No miksei. Mäkin tein himaan väliovien oviaukot ja kutsuin sitä timpurin opinnäytteeksi. Nyt oon siis virallisesti timpuri. Voin kirjottaa vaikka jonkun todistuksenkin. "Paras olla oma juro itsensä, homma toimii jos on toimiakseen. Esimerkkinä käy Lennu, se ei ikinä sano mitään järkevää ja se elää silti vakiintuneessa parisuhteessa!"
- Sam Other |
No miksei. Mäkin tein himaan väliovien oviaukot ja kutsuin sitä timpurin opinnäytteeksi. Nyt oon siis virallisesti timpuri. Voin kirjottaa vaikka jonkun todistuksenkin. Tällä logiikalla moni suomen huippunimistä voitaisiin rankata soittajiksi. Koska palstaa lukee niin monet asianosaiset, jätetään nimet mainitsematta, mutta jokainen asiasta vähääkään seurannut tajuaa, että esim. monet tv-bändeissä soittavat eturivin muusikot ole koskaan saaneet paperia pihalle. Ylipäätään harva saa. Musiikkihommissa duuni vie monelta opiskeluinnin, etenkin kun sillä muusikon paperilla ei paljoa työtä saa. Jos tää on jollekin joku issue, kannattaa mennä jostakin peräkonsasta hakemaan ne muusikon paperit, varmasti sieltä niitä saa. Itse jätin tämän keskustelun taakseni silloin, kun lopetin muusikko-opinnot. Henkilökohtaisesti voin olla olla epämuusikko, joka tienaa elantonsa tällä hetkellä musiikista. Miten vaan. Jos tässä on kyse jostakin egoilusta, silloin ollaan helskutin pahasti väärillä jäljillä. Ammattitutkinnot, ylemmät/alemmat korkeakoulututkinnot ovat paljon kriittisemmässä roolissa silloin, kun puhutaan ammatillisesta järjestäytymisestä. Jos mun ainut tulevaisuuden suunnitelma olisi olla muusikko (sori, siis soittaja), miettisin ehkä hieman enemmän sitä ongelmaa, mikä liitty muusikkojen liittoon. On aika hanurista, että liittoon voi liittyä todellakin sen ensimmäisen karaokekilpailun kakkossijan jälkeen, tai jopa sitä ennen. Minkäänlaista ammattitaitovaadetta ei aseteta. Myöskään opiskelijoiden edunvalvonnan ja ammatissa toimivien edunvalvontaa ei voida erotella, koska ei ole olemassa mitään eroa. Monessa muussa ammattiliitossa nämä jutut on perusasioita, joilla voidaan vaikuttaa myös työllistymiseen liittyviin kysymyksiin. Mutta sitten palataankin lähtöasemaan. Vaikka olisi kuinka muusikon paperit, ei mahda minkään sille, että jos joku vetelee sun käyttämän opiskeluajan omiin verkkareihin ja on kuitenkin sua parempi soittaja (ja tyyppi), niin tietäähän sen, kuka ne duunit saa. Kait se on ihan sama, kutsuuko itseään työttömäksi, vai työttömäksi muusikoksi ;) Kyllähän muakin joskus ärsytti, kun kyläbändien hahmoja tituleerattiin muusikoiksi. Ajattelin, että en mäkään hampaita harjaamalla voi kutsua itseäni hamaslääkäriksi, tai edes hoitajaksi. Siinä on vaan se ero, että duunit ja ammattiliiton jäsenyys ei alalla perustu pätkääkään siihen, jaksaako joku käydä virallistamassa tittelinsä. Punkt. |
Itse jätin tämän keskustelun taakseni silloin, kun lopetin muusikko-opinnot. Henkilökohtaisesti voin olla olla epämuusikko, joka tienaa elantonsa tällä hetkellä musiikista. Miten vaan. Et voi. kts. nimimerkkini :) Mutta, oli muusikko vitossointua repivä punkkari joka jostain syystä maksaa vitossoinnuillaan asuntolainansa, sinfoniaorkesterin konserttimestari, Teppo & Tavallisten drumpali tai mikä hyvänsä, niin so what. Oli materiaali omaa tai varastettua, so what what. Jonkinlainen "tietoisuus" on mun mielestä kuitenkin vaatimus. Tässä sitten voisi väitellä savantien yms erikoishemmojen muusikkoudesta, vaan ei jaksa! Usein tästä aiheesta eniten inttävät ne, jotka eivät saa musiikin saralla mitään aikaiseksi ja ihmettelevät miksi oma paska ei suurelle yleisölle kelpaa. "Joskus annoin. Voi jumalauta sitä pieremistä"-Noir.
Bustard #1 |
On aika hanurista, että liittoon voi liittyä todellakin sen ensimmäisen karaokekilpailun kakkossijan jälkeen, tai jopa sitä ennen. Minkäänlaista ammattitaitovaadetta ei aseteta. Oletkin sitten sisäistänyt viihdeteollisuuden nyrkkisäännön no. 1 "In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell |
Olen kyllä sitä mieltä, että tämän hetkinen tilanne musiikissa on mennyt aika lailla kaupalliseksi. Nykyään kaikki kuuntelee rap hiphop musiikkia, joka on mielestäni aivan surkeata. Miksei kukaan soita sellaista musiikkia kuten 60, 70 tai 80 luvulla. Silloin musiikki oli parasta mitä kukaan pystyi kuuntelemaan. No mut jonain päivänä se koittaa joskus maailmassa, että taas jälleen soitetaan sitä musiikkia, mitä jotkut soittavat paremmin ja oikeasti. |
Olen kyllä sitä mieltä, että tämän hetkinen tilanne musiikissa on mennyt aika lailla kaupalliseksi. Nykyään kaikki kuuntelee rap hiphop musiikkia, joka on mielestäni aivan surkeata. Miksei kukaan soita sellaista musiikkia kuten 60, 70 tai 80 luvulla. Silloin musiikki oli parasta mitä kukaan pystyi kuuntelemaan. No mut jonain päivänä se koittaa joskus maailmassa, että taas jälleen soitetaan sitä musiikkia, mitä jotkut soittavat paremmin ja oikeasti. Musiikki jota tänäpäivänä kuullaan radiosta ollaan usein tuotettukin hyvin hektisellä aikataululla (rahaa on saatava nyt ja heti) ja tämä ei voi olla myös kuulumatta jäljessä. Kun 80-luvulla studiossa vielä otettiin rennosti niin nyt ei vaan kvartaalikapitalistinen meininki jyrää ja kilpailu on kovaa jossa aristit ovat enää kertakäyttötavaraa. "In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell |
Musiikki jota tänäpäivänä kuullaan radiosta ollaan usein tuotettukin hyvin hektisellä aikataululla (rahaa on saatava nyt ja heti) ja tämä ei voi olla myös kuulumatta jäljessä. Kun 80-luvulla studiossa vielä otettiin rennosti niin nyt ei vaan kvartaalikapitalistinen meininki jyrää ja kilpailu on kovaa jossa aristit ovat enää kertakäyttötavaraa. Vaan elettiinpä ennenkin: Motown-ukot jyysti raitoja tuntipalkalla, ja artistit oli Berry Gordyn muotista. Siinä oli kuitenkin sitä Meininkiä, mitä saa esim. Amy Winehousesta hakemalla hakea. IMHO. "Joskus annoin. Voi jumalauta sitä pieremistä"-Noir.
Bustard #1 |