Työ musiikkialalla ›

badcompany: miksi ei muuttaa kallioon johonkiin läävään ja olla kelan "palkkalistoilla". Kallion muusikon pyhäkolminaisuus kuppilat/treenis/leipäjono lisäksi kämpillä käyt vaan syömäs ja nukkumassa!. hyvällä tsäkällä löydät kallion kuppilasta naispuolisen sponssorin joka ruokkii sinun yläpäätä ja alapäätä...go for it...
 
Jos noin haluaa elää, niin kannustan siihen 100%. Toivottavasti ihmiset saavat elää sellaista elämää kuin itse haluavat. Sen ei pitäisi kuulua kenellekään.

En kyllä suosittele menemään mukavuus edellä.
 
Kakki muutkin tietävät, mikä on mukavaa, ja se ohjaa alalle sitten enemmän epätervettä kilpailua. Melkein kaikki haluavat "parhaan työn". Ja voihan sellaisia tavoitella, mutta se tarkoittaa epäterveitä kilpailun muotoja.
 
Oppilaitoksista osa tarjoaa luultavasti tutkintoa, koska se on helppo myydä, eli koska "kiva myy". Laadukas tutkinto ei sitä ole, mutta joskus esim. media-alan tutkintoa voidaan pitää nk. "mickey mouse" -tutkintona. Se tarkoittaa, että siinä on hyvin vähän sisältöä ja paljon helppoa ja mukavaa läpsyttelyä.
 
https://en.wikipedia.org/wiki/Mickey_Mouse_degrees
 
Ministeri tosin määritti sen:
 
"one where the content is perhaps not as rigorous as one would expect and where the degree itself may not have huge relevance in the labour market"
 
Lisäksi:
 
"Additionally, although not considered Mickey Mouse subjects as such, some qualifications are not preferred by top universities and are regarded as "soft options".8 A 2007 report stated that the sciences were more challenging than subjects such as Media Studies, which might be taken by students to get higher grades for university applications."
 
Ajatusleikkinä käy tietysti, että suurelle osalle alalla kelarottailu voi olla elämäntapa, koska työtä ei ole.
 
Kannattaa varmaan erottaa kiva ja työ. Joskus vaikka jokin olisi kivaa, niin se ei tarkoita, että se on sitä myös työnä.
 
---
 
Mitä tulee vielä koulutuksiin. Minusta AMK:kin on liian pitkä.
 
Menisin korkeintaan 2 vuoden tutkintoon säästääkseni aikaa. Jos menet 4 vuoden tutkintoon, niin joudut tekemään kaiken tai et saa paperia, koska oppilaitosten paperinmyöntoperusteet ovat antiikkisia.
 
Loppuun viety tutkinto näyttää usein paremmalta kuin keskeytetty.
 
Vielä parempi voisi olla tehdä kaikki toistava vaan nettikursseina. Ei johonkin nuotinnukseen tarvita mitään luentosaleja, vaan opastusvideo ja toistoja.

-Fluky-: En kyllä suosittele menemään mukavuus edellä.
 
Kakki muutkin tietävät, mikä on mukavaa
 
En minäkään, vaan intohimo edellä. Kaikilla ei myöskään ole samat intohimon kohteet.

Henri Henri Olavi: En minäkään, vaan intohimo edellä. Kaikilla ei myöskään ole samat intohimon kohteet.
 
No ei tuokaan riitä ja se voi vaihtua.
 
Lisäksi yhteiskunta ei tarjoile sen mukaan, mikä kiinnostaa, vaan mitä ostetaan. Tähän ei välttämättä tarvita lainkaan kiinnostusta.
 
Siten tosiasiassa työ sisältää idean rahan ansaitsemisesta.
 
Joillekin intohimo on taide ilman rahaa.

-Fluky-: No ei tuokaan riitä ja se voi vaihtua.
 
No sit vaihtaa koulua kun kiinnostus muuttuu. Tai työpaikkaa.

Henri Henri Olavi: No sit vaihtaa koulua kun kiinnostus muuttuu. Tai työpaikkaa.
 
Mikä onkin helpompaa, jos tutkintopaperissa lukee vaikkapa M.Sc. in Applied Physics tai in Electrical Engineering eikä B.A. in Music Composition. Luulen, että B.A.:ista ei juuri lisäpisteitä heru. Tietysti oppilaitos väittää näin, jotta tuottaisit sille rahaa
 
Kaikilla on tosiaan samat tukikuukaudet.
 
Toki, jos täällä on B.A. -tutkinnon average-kalluja, niin neuvot menee korvista läpi.

Lahjattomat tarvii säälipisteitä.

Henri Henri Olavi: Lahjattomat tarvii säälipisteitä.
 
Joillain aloilla on niin, että HR ei edes lue paperia, jossa ei ole jotain sivuavaa kk-tutkintoa.
 
B.A. jossain mediataiteessa ei sivua kuin itseään.
 
Sibiksestä voi saada pojoja, koska sinne ei pääse kallut. Muualta voi saada vessapaperia.

Ei papereilla töitä tehdä, vaan osaamisella ja kokemuksella. Eka pitää päästä kaikenlaisiin pikkuhommiin, rakentaa verkostoa ja siitä sitten kiipeillä sinne saakka kuin itseä kiinnostaa. Tsägää tarvitaan aina myös. Vaikka niillä papereilla ei mitään teekään, se ei tarkoita etteikö kouluttautuminen olisi aina pelkkää plussaa. Koulut ovat myös erittäin tärkeitä verkostoitumisen kannalta. Voisin itsekin istua koulussa koko elämäni ja tutkia kaikkia mielenkiintoisia juttuja, mutta jollain pitää elääkin, enkä jaksa mitään huumakauppaa enää näin vanhana.

No ilman tutkintoja on kuulemma aika vaikeaa, koska sinut tulkataan tyhmäksi, ellei ole ihan helkkaristi enemmän tyòkokemusta. Usein tutkinto rinnastetaan samaan vuoteen työkokemusta

-Fluky-: No ilman tutkintoja on kuulemma aika vaikeaa, koska sinut tulkataan tyhmäksi, ellei ole ihan helkkaristi enemmän tyòkokemusta.
 
Ei mun koekmuksen mukaan. Ehkä sut on tulkittu ja muitakin, mutta ei tällaista voi yleistää.

Henri Henri Olavi: Ei mun koekmuksen mukaan. Ehkä sut on tulkittu ja muitakin, mutta ei tällaista voi yleistää.
 
No tavallaan, jos alalla ei odoteta formalismien tuntemusta. Sanotaan kuitenkin, että muusikko, joka ei muodollisesti osaa musiikin teoriaa on tyhmä, vaikka se onnistuisi soittamaan siedettävää musiikkia ilmankin.
 
Teoria nimittäin monesti selittää, miksi asia toimii, ja miten asiaa voi käyttää.

Eli opiskelu kannattaa, MOT.

Henri Henri Olavi: Eli opiskelu kannattaa, MOT.
 
Joo mutta on myös esimerkiksi oletettua, että fysiikan maisterille ei tuota vaikeuksia lukea musiikin teoriaa, koska musiikin teoria on eräänlainen matemaattinen teoria. Vaikka maisteri ei olisi opiskellut lainkaan musiikkia.

-Fluky-: Joo mutta on myös esimerkiksi oletettua, että fysiikan maisterille ei tuota vaikeuksia lukea musiikin teoriaa, koska musiikin teoria on eräänlainen matemaattinen teoria. Vaikka maisteri ei olisi opiskellut lainkaan musiikkia.
 
Ei mullekaan, vaikken ole fysiikan maisteri.

-Fluky-: Joo mutta on myös esimerkiksi oletettua, että fysiikan maisterille ei tuota vaikeuksia lukea musiikin teoriaa, koska musiikin teoria on eräänlainen matemaattinen teoria. Vaikka maisteri ei olisi opiskellut lainkaan musiikkia.
 
Ei varmaan lukea joo, mut väittäsin että ei se silti tee partsikasta reduktiota ja sointu- ja muotoanalyysia vaikka ois lukenut miten paljon fysiikkaa.
 
e: tai no joo, _voi_ se tietysti tehdä, mut se on sit asia sinänsä onko se lopputulos oikea tai sellanen, että siinä on mitään järkeä

Muutenkin aivan ihmeellistä saivartelua, kun nyt kyseessä on kuitenkin musiikin opinnot, eikä joku ihmeen fyssan maisteriopinnot tai insinööriopinnot. Ne ei liity mitenkään aiheeseen.

Henri Henri Olavi: Muutenkin aivan ihmeellistä saivartelua, kun nyt kyseessä on kuitenkin musiikin opinnot, eikä joku ihmeen fyssan maisteriopinnot tai insinööriopinnot. Ne ei liity mitenkään aiheeseen.
 
Ehkä et vaan tiedä, miten paljon paremmin ovia avautuu toisilla tutkinnoilla kuin jollain pilipali-kallu-kandeilla?
 
Perusjuttu on se, että toisiin tutkintoihin vaaditaan älyä, joka yleistyy muuhunkin. Sellainen on myös vaativan laitoksen (kuten sibis) musiikkitutkinto.
 
Olen muuten itse istunut TAMK:lla ja se oli kyllä läpsyttelyä. Vaativa koulu se ei ole ainakaan ollut. Kursseista pääsee läpi pienellä vaivalla. AMK:ssa toki pääpaino tekemisessä, mutta on se silti aika leikkikoulu, eikä sieltä ole tietääkseni valmistunut ketään huipputekijää. Joitain perustekijöitä alan rutiinihommiin. Menin sinne itse, koska halusin matalammat vuokrat ja vähemmän pääsykoepaineita, ja koska en keksinyt silloin muutakaan tekemistä.
 
TAMK:n perusväelle tuottaa esim. kielikurssit sen verran hankaluuksia, että veikkaan yo-todistusten olevan jotain korkeintaan C-tasoa. No ei se mitään, kyllä yliopistollekin pääsee luennoimaan rallienglannilla.
 
Menisin siis itse sibikseen tai johonkin korkeintaan 2 vuoden konservatorioon tms. ellei miellä itseään AMK-kalluksi, joka on varmaan kallu jo senkin takia, että käyttää 4 eikä 2 vuotta, eikä vain sen takia, että ottaa mikkihiiri-tutkinnon. Joo olen oikeasti sitä mieltä, että medianomi on kallu. Käytännön tekeminen riittää, mutta se ei tuota mistään syvempää kokemusta, joten kokenutkin AMK-kallu tuntuu olevan ihan ulalla perusfysiikasta. Jos AMK kuitenkin nappaa, niin sitten kuitenkin ehkä vähintään Metropolia (ellei ole average AMK-kallu). Siis varmaan joku viihtyy, mutta itselle taso oli TAMK:ssa liian matala. Hyvä vinkki on kanssa katsoa, mistä opettajat ovat valmistuneet, ja mikä kokemus heillä on.

yltiönegis: (Myöhäinen) kiitos vastauksesta! Tavoitteena olisi periaatteessa parantaa käytännön taitojaan ja saada syvällisempää ymmärrystä musiikista. Nyt oikeastaan tässä kuukauden asiaa miettineenä olen kallistunut hieman enemmän tuon konservatorion puolelle. Klassinen musa on lähimpänä sydäntä, joten Helsingin konservatorio saattaisi olla varteenotettava vaihtoehto (taitaa olla helpompi päästäkin, kuin Stadin pop-jazzille)
 
Hae ihmeessä konservatoriolle vaikka nyt musiikkiopistopuolelle ensin, jos et siellä ole jo ollut. Suosittelen toki sydämestäni muusikon toisen asteen koulutusta, mikä voi tänä päivänä (Kiitos todnäk Sipilä mutta myös tämänhetkinen hallitus) olla opintotukinäkökulmasta pahempi rasti, eikä se ole valitettavasti enää kolmivuotinen koulutusohjelma (Kiitos Sipilä).
 
Tässä ketjussa on osalla porukasta hieman asenteita jotka eivät ainakaan kumpua tavoitteellisesta musiikinopiskelusta. Ja jos sitä haluaa tehdä niin siihen kyllä on mahdollisuus. Kaikki muu on turhaa.
 
Henri Henri Olavi: Pääasia on se että tekee sitä mistä diggaa. Kaikki muu on toisarvoista. Juurikin näin.
 
Menisin siis itse sibikseen tai johonkin korkeintaan 2 vuoden konservatorioon tms. ellei miellä itseään AMK-kalluksi, joka on varmaan kallu jo senkin takia, että käyttää 4 eikä 2 vuotta, eikä vain sen takia, että ottaa mikkihiiri-tutkinnon. Joo olen oikeasti sitä mieltä, että medianomi on kallu. Käytännön tekeminen riittää, mutta se ei tuota mistään syvempää kokemusta, joten kokenutkin AMK-kallu tuntuu olevan ihan ulalla perusfysiikasta. Jos AMK kuitenkin nappaa, niin sitten kuitenkin ehkä vähintään Metropolia (ellei ole average AMK-kallu). Siis varmaan joku viihtyy, mutta itselle taso oli TAMK:ssa liian matala. Hyvä vinkki on kanssa katsoa, mistä opettajat ovat valmistuneet, ja mikä kokemus heillä on.
 
You had me at "menisin sibikseen".

Vielä sellainen muistutus, että:
 
Niillä koulutuslaitoksen omien henkilöiden ja mainosprujujen yms. viesteillä voi sitten heittää vesilintua. Vain opetushenkilökunnan reaalikokemus ja yleinen menevyys merkkaa heidän ammattitaitonsa suhteen. Myös opiskelijoilta saatu suora kokemus merkkaa. Erityisen paljon painottaisin sitä, että opetushenkilökunta toimii itse yrittäjinä, koska näin heiltä saa realistista kuvaa markkinoista eikä vain teoriakirjoista. Yliopistoilla varsinkin on vähän liikaa näitä tyyppejä, jotka eivät ole koskaan olleet missään muualla kuin jollain valtion apurahoilla ja joiden tiedot reaalimaailmasta ovat sen mukaisia.
 
Muuten kaikki oppilaitokset tietysti väittävät, että heidän koulutuksensa on huippulaatua ja heidän henkilökuntansa on parasta yms. Tämä ei vaan ole välttämättä kovin totta, koska henkilökunnalla on oma lehmä ojassa. Tosiasiassa he ovat siellä yrittämässä tienata rahaa, ja sinä olet asiakas. Taidealoilla erityisen yleistä on myös se, että oppilaitoksen opettajaksi mennään, KOSKA markkinoilla on vaikea tulla toimeen, joten opettajana on helpompi tulla toimeen. Kannattaa siten miettiä, mistä haluaa oikeasti maksaa ja kenelle. Oppilaitos ei tule sinua auttamaan sitten, jos jälkeenpäin toteat, että olikin hukattua aikaa ja energiaa.
 
Myös tästä syystä minusta on parempi strategia, että:
 
sibelius-akatemia, lyhyt koulutus tai no-go
 
Koska voi olla, että koulutusaika kuluu paremmin muualla kuin sekundakoulutuksessa ja koska koulutuslaitoksella ei ole velvollisuutta sinun etujesi varmistamiseksi. Se yrittää pääosin vain ottaa omat etunsa sinun avulla eli myydä koulutuspalvelua.
 
On totta, että vaativiin koulutuksiin on vaikeampi päästä, mutta ne ovat myös paperilla arvokkaampia kuin toiset ja toisaalta voi olla parempi käyttää aika muuten kuin sekundakoulutuksessa istumiseen.
 
KOULUTUS EI TAKAA TYÖNSAANTIA.
Sopiva koulutus voi kuitenkin auttaa työnsaantia.
 
YMMV kuitenkin, koska kaikista ei kuitenkaan ole esim. sibis-tason suorittajiksi, vaikka se olisi koulutuksen arvon suhteen ideaalia. Tiedän kuitenkin myös monia artisteja, joiden koulutus onkin esim. fysiikka tai sähkötekniikka. Siksi myös tällaista kombinaatiota kannattaisi arvostaa, ja tämä kombinaatio on mahdollisesti paljon arvokkaampi kuin AMK-musiikkiteknologia tms. Matematiikka ja fysiikka liittyvät hyvin paljon musiikkiin ja taiteisiin yleensäkin, koska ne kuvaavat käytettyjä tekniikoita ja tekniikkaa. Ottaen huomioon taidealojen kovan kilpailun, tällainen poikkeuksellisempi koulutus voisi myös tästä syystä olla paljon erottuvampi etu. Mietipä nyt, otatko mielummin vaikka FOH-miksaajaksi sellaisen, joka osaa miksata vai sellaisen, joka osaa miksata JA korjata laitteet lennossa JA laskea keikkalavan asennukset? Sanoisin, että liveäänentoisto-yritys säästää rahaa, jos sen henkilökunta osaa myös huoltaa laitteet ja suunnitella venuen. Tällainen osaaminen on täysin mahdollista oikeilla kombinaatioilla.