Olimme 70-luvun lopussa silloisen tyttöystäväni (nykyisen vaimoni ) kanssa Vaasassa Brndön työväentalolla tanssimassa. Solisti oli itselle tuiki tuntematon Teuvo Valo - mutta olimme päättäneet mennä tanssimaan - oli tarjonta "mitä sitten onkaan". Mutta täytynee sanoa, ehdottomasti mieleenjäävin tanssikokemus mitä vuosien varrella on ollut. Valo laittoi kyllä menemään sellaisella ammattimaisella tatsilla ja olemuksella, ettei yksikään tanssilavojen solisti ole pystynyt samaan - ennen tai jälkeen - oli kyseessä sitten Grönit, Taipaleet tai Sorsakosket. Aivan huikea lavakarisma. Ja ääni (!) Ei voinut kuin ihailla ja kuunnelle suu auki ihmetellen, miksei tätä miestä ole kuultu julkisuudessa - paskempia laulajia kyllä. Hieno laulutekniikka lavalla jopa senaikaisilla "laulukamoilla". Sääli ettei Valo saanut elinaikanaan sellaista arvostusta jonka olisi ansainnut. Lahjattomammatkin tuntuivat menevän ohi - niin oikealta kuin vasemmalta - valitettavasti. Nyt kun arvostukseni on taas varhais-iskelmää (tanssimusiikkia) kohtaan palannut, olen pyrkinyt hankkimaan myös kaikki Teuvo Valon tuotannon. Suomalaisella "iskelmämusiikilla" on kunnioitettavat juurensa. Kansalle suunnatun "isku"-musiikin tarkoitus kun oli alun perin tahtijaoltaan liikuttaa ja viihdyttää (tanssi)..... kuten myös lohduttaa ja kannustaa, kuulijoita aikakautensa kontekstin mukaan - puhumattakaan sanoitusten ja melodioiden välityksellä tuotetuista lohduttavista ja toivorikkaista mielikuvamaailmoista. " Soittaa tunteella - tarvittaessa vähemmän " ....... soittotaitoa sekin. |