ajatuksiin.
 
On tosi hienoo, että tälläkin alalla mietitään oikeen fraseerauksen, timen ja grooven merkitystä. Toki oikeat äänetkin on tarpeelisia, mutta jos soitto/laulu ei muuten toimi, on homma ohi.
 
Sinänsä, totta helvetissä vaikeita kappaleita löytyy niin teknisesti, kuin muutenkin. Parasta on, että kappaleet, jotka toisille ovat vaikeita, ovat toisille helppoja ja päinvastoin.
 
Ja kuten edellä mainittiin, olis tärkeetä löytää ko. musiikinlajille luoteenomainen soittotyyli.
 
Ja sehän tekee meidän tanssikmuusikoiden, varsinaisten jukeboxkameleonttien elämästä yhtä aikaa vaikeeta, mielenkiintoista ja rikasta.

Aina säännöllisin väliajoin treeneissä tulee eteen biisejä jotka eivät vaan syystä tai toisesta kulje niinkuin pitäis. ..
 
No nythän se tuli. Joskus on tullut kokeilluksi kappaleita, joista ei saada sellaisia, että itse oltaisiin tyytyväisiä ja jätetty.
 
Sehän se on se "vaikea" kappale, ei tekninen vaikeus.

No nythän se tuli. Joskus on tullut kokeilluksi kappaleita, joista ei saada sellaisia, että itse oltaisiin tyytyväisiä ja jätetty.
 
Sehän se on se "vaikea" kappale, ei tekninen vaikeus.
 
Aivan. Jos ei pääse "sisälle" kappaleesee niin eihän siitä tuu mitään.
Sen takia olenkin sitä mieltä ettei pitäisi soittaa lapuista vaan sydämestä, ja niinkuin hyvältä tuntuu. Laput on kyllä tosi hyvät kun tutustuu kappaleesee..
Älkäämme kuitenkaa ruvetko väittelemään lapuista, ainakaan thässä thredissä....

Eipäs syytellä nuorempia! ::)) Bändissä yht. keikkavuosia reilusti yli 150 ja itellä niistä neljä, niin voitte kuvitella kuka siellä on hieman ottavana osapuolena :)
 
Ei syyttelystä ole kysymys : )...mutta kyllä se on monta kertaa todettu, että kun joku biisi on Hitti tänä päivänä niin sen on jo itse kuullut aikoja sitten alkuperäisenä versiona ja nuoremmat eivät osaa aina edes ajatella että se on jonkun muun alkuperäisversio joka on vaan uudelleen lämmitetty...
 
Tästä hiukan sivuun...viimeisimpinä biiseinä joita olen kantanut treeneihin (jotka on olleet ihan vieraita nuoremmille) esimerkiksi
 
Airport (Motors)
The Letter (Box Tops)
No Milk today (HermanŽs Hermits)
 
Ja sitten ihan sivuun...Yksi ehdottomia suosikkejani hitaammista on Sladen Everyday. (levyltä "Old New Borrowed and Blue")
 
Siinä olis varmasti hittiainesta tänäkin päivänä

Aivan. Jos ei pääse "sisälle" kappaleesee niin eihän siitä tuu mitään.
Sen takia olenkin sitä mieltä ettei pitäisi soittaa lapuista vaan sydämestä, ja niinkuin hyvältä tuntuu. Laput on kyllä tosi hyvät kun tutustuu kappaleesee..
 
Siinä mielessä oletkin oikeassa, että laput ei saa sitoo liikaa.
 
Se että jos niitä haluaa käyttää muistin tukena ei haittaa soittoa
 
Älkäämme kuitenkaa ruvetko väittelemään lapuista, ainakaan thässä thredissä....
 
Eihän toki, vaikka toi sun letkautukses onkin sama, kuin jos heittäis joyain kivellä ja sanois sitten: "Ei tässä mihinkään kivisotaan kannata kumminkaan ryhtyä"
 
;o)

Paskaa tuli niskaan tuutin täydeltä kun yritin juuri tätä asiaa osaltani selvittää aiemmassa "Kaunis Maria"-topicissa!
 
Ei ole vaikee biisi teknisesti,mutta se että siihen saisi edes hitusen siitä fiiliksestä mikä vaikkapa siinä "Mambo Kings"-versiossa on,se on taatusti vaikeeta,eikä ole kyse siitä etteikö sitä suurin osa osaisi teknisesti "oikeen"soittaa,mutta kun se soitto/laulu on niin paljon muutakin kuin sitä että sulla on se bändisovitus/nuotti biisistä,no niin,ja yy kaa??

Toivon mukaan joka äijällä on omat kriteerinsä(PITÄIS OLLA) miltä oma osuus missäkin kappaleessa pitäis kuulostaa,eli lyhykäisesti VOIKO VETÄÄ?Jos sulla on vaikkapa ääni kuin Erkki Junkkarisella niin tuskin vetäset mitään AC/DC-Led Zeppelin-osastoa,jos nyt oikeen stanasti karrikoidaan?Laulu kun on se yksi tärkeimmistä elementeistä tanssimusassa?
 
Kyllä mä edellenkin olen sen terveen itsekritiikin ja omien/bändin resurssien tajuamisen kannalla,jääköön tuo "terve"itsetunto muille,kovemmille jätkille joilta taittuu kaikki ja rinta kaarella!
 
Maailmassa on paljon erilaisia,eritasoisia kappaleita,miksi valita itselleen/bändilleen niitä jotka ei toimi?

Paskaa tuli niskaan tuutin täydeltä kun yritin juuri tätä asiaa osaltani selvittää aiemmassa "Kaunis Maria"-topicissa!...
 
Ainoo paska, mitä siinä topicissa aiheetta kenenkään niskaan tuli, oli sun epäilys siitä että se on vaikka Paroonille liian vaikee biisi vetää.
 
Usko nyt vaikka huvikses ja vapun kunniaks, että suomassa on muunkin musan, kuin humpan ja Hurriganesin aktiiviharrastajia, jotka oikeesti tiettä, mistä hommassa on kysymys.
 
Ei kai sitä kukaan meinaa rautalankana soittaakaan?
 
Mistä tulikin mieleeni A.Aaallon mauton version "Se jääköön huomiseen biisistä". Jos ajattelet, että teemme ko. biisille samoin, ymmärrän kiukuttelusi.

...mutta kyllä se on monta kertaa todettu, että kun joku biisi on Hitti tänä päivänä niin sen on jo itse kuullut aikoja sitten alkuperäisenä versiona ja nuoremmat eivät osaa aina edes ajatella että se on jonkun muun alkuperäisversio joka on vaan uudelleen lämmitetty...
 
:) Joo en miekään ihan tuota tarkottanu! Aiheesta tuli mieleen, ko Stingin äskesellä keikalla oli joku vanhempi topi tosissaan sanonu Fields Of Goldin mennessä, että tuohan on Tapani Kansan biisi :) Mutta onhan maestro itekki kehaissu tehneensä Stingin musiikkia tunnetuksi Suomessa :)