Tanssimusiikki ›

Oltiin tuossa hääkeikalla triolla. Keikan jälkeen morsiamen isä tuli kuittaamaan laskua ja antoi 10 euroa tippiä!! Kokonaiset 3,3 euroa per ukko. Mikäs siinä, ihan mukava ele.
Seuraavana päivänä kuulin, että samainen mies voitti lotossa vuosi sitten yli miljoona euroa. Että sellasta..

Ja hänen olis pitänyt antaa teille 100e per nuppi? ; )

En oo ikinä niin pientä tippiä saanut.
Eikä kyllä suurempiakaan pahemmin ole tullut.
Kerran hääkeikalla maksettiin enemmän kuin diili oli ja tippi oli luokkaa 50-100, en varmasti muista.

Vanhassa Maestrossa 80-luvun alussa pikkujoulujen aikaan yks risuparta kävi toivomassa 45 minuutin aikana 3 kertaa 500 mk:n setelillä valssia ja tangoa. Ko. tanssilajien proggis hupeni sillä setillä uhkaavasti, mutta kyllä se kannatti. Yli tuplaliksa siltä illalta. Ja toiveetkin äijän osalta tais toteutua, kun ei enää seuraavalla setillä näkyny missään. Berittiä kompattiin silloin ja liksatkin jaettiin tasan 5:llä, vaikka Bertta itse ei osallistunut millään tavoin toiveiden toteuttamiseen. Silti jokaiselle jäi 350 mk. Kohtuullisen kova raha siihen aikaan, kun taitaa joku käydä vielä tänäkin päivänä moisella rahalla soittamassa.

Joskus häissä on saatu kahvia ja pullaa :)
Tammelan torilla katutytt...soitannossa saatiin hanuristi kaverin kanssa 20mk kun toivekappaleena tulkittiin elämääjuoksuhaudoissa pläjäys. Mummot nyyhki kilpaa ja raha nauro.

Me saatiin viime lauantaina tippiä hurjat 10 euroa keikan jälkeen yhdeltä tanssijalta. Toinen kerta oli kun bändin kanssa tippiä tuli, edellisellä kerralla tuli samainen kymppi samaiselta henkilöltä noin vuosi sitten :) Itse kun vuosia sitten soittelin kesän joka arkipäivä Koli III:lla risteilyjen viihdyttäjänä niin silloin tippiä tuli useinkin. Sopivasti nousukkaassa olevat risteilyasiakkaat tunkivat milloin haitarin palkeiden väliin, milloin taskuihin jopa 20 markan seteleitä.

Viime syksynä sain 40e, ko joku herrasmies haki mutsiani foksille.

Jokus, kauan sitten, Savonlinnan Seurahuoneelle tuli mies pikkusikari huulillaan. Huomatessaan orkesterilavalla harmonikan, hän kysyi sen soittajaa. Viittasin.
Hän pyysi keikkamme jälkeen minua liikeeseensä soittamaan ja säestämään Junnu Vainota, jonka oli saanut tilattua firmansa pikkujouluun laulamaan.
Homma hoitui mukavasti ja sain rahaa 300mk + taksimaksut takaisin kämpälle. Kyllä oli polleva olo- ja samalla tutustuin Junnuun.Tapasimme usein myöhemminkin ja jutustelimme niitä näitä.

Kerran Lehmäesa tarjosi koko bändille 500 markkaa jos soitetaan ylimääräinen puolen tunnin setti loppuun. Ok. Sijoittuu samaan aikaan kun juuri oli vaihdettu Euroihin ja lompakossa kahdet valuutat sekaisin. No, markka oli vielä silloin käypää valuuttaa ja olihan se sentään oikeata ihmisrahaa!

Oltiin tuossa hääkeikalla triolla. Keikan jälkeen morsiamen isä tuli kuittaamaan laskua ja antoi 10 euroa tippiä!! Kokonaiset 3,3 euroa per ukko. Mikäs siinä, ihan mukava ele.
Seuraavana päivänä kuulin, että samainen mies voitti lotossa vuosi sitten yli miljoona euroa. Että sellasta..
 
Ei ne isot tulot kato...

500 mk:n setelillä valssia ja tangoa.
 
Meiltä toivottiin trioaikana Savonsolmussa I Left My Heart In San Francisco kaksi kertaa samalla setillä. Molemmilla kerroilla satanen mieheen. Muistaakseni -94. Sillähän pääsi yökerhoon silloin ihan mukavasti.

Meiltä toivottiin trioaikana Savonsolmussa I Left My Heart In San Francisco kaksi kertaa samalla setillä. Molemmilla kerroilla satanen mieheen. Muistaakseni -94. Sillähän pääsi yökerhoon silloin ihan mukavasti.
 
Ja Mack veti saavillisen Jalua!

Ja Mack veti saavillisen Jalua!
 
Äläppä!! No joo, meni sitä. Mukava kun jäi kaupasta ostettuun *Jaluun vielä seuraavaksi illaksi. On siellä Solmussa niin tympäsevää välillä.

On siellä Solmussa niin tympäsevää välillä.
 
Suomen parhaat pirinät sen talon sähköissä!

Suomen parhaat pirinät sen talon sähköissä!
 
Et ole näköjään sitten joutunu Porin Monttuun. Siellä on semmonen että oksat pois. En ole missään törmännyt. Eikä auta mikään. Me ollaan joskus vedetty voimavirta jostain keittiöstä, sama huuto kun avaa varsinkin bassokamat.

Ja Mack veti saavillisen Jalua!
 
Joskushan se on lopetettava, ettei mee käsi poskelle.. ;o)

Joskushan se on lopetettava, ettei mee käsi poskelle.. ;o)
 
No no, kuukauden nenänvalkaisu loppui perjantaina Peurungassa.

Salon silloilla äiti teki kerran aikamoisen tippikällin, älkää kysykö, miksi.
 
Vanha joenvarsien punanaama veteli kauhtuneella haitarilla päin persettä muutaman armopennin toivossa, elettihin vielä MarkkaAikaa. Oli hanurilaatikko auki edessä, ja äidille tuli perversio laittaa laatikkoon ehta sibelius elikkäs satanen. Se oli siihen aikaan paljon rahaa!
 
Muutama sekuntti siinä kesti, äijä katsoi laatikkoon, näki setelin, räpytteli silmiään, katsoi epäuskoisena ja -luuloisena ympärilleen. Ei näkynyt narua setelissä eikä pikkuboikia lähestöllä. Soitto seis, hanuri laatikkoon, jackpot taskuun ja menoks. Ei liennyt epäselvää, mihin mies suuntasi. Varmasti tuli kyllä onnelliseksi ainakin seuraavaan päivään saakka.

Maailmalla kulkiessani olen joskus vienyt ruokaa katusoittajalle tai sitten antanut rahaa, jos joku muu on jo tuonut ruokaa.

Noin vuosi sitten tein synttärikeikan parin kaverin kanssa.Kun sovitut setit oli vedetty ja rupesimme pakkailemaan kamoja,tuli päivänsankari kaverini juttusille ja kysyi voisimmeko soittaa korvausta vastaan vielä hetken aikaa.Pelästyin aika vahvasti,kun kaveri lupasi suoralta kädeltä muutaman biisin,kysymättä paljonko se korvaus olisi.No,varttitunnin extrasta saimme kuitenkin 200 euroa kolmeen pekkaan joten kaverisuhde säilyi.Silloin,kun aloitin keikkailun,oli monestikkin noita hyviä asiakkaita,mitkä maksoivat muutaman satasen(markkoja) yhdestä toivebiisistä.Nykyään on aika nihkeetä noiden tippien suhteen.