Jazz ›

Kyselin tuossa aikasemmin jazz pianisteja. Kysyisin nyt jazz soinnuista, että tiedättekö mitään hyviä internet sivuja tai jazzin opetteluaiheisia nuottikirjoja missä opiskellaan jazzin alkeita tai niitten sointuja? :)

Ei ole olemassa erikseen mitään jazz-sointuja. On vain sointuja, joita käytetään milloin missäkin. Ihan perus 1-3/3 + tolppa ykkönen (nuo ovat siis musaopistojen teoriaopintojen eri asteet) kun on käyty, luulisi olevan sointuteoria sen verran hallussa, että pystyy klaaraamaan kaikki jazzbiisit. Musiikkiopisto tai pätevä opettaja on tässä ehdottomasti parhaat vaihtoehdot. Jos ne ovat pois suljettuja, niin haet musaliikkeestä vaikka 1/3-teoriaopuksen ja alat lukea. Netistä löytyy kyllä kaiken maailman saitteja, mutta mun kokemuksen mukaan opetuskäyttöön tehdyissä teoriavihoissa on asiat aloittelijoille paljon selkeämmin ja paremmassa järjestyksessä esitettynä. Sitten kun on edes jotain hajua sointuteoriasta, niin levyiltä löytyy varmasti loppuiäksi oppimateriaalia.
 
Kun saat II-V-kadenssin soundin eri variaatioineen päähän, olet jo ottanut ensimmäisen varman askeleen kohti jazzharmoniaa. :-)

Voisin kuvitella että Mark Levinen The Jazz Piano Book olisi erinomainen opus tähän tarkoitukseen.
http://www.amazon.com/Jazz-Piano-Bo … pd_bxgy_b_img_b/104-5897770-7460714

Voisin kuvitella että Mark Levinen The Jazz Piano Book olisi erinomainen opus tähän tarkoitukseen.
http://www.amazon.com/Jazz-Piano-Bo … pd_bxgy_b_img_b/104-5897770-7460714
 
Ehkä ei kuitenkaan paras alkeiskirja.

Ehkä ei kuitenkaan paras alkeiskirja.
 
Tässä on kiva säestysksen ja sointulaajennusten perusopus: Tenni & Varpama Vapaa säestys ja improvisointi. http://www.ostinato.fi/index.php?id=174

Tässä on kiva säestysksen ja sointulaajennusten perusopus: Tenni & Varpama Vapaa säestys ja improvisointi. http://www.ostinato.fi/index.php?id=174
 
turhin kirja jota olen selannut..en suosittele...ehkä paras olisi aluksi opetella normallit duuri/molli, septimi soinnut..sitten siirtyä real bookkeihin. joista myös löytyy paljon sointuja ja moodeja..HOHO

...ehkä paras olisi aluksi opetella normallit duuri/molli, septimi soinnut..sitten siirtyä real bookkeihin. joista myös löytyy paljon sointuja ja moodeja..HOHO
 
tuo hyvä tee-itse -soittajaksi opiskelemisneuvo jos ei musiikinteoriaa jaksa loputtomiin systemaattisesti kahlata - -
 
minä olen oppinut paljon Keyboard-lehdestäkin ;-)

Ehkä nyt helpoin lähtökohta olisi se että jatsissa käytetään yleensä vähintään nelisointuja kolmisointujen ja powercordien asemesta.

turhin kirja jota olen selannut..en suosittele...ehkä paras olisi aluksi opetella normallit duuri/molli, septimi soinnut..sitten siirtyä real bookkeihin. joista myös löytyy paljon sointuja ja moodeja..HOHO
 
No et ole kovin montaa kirjaa sitten selaillut. Minä olen soittanut tuota kirjaa ja se toimii äänenkuljetuksen oppimisessa eri käännöksin. Nykyisin sormet löytävät paikoille eikä tarvitse pomppia koskettimistolla jättiaskelin. Eli olen aloittelevana pianistina oppinut, eikös se ole sitten toimivan metodin elävä todiste.
 
Jos aloittaja kysyy alkeista, niin silloin puhutaan alkeista, eikös juu? Ensin kihloihin ja sitten naimisiin - miten se olikaan. Voihan sitä maailman sivu takoa soituja ja sitten yrittää selviytyä standardeista. Mutta jos yhtään haluaa ei-jazz-taustaisena soittajana perehtyä sointusävelinjoihin ja äänenkuljetuksen perusteisiin, eipä siitä tule kovinkaan hyvää saldoa, koska kaikki tietävät kuinka vaikeaa aloittelijan ja vähän kokeneemmankin on selvittää kulloisetkin sointuhajotukset levyltä ilman teoreettista pohjaa.
 
Ja suomalaista musiikkia tuettakoon kaikissa eri muodoissaan.

Tässä on kiva säestysksen ja sointulaajennusten perusopus: Tenni & Varpama Vapaa säestys ja improvisointi. http://www.ostinato.fi/index.php?id=174
 
Tää ei ole jazz kirja, mutta antaa perusasioista tietoa. Levine kannatttaa ottaa harjoittelun alle vähän myöhemmin.
Real Easy Bookit mainioita myös.

no enpäs ole kauheasti nelisoitujakaan jazzissa tavannut. ovat yleensä kaikki laajempia. kuulostaa tosi kököltä, jos jazzissa on nelisoituja.

no enpäs ole kauheasti nelisoitujakaan jazzissa tavannut. ovat yleensä kaikki laajempia. kuulostaa tosi kököltä, jos jazzissa on nelisoituja.
 
Useimmiten nelisoinnusta hahmottaa asteikon ja siihen sitten voi käytää asteikon lisäsäveliä, vaikkei niitä olisi merkittykään.
Nelisointuja laajempia tarvitaan vain kun haetaan sellaisia asteikkoja, jotka ei nelisoinnuista selviä.
 
Nimimerkki "Jazz Real Bookien aktiivinen lukija"

no enpäs ole kauheasti nelisoitujakaan jazzissa tavannut. ovat yleensä kaikki laajempia. kuulostaa tosi kököltä, jos jazzissa on nelisoituja.
Kvartti- ja muut "so what" -hajoitukset ovat aloittelijalle hieman vaikeita.
 
Kyllähän vanhemmassa jazzissa on nelisointujakin. Makuasia onko ne kökköjä.
"Työttömyyskorvauksetkin" voivat olla liikaa käytettynä korneja.

no enpäs ole kauheasti nelisoitujakaan jazzissa tavannut. ovat yleensä kaikki laajempia. kuulostaa tosi kököltä, jos jazzissa on nelisoituja.
 
Öh...just just. Voisitko nimetä muutamia jazz-artisteja, joita olet kuunnellut?
 
E: Vilkuilin jäsenkuvauksestasi noita jazz-artisteja, ja kyllä sieltä aivan satavarmasti löytyy "pelkkiä" nelisointuja, ja paljon.

joo siis meinasinkin että jazzia soitettaessa ei käytetä nelisointuja koska laajennus periaatteethan täytyy olla itsellä hallussa kun soittaa nuoteista, joihin tosiaankin yleensä merkataan vaan nelisoinnut, tiedän kyllä sen :)
 
enkä puhu nyt mistään yhdestä artistista.

joo siis meinasinkin että jazzia soitettaessa ei käytetä nelisointuja koska laajennus periaatteethan täytyy olla itsellä hallussa kun soittaa nuoteista, joihin tosiaankin yleensä merkataan vaan nelisoinnut, tiedän kyllä sen :)
 
enkä puhu nyt mistään yhdestä artistista.
 
Mun täytyy erottaa mun jazzope kun se käyttää pelkästään nelos- ja vitossointuja.
Samoin Mark Levinen kirjat pitää polttaa roviolla kun sekin tekee saman virheen.

(Jazz)nuoteissa näyttää olevan usein sellainen käytäntö, että soinnut merkitään pääsääntöisesti nelisointuna ja soittaja luonnollisesti laajentaa niitä haluamallaan tavalla.
Viitossointuja (ja sitä laajempia) merkintöjä käytetään, jos melodia äänessä on jokin tärkeä laajennusääni esim. -9 tmv. Halutaan ikäänkuin muistuttaa, että soittaja ei soita "tavallista" 9. Vaikuttaa myös improvisointiin (mahdollisesti).

Tottakai, mutta ei niitä sointuja ole aina automaattisesti pakko laajentaa. Täysin uskottavaa ja tyylipuhdasta jazzia voi soittaa vain nelisoinnuillakin. Itseasiassa musta on todella puuduttavaa kuunnella sellaisten tyyppien soittoa, jotka laajentaa kaikki soinnut vähintään viitossoinnuiksi. Äänenkuljetukseen ei jää välttämättä paljoakaan tilaa, eikä kipale tunnut hengittävän ollenkaan.
 
Tietenkin jazzin perinteeseen kuuluu se, että soittajat voivat käsitellä harmoniaa varsin vapaasti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että soinnuista pitäisi aina tehdä isompia kuin mitä nuoteissa on merkitty.

Tottakai, mutta ei niitä sointuja ole aina automaattisesti pakko laajentaa. Täysin uskottavaa ja tyylipuhdasta jazzia voi soittaa vain nelisoinnuillakin. Itseasiassa musta on todella puuduttavaa kuunnella sellaisten tyyppien soittoa, jotka laajentaa kaikki soinnut vähintään viitossoinnuiksi. Äänenkuljetukseen ei jää välttämättä paljoakaan tilaa, eikä kipale tunnut hengittävän ollenkaan.
 
Tietenkin jazzin perinteeseen kuuluu se, että soittajat voivat käsitellä harmoniaa varsin vapaasti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että soinnuista pitäisi aina tehdä isompia kuin mitä nuoteissa on merkitty.
 
Olen samaa mieltä. ISointuja ei ole pakko laajentaa. Monk veteli pelkkiä septimiäkin vasuriin.
Ikää kun tulee niin, hieman pelkistetympi ja tiivistetympi soittoilmaisu alkaa miellyttää korvaa. Itseäni viitoset ei rasita, mutta liiallinen tiluttelu sen sijaan kyllä. Viime aikoina olen nautiskellut pitkästä aikaa Bill Evansista tämän takia.