Työ musiikkialalla ›

Tulipa mieleen löytyisikö täältä kokemusta yksityisten musiikkikoulujen käytännöstä opettajan sairaslomaan liittyen.
 
Työsopimuslaissa todetaan yksiselitteisesti :
 
"Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan."
 
mutta miten tämä toteutuu käytännössä? Jos musiikkioppilaitos on käytännössä "ostanut" opettajan pitämään x määrän tunteja / lukukausi, onko sairastapauksen sattuessa siis oppilaitoksen velvollisuus korvata opettajan sijainen vai miten tämä käytännössä toimisi? Työlain mukaan sairastumisen ei ainakaan pitäisi olla opettajan palkasta pois.
 
Tuntuu, että yksityisten musiikkikoulujen meno ei ole enää ihan niin pois käsistä kuin vielä viitisen vuotta sitten, mutta sairasturva-asioissa opettajien oikeudet ovat mielestäni vielä aika tutkimattomat..
 
EDIT : muutamat kirjoituserheet

Kunnallisella puolella mä ainakin saan sairasloma-ajan palkan. Sen lisäksi mun pitää tehdä menetetyt tunnit takaisin. Saan siis tuplapalkan kun sairastan... :-)
 
Yksityisellä puolella taitaa riippua vähän koulusta. Kaikki ei varmasti ihan mukisematta hoida noita asioita vaikka pitäis. Ja kun alat vaatimaan itselles kuuluvia asioita, niin seuraavaksi ollaan sitten savustamassa pihalle.
 
Mulla on kokemusta yhdestä ympäri Suomea toimivasta yksityisestä alan toimijasta. Siellä ei kyllä mikään rahaan liittyvä toiminut niin kuin pitäisi. Ja lähes kaikki muukin tuntui perustuvan jossain määrin vedätykseen.
 
Onhan toki myös asiansa hyvin hoitavia yksityisiä laitoksia. Jos vielä joskus lähden yksityiselle puolelle opettamaan, niin otan etukäteen selvää firman asioista.

Riippuu tasan siitä, minkälaisen työsopimuken olet tehnyt. Jos pomosi on etukäten kertonut, että korvaat sairaspoissaolosi itse, tilanne on selvä. Hyvin harvassa yksityisessä musakoulussa käytetään sijaisia, valitettavasti. Tätä epäkohtaa vastaan pitäisi taistella, mutta kirjoitapa kunnolla aiheesta, niin saat kirjoituskiellon tälle sivustolle. Koettu on.

Kunnallisella puolella mä ainakin saan sairasloma-ajan palkan. Sen lisäksi mun pitää tehdä menetetyt tunnit takaisin.
 
Jos ja kun työsopimuslaissa sanotaan niinkuin sanotaan, niin mielestäni tämä on sen ainoa oikea tulkinta.
 
Jos sopimusteitse taas opettajan asemaa huononnetaan näiltä osin, niin sehän on sitä kuuluisaa omaa hölmöyttä jos sellaiseen paperiin menee nimensä laittamaan. Jos työsopimusta ei siis erikseen ole, niin olettaisin että ylläolevaa esimerkkiä voisi käyttää yksityisellä puolella siinä missä kunnallisellakin. Tämäntapaisia tilanteita vartenhan työnantajalla todennäköisesti on jonkinlainen vakuutus olemassa - ja jos ei ole, olkoon se taas sitä kuuluisaa omaa hölmöyttä.

Tämäntapaisia tilanteita vartenhan työnantajalla todennäköisesti on jonkinlainen vakuutus olemassa - ja jos ei ole, olkoon se taas sitä kuuluisaa omaa hölmöyttä.
 
Erään toisen kunnan hommissa KELA maksoi nää sairaslomaliksat ja kunta sitten ihan normaalisti korvaustunnit. Nykyisestä tilanteesta en tiedä muuta kuin että saan palkan jos sairastan.

Halloo! Kunnallinen tes on totaalisen toinen juttu kuin työsopparin tekeminen yksityisen yrittäjän kanssa. Edes Oaj ei velvoita "villiä", mihinkään liittoon kuulumatonta työnantajaa samalla tavalla kuin kunnan puljuja. Tilanne tosin saattaa hyvässä lykyssä muuttua. Pari tapausta on nyt vireillä, ei tosin vielä oikeuteen vietyinä. Seuraan mielenkiinnolla sivusta, miten oaj:n lakinainen toimii.

Halloo! Kunnallinen tes on totaalisen toinen juttu kuin työsopparin tekeminen yksityisen yrittäjän kanssa. Edes Oaj ei velvoita "villiä", mihinkään liittoon kuulumatonta työnantajaa samalla tavalla kuin kunnan puljuja.
 
No mutta tämähän nyt on sanomattakin selvää.
 
Aloitin keskustelun lähinnä sen takia, että en tiedä miten sairastapauksissa on totuttu järjestämään käytännön säädöt - eli onko työntekijä yleensä korvausvelvollinen sairaana olemastaan ajasta (korvaamaan tuuraajan / pitämättä jääneen tunnin).
 
Jos yksityisen yrittäjän kanssa on tekemisissä niin kaikkihan on kiinni siitä millaiseen sopimukseen nimensä laittaa. Tässäkin asiassa kannattaa siis osata vaatia asianmukaista kohtelua työnantajan taholta.

Aloitin keskustelun lähinnä sen takia, että en tiedä miten sairastapauksissa on totuttu järjestämään käytännön säädöt - eli onko työntekijä yleensä korvausvelvollinen sairaana olemastaan ajasta (korvaamaan tuuraajan / pitämättä jääneen tunnin).
 
Käytäntö on yleensä se, että lyhyissä (vko tai alle) poissaoloissa opettaja toimii itsensä sijaisena, eli korvaa pitämättä jääneet tunnit. Korvauksista maksetaan erikseen. Osa opistoista pyytää korvaamaan lukukauden ensimmäisen poissaolon ryhmätuntina tai esimerkiksi konserttikäyntinä. Seuraavat poissaolot korvataan tunnista tuntiin = oppilaille omina soittotunteina.

Korostan yhä sitä, että yksityisissä musiikkiopistoissa opettaja hyvin usein joutuu korvaamaan poissaolonsa itse. En tosin ole vielä joutunut tilanteeseen, jossa olisin monta viikkoa kipeänä kauden aikana- Pahoin pelkään, että sekin hetki vielä koittaa ja sitten se on piru irti...

Korostan yhä sitä, että yksityisissä musiikkiopistoissa opettaja hyvin usein joutuu korvaamaan poissaolonsa itse. En tosin ole vielä joutunut tilanteeseen, jossa olisin monta viikkoa kipeänä kauden aikana- Pahoin pelkään, että sekin hetki vielä koittaa ja sitten se on piru irti...
 
Tässä on niin monta lehmää ojassa monella taholla, että hirvittää.
 
Tietyissä taloissa erityisesti sivutoimisille opettajille tarjotaan palkkausta, jossa tulot eivät ole kuukausituloja, vaan lasketaan niin, että kesältä ei tule rahaa. Toisin sanoen opettajia kustaan silmään, ja palkka jää pienemmäksi.
 
Kun näin on ei liene yllätys, että myöskään sijaisia ei haluta käyttää. Eli jos sellaisen haluaa niin saakin tapella. Jos taas tunteja on paljon, vaikkapa eri kouluissa, niin parin viikon poissaolo voi olla likimain mahdotonta pitää takaisin. Lisäksi, vaikka sijainen tunnit pitäisikin, niin vanhaan tapaan opettaja tuntuu olevan vastuussa oppilaan tutkintomenestyksestä, ja siksi pahimmassa tapauksessa pitää muutoinkin ylimääräisiä tunteja ilmaiseksi jotta opiskelija pääsisi läpi.
 
Jos sitten sivutoimisuuksia on eri kouluissa, niin sen yhdistetyn päätoimen saaminen onkin oma sotansa.
 
Mielestäni opettajien kannattaisi olla tässä päättäiväisiä ja noudattaa tervettä järkeä. Jos sairastuu, niin lääkärintodistus ja ilmoitus rehtorille ja kysymys mitä tehdään. Ei sitä tarvitse hävetä tai omilla hartioillaan kantaa, siitä paskasta sille rehtorille maksetaan.
 
Itse en ole opettanut harrastajatasolla enää vuosiin, joten en tiedä ongelmien todellista tilaa juuri tällä hetkellä, mutta kokemusteni perusteella en enää tuolle suolle lähtisi.
 
MrS

Totta, tämä on hommaa, missä ei oikeastaan ole ihmisoikeuksia. Kuulin juuri tositarinan yksityisen opiston työntekijästä, joka oli kolme viikkoa burn out-lomalla ja nyt rehtori vaatii ko opettajaa pitämään takaisin sairasloma-ajan tunnit. Itse en pystyisi kolmen viikon tunteja mitenkään takautuvasti pitämään ja jos tämä ope siihen kykenee, voi uuden sairasloman tarve olla pian. Toinen työntekijä taas tappeli ja huusi itselleen sairasloman ajalta palkan... Ja kertoi olevansa niin pirun väsynyt tällaiseen meininkiin. Ja kyllä, hänellä oli terveydenhoitajan todistus, lääkärintodistusta kun on aika vaikeaa saada pelkän flunssan takia. Ja oksennustaudissa nuhaisena ääni miltei poissa on aika vaikeaa opettaa.
Itselläni on velvollisuus pitää x määrä tunteja lukukauden aikana. Sairaslomaoikeutta ei ole. En tiedä, miten toimitaan, jos sellaisen tarve tulee. Tämänhetkinen pomoni on upea ihminen, mutta en kuitenkaan haluaisi riitaantua hänen kanssaan. Osaa varmasti olla v:mäinenkin aivan kuten niin monen muun pikkupuljun (kusipäinen) pomo.

Seuraava pätkä on suora lainaus kuntatyönantajien kotisivuilta:
"Tuntiopettajat jaetaan päätoimisiin ja sivutoimisiin tuntiopettajiin. Näiden kahden ryhmän palkkausjärjestelmä poikkeaa täydellisesti toisistaan.Päätoimisen tuntiopettajan palkkausjärjestelmä pyrkii noudattamaan vastaavaa opetusta antavan viranhaltijan palkkausjärjestelmää siihen liittyvine etuuksineen.
 
Sivutoimisen tuntiopettajalle maksetaan hänen pitämästään oppitunnista tuntiopetuspalkkio, joka määräytyy sen mukaan missä ja mitä opetusta tuntiopettaja antaa. Mitään muita etuuksia sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole kuin työnantajan määräämän koulutuksen tai reservinkertausharjoitusten sekä itsenäisyyspäivän ajalle sijoittuvien oppituntien palkkio."
 
Omasta kokemauksesta tiedän että jos opettaja luokkaantuu tapaturmaisesti työmatkalla tai työajalla, kulut korvaa työnantajan tapaturmavakuutus. Vakuutus on lakisääteinen ja siis pakollinen.
 
Mutta jos opettaja haluaa turvaa muun sairastumisen tai vapaa-ajalla tapahtuvan loukkaantumisen varalta, hänen täytyy ottaa oma henkilökohtainen vakuutus tätä varten. Käytännössä näiden vuosimaksu on niin kallis, että tuskin kovin moni tällaista ottaa.
 
Jos musiikikoulu on yksityinen eikä anna taiteen perusopetusta tai saa valtion tukia, mitään yleissitovaa työehtosopimusta ei ole. Työsopimuksesta siis riippuu saako sairausajalta palkkaa vai ei.
 
Suuri osa pienistä musiikkikouluista toimii yhdistysperiaatteella. Yhdistys on sama kuin yhdistyksen jäsenet . Musiikkikoulua ylläpitävän yhdistyksen suurin menoerä on opettajien palkat. Jos olisin kokouksessa, jossa äänestettäisiin maksetaanko sairausajalta palkkaa, itse henkilökohtaisesti äänestäisin vastaan. En nimittäin juurikaan koskaan sairasta. Tällöinhän sairastelevien opettajan palkka olisi pois "terveitten" opettajien esim minun palkastani. Mutta varmaankin paljon sairasteleva opettaja äänestäisi toisin. Enemmistön mielipidehän se sitten lopulta päättäisi kuinka toimitaan.

Susanna66 on aivan oikeassa ja kirjoittaa täyttä faktaa. Ja kuitenkin... Hänen kaltaisensa yli-ihmiset pilaavat yksityisen alan mahdollisuudet parannuksiin. Ihan jo omissa mielipiteissään yleisten lakien ja asetuksien yli meneminen ja tällaisen asenteen kailottaminen on muille opettajille kuin puukotus selkään (sanoo selkäänsä puukkoa, tosin kirurgisesti, saanut).
Elämää ei ole ennakoitavissa, ei sinunkaan elämäsi Susa. Parasta siis toivoa parasta, mutta varautua pahimpaan.

Yritin etsiä netistä asiasta tietoa. Löysin ainoastaan tuon lainauksen, minkä kirjoitin. Teksti siis ei ollut minun keksimäni. Sen sijaan löytyi linkkejä kansalais- ja työväenopistoihin. Mutta heillähän onkin eri työehtosopimus, koska opistot saavat valtion apua.
 
Itse olen toiminut 12 vuotta sivutoimisena tuntiopettajana. Kerran kaaduin pyörällä työmatkalla ja jouduin perumaan yhden päivän oppilaat. Tämän poissaolon korvasin myöhemmin.Työnantajani vakuutus maksoi jalkani tutkimuskustannukset ja lääkkeet. Tämä on ainut kerta kun olen sairauden vuoksi ollut pois työstä.
 
Itselläni oli henkivakuutus, joka olisi korvannut jotain. Korvauksen saamiseksi olisi pitänyt joutua sairaalaan tai olla työkyvytön useita päiviä. Tällöinkin korvaus olisi ollut minimaalinen, noin 20 euroa/ päivä. Kyselin eri vakuutusyhtiöistä, mitä vakuutus kustantaisi suuremmalla päivärahalla, esim 100 euroa/päivässä. Vakuutuksen hinta oli useita satoja euroja vuodessa. Sitä en tarkkaan muista, oliko edelleen kysymys vain tapaturmasta vai kattoiko vakuutus myös muun sairastumisen.
 
Yleensä työntekijöillä (niin opettajilla kuin muillakin) on kummallinen käsitys, että "raha kasvaa puussa". Koska lähipiirissäni on yksityisyrittäjiä, olen tottunut katsomaan asoita myös työnantajan näkövinkkelistä.
 
Esimerkiksi otin pienen yhdistyksen ylläpitämän musiikkikoulun, koska monet yksityiset musiikkikoulut ovat juuri tällaisia. Jos opettajille maksettaisiin sairausajalta palkkaa (=tai palkattaisiin sijainen) täytyisi koulun budjetissa määrätä tähän tuplaopetukseen tarvittavat rahat. Jos kohdalle sattuisi useiden viikkojen sairauden rahoittaminen, summa nousisi jo melkoisiin mittoihin. Jos "sairaskassa" rahoitettaisiin opettajien palkoista nipistämällä, tämä tietäisi aikamoisia uhrauksia per opettaja, varsinkin jos vastuunjakajia eli opettajia on koulussa vain muutama. Pelkäämpä, että moni muukin opettaja kuin minä liittyisi näiden "selkäänpuukottajien" joukkoon.
 
Mutta kaikessa vakuuttamisessa on kyse siitä, ottaako riskin vai ei. Maksanko kotivakuutusta koko elämäni ja mitään ei tapahdu? Vai jätänkö maksamatta ja sitten tulopalo tai vesivahinko vie kaiken? Järkevintä luultavasti olisi jonkunlaisen sairaskassan vähittäinen luonti pidemmällä aikavälillä, jos musiikkikoulun opettajien pitkäjännitteisyys siihen riittää.
 
Toinen mahdollisuus olisi korottaa oppilasmaksuja. Valitettavasti jo tällä hetkellä yksityisissä musiikkikouluissa joudutaan pitämään maksut niin korkealla, että pian oppilaat suuntaavat esim.yksityisopettajille. Sitten nekin työpaikat karkaavat harmaaseen talouteen. No toisaalta sitten musiikin opiskelijoilla riittäisi töitä, mutta entä sitten kun nämä valmistuvat? Ai niin, en tällä tarkoita, että kaikki yksityisopettajina toimivat opiskelijat jättävät verot ja eläkemaksut maksamatta.

Yksityisopetusta antavat myös pätevät opettajat ja harmaata taloutta on paljon, mutta siihen en henk koht aio koskaan puuttua. Tämän maan verotuksen pitää muuttua radikaalisti ennen kuin tämä piirre monilta aloilta saadaan poistumaan.
Meidän opettajien pitäisi vain kieltäytyä menemästä töihin paikkoihin, joissa palkka ja normaalit lakisääteiset etuudet eivät ole kunnossa. Täytyisi olla siviilirohkeutta vaatia koko porukan voimin parannusta asioihin.
Yksityinenkin musiikkikoulu voi saada valtionapua ja moni saakin, kunhan vain hallinnollinen pohja on oikeanlainen. Esim. kannatustyhdistys voi hakea valtionapua. Hyvin usein vain yksityisten koulujen rehtorit haluavat pitää toiminnan pienenä ja salaperäisenä ja korostaa omaa rooliaan itsevaltiaana. Ainahan näitä nöyriä palvelijoita näyttää löytyvän. Taidanpa itsekin kuulua siihen kastiin juuri nyt. Ei hyvä.

Monet opettajat eivät tunnu ymmärtävän, että musiikkiopiston maailma on aivan eri juttu kuin yksityisen musiikkikoulun maailma. Musiikkiopistoon pyritään ja päästään. Siellä oppilas maksaa opiskelustaan sen, mikä pyydetään. Hän myös soittaa sitä, (tai itkee ja soittaa) mitä vaaditaan. Jos ei olo kelpaa, on kymmenen muuta halukasta tulossa tilalle.
 
Yksityisissä musiikkikouluissa oppilas on asiakas, joka maksaa sopivaksi katsomansa summan saamastaan palvelusta. Kaiken keskiössä on siis se, mitä oppilas tai oppilaan vanhemmat ovat valmis soittotunneistaan maksamaan.
 
Nykyisin musiikinopetusta antavien tahojen tuki sekä verotuskäytäntö on hyvin eriarvoistava ja sekava. Lisäksi soittotunteja antavat privaattiopettajien kirjava armeija. Täällä on porukkaa peruskurssit tehneestä naapurin kotirouvasta aivan ammattilaisiin saakka. Ja hintahaitari on tietenkin yhtä värikäs.Edellä mainituista syistä kuluttajan on hyvin vaikeaa tietää, mikä on soittotunnin käypä hinta tai pikemminkin sitä, mistä elementeistä käypä hinta koostuu.
 
Jos soittoharrastus vaikuttaa liian kalliilta, voi harrastaa jotain muuta. Valitettavasti soittoharrastus kilpailee vain yhtenä harrastuksena kymmenien muiden harrastusten joukossa, vaikka me soitonopettajat haluaisimme jotain muuta itsellemme uskotella.
 
Kirjoittaja ope16 ehdotti opettajien boikotteja niitä kouluja kohtaan, jossa lakisääteiset etuisuudet eivät ole kunnosssa. Toisaalta voisivathan myös nämä samaiset musiikkikoulut vastaboikotiksi laittaa lapun luukulle ja passittaa opettajat kilometritehtaalle. Kummatkaan toimet eivät vaikuta siihen, mitä oppilas on valmis soittotunnistaan maksamaan.
 
Kuluttajien eettinen tietoisuus on kylläkin koko ajan lisääntymään päin. Joku musiikkikoulu voisi kokeilla mainoslausetta :"Tule meille soittamaan. Maksamalla korkeamman hinnan soittotunnistasi mahdollistat paremmat työolosuhteet opettajille." Voihan olla, että musiikkikouluun olisi tunkua tai sitten ei.

Mielenkiintoista keskustelua..
 
Myös oppilaan kannalta nuo yksityiset opistot on hankalahkoja.
Vaimoni on ollut lauluoppilaana samassa koulussa samalla opettajalla kohta vuoden ajan, laulutunti joka toinen viikko. Tänä aikana opettaja on onnistunut pitämään tunnin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti noin viisi kertaa, yleensä tunnin peruutus/siirtoilmoitus tulee tekstiviestinä muutaman tunnin varoajalla. Syynä useimmiten jonkinlainen sairaus. Viime aikoina yhtä pidettyä tuntia kohti on tullut 3-4 siirtoa/peruutusta. Turhauttavaa, kyllä.
Otin viimeinkin asiasta yhteyttä opiston rehtoriin, ja hänen ratkaisunsa asiaan oli tuntien siirtäminen toiselle opettajalle. Enkä tainnut olla ensimmäinen, jolla kyseisen opettajan toiminnasta oli huomautettavaa.

Sanottakoon tässä selvyyden vuoksi, että minä en harrasta tuntien siirtelyä pilan päiten tai huvin vuoksi, eikä minulla ole koskaan ollut vaikeuksien tuntien pidon suhteen oppilaiden tai oppilaiden vanhempien tai yhdenkään rehtorin kanssa. Ihan oikeille sairastumisille vain emme edes me opettajat mahda mitään.
Opetan tällä hetkellä sekä kunnallisessa musaopistossa että kansalaiopistossa että yksityisessä koulussa ja kaikki oppilaani saavat tasavertaisesti aivan samanlaisen kohtelun riippumatta siitä, minkä puljun asiakkaita ovat ja huomio vaan, oppilas on minulle aina asiakas! Koskaan ei oppilaani ole itkenyt ja soittanut! Susannaa ymmärrän taas vielä vähemmän.