Työ musiikkialalla ›

Mitäs tähän hommaan vaaditaan? Pedagoginen pätevyys ilmeisesti, mutta esimerkkejä tänne. Missä opiskella, pääsyvaatimukset opiskelupaikkaan yms.
 
EDIT: Niin joo ja onko erilaisia tasoja opettajilla? Esim. peruskoulun, lukion ja ammattikoulun opettajien välisiä eroja vai onko niitä?

Ainakin Sibiksen MUKA-linjalla voi opiskella musiikinopettajaksi. Ota huomioon, että homma ei ole pelkkää musiikkia, vaan saat/joudut (miten sen haluat ottaa) tutustua esim. kasvatustieteisiin.

Noh se on vielä sellainen tosi kaukainen haave. Mites on tarviiko lukio pohjaa vai riittääkö joku muu toisen asteen koulutus. Noihin kasvatustieteisiin perehdyn tässä, kun päädyin jostain kumman syystä sosiaali- ja terveysalan amikseen. Täälläpä tätä varhaiskasvatusta ollaan opiskeltu.

Noh se on vielä sellainen tosi kaukainen haave. Mites on tarviiko lukio pohjaa vai riittääkö joku muu toisen asteen koulutus.
 
En nyt mene takuuseen, mutta mun käsittääkseni opetuspuuhiin hakeutuessa pitää olla lukio suoritettu. Mä en kuitenkaan ole varma. Käy hyvä mies oppilaitosten sivuilta katsomassa, sieltä selviää aivan varmasti.

En nyt mene takuuseen, mutta mun käsittääkseni opetuspuuhiin hakeutuessa pitää olla lukio suoritettu. Mä en kuitenkaan ole varma. Käy hyvä mies oppilaitosten sivuilta katsomassa, sieltä selviää aivan varmasti.
 
Ei tarvitse, ensinnäkin yleisen hakukelpoisuuden korkeakouluihin saa suorittamalla minkä tahansa toisen asteen vähintään kolmevuotisen koulutuksen (tai siis sellaisen, josta tuon hakukelpoisuuden saa, mainitaan ko. tutkinnon kuvauksessa). Eli yliopistoon pääsee "amispohjalta", kunhan vain läpäisee pääsykokeen.
 
Peruskoulun ja lukion musiikinopettajalta vaaditaan yliopistotasoiset musiikin opinnot (kuten muillakin opetusaloilla) ja opettajan pedagogiset opinnot. Ilmeisesti taideaineissa on myös näitä pätevöittämiskoulutuksia, joissa pedagogiset opinnot suoritetaan erikseen, mutta se koskee lähinnä kokemuksen kautta itsensä pätevöittäneitä (ts. ei koske nuoria immeisiä).
 
Tästä pätevöittämisestä en tarkemmin tiedä, mutta jos kouluun halajaa musiikkia opettamaan, suorin tie on musiikin opinnot yliopistossa ja pedagogiset siihen päälle.
 
Yläasteelle toki pätevöityy suorittamalla luokanopettajan tutkinnon, jonka sivuaineena lukee cum laude -opinnot musiikista, kuten muissakin aineissa.

En nyt mene takuuseen, mutta mun käsittääkseni opetuspuuhiin hakeutuessa pitää olla lukio suoritettu. Mä en kuitenkaan ole varma. Käy hyvä mies oppilaitosten sivuilta katsomassa, sieltä selviää aivan varmasti.
 
munsta ei pidä. Lukio tai vastaavat jutut. Mitä Oulussa nyt lukio-opinnoista on hyötyä, niin joitain psykologian ja filosofian yleissivistäviä hommia jos on tsekannut, niin ei metodiopinnoissa ja kasvatustieteen peruskurssissa ole ihan tyhjän päällä. Loput on ammattitaitoa (lue: musiikin tietämistä, sen tuottamisen osaamista ja näiden taitojen eteenpäin välittämistä), sekä julmetun pitkää pinnaa a)pianon, ja b) pentujen ääressä.

munsta ei pidä. Lukio tai vastaavat jutut. Mitä Oulussa nyt lukio-opinnoista on hyötyä, niin joitain psykologian ja filosofian yleissivistäviä hommia jos on tsekannut, niin ei metodiopinnoissa ja kasvatustieteen peruskurssissa ole ihan tyhjän päällä. Loput on ammattitaitoa (lue: musiikin tietämistä, sen tuottamisen osaamista ja näiden taitojen eteenpäin välittämistä), sekä julmetun pitkää pinnaa a)pianon, ja b) pentujen ääressä.
 
Justiin näin.
 
Ammattioppilaitoksen opettajaksi riittää insinöörin, merkonomin tms. opistotasoinen koulutus + mahdolliset pedagogiset opinnot viran vakinaistamiseksi. Töissä voi olla ihan kiertokoulupohjaltakin. Pienissä kunnissa kysyntää jopa ihan tavallisille soittimen hallitsijoille.

Mitäs tähän hommaan vaaditaan?
 
Virallisesti opettajan työhön vaaditaan opettajan pätevyys. Musiikinopettaja on aineenopettaja, joka lukee pääaineenaan omaa erikoisalaansa (tässä tapauksessa musiikkia), ja suorittaa pakollisena sivuaineen opettajan pedagogiset opinnot. Koulutuksesta saa maisterin tutkinnon.
 
Missä opiskella?
 
Musiikinopettajaksi voi tällä hetkellä opiskella Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa, sekä Sibelius-Akatemiassa.
 
Pääsyvaatimukset opiskelupaikkaan?
 
En tarkemmin ala listaamaan mitä pääsykokeissa tarvitsee tehdä, ne löytyy kyllä yliopistojen sivuiltakin, mutta ainakin seuraavat osiot oli itsellä pääsykokeessa edessä:
 
- Piano
- Kitara
- Laulu
- Vapaavalintainen soitin (itsellä rummut)
- Teoriakoe
- Solfatesti
- Vapaa säestys ja improvisointi
- Haastattelu
- Psykologinen testi
- Yhteistyövalmiudet-testi
- Aineistokoe
- Kirjallinen musiikinhistorian koe sekä kuuntelukoe
 
+ taustapisteet
 
Nämäkin ovat varmaankin vuosien varrella muuttuneet, mutta pääsykokeet ovat edelleenkin kolmipäiväiset. Haastattelu ja psykologinen testi kulkevat käsi kädessä osion "soveltuvuus" alla, ja jos näistä onnistuu riipaisemaan nollat, niin sitten ei pääse kouluun vaikka muuten olisi täydet pisteet kaikista muista. Muuten on ihan sama miten hyvin saa pisteitä - jos ne riittää, niin sitten riittää.

Ainakin Sibiksen MUKA-linjalla voi opiskella musiikinopettajaksi. Ota huomioon, että homma ei ole pelkkää musiikkia, vaan saat/joudut (miten sen haluat ottaa) tutustua esim. kasvatustieteisiin.
 
Ijoop, mun pikkuveikka on siäl

Ainiin, sellaista vielä, että:
 
Normaalisti aineenopettajat hankkivat pääaineensa (historia, matematiikka, whatever...) pätevyyden, ja vasta myöhemmin hakevat opinto-oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin, joiden jälkeen on siis pätevä opettaja. Nämä ope-opinnot on nyt sitä pelättyä/pidettyä kasvatustiedettä, mutta aika käytännönläheistä siltikin. Opetusharjoittelut muun muassa kuuluvat pääosin pedagogisiin opintoihin.
 
Musiikkikasvatusta EI voi opiskella ilman opettaja-opintoja, eli puhumme "suoravalinnasta". Jos tulet valituksi musiikkikasvatuksen opiskelijaksi, saat samalla oikeuden opettaja-opintoihin. Valmis paketti siis.

Kasvatustieteitä ei kannata pelätä, ainakin omissa yliopisto-opinnoissani ne ovat olleet helpointa kauraa, kun oppii kielen ja termistön, itse asia on äärimmäisen simppeliä ja tentit menevät maalaisjärjellä läpi.
 
Turhauttavaa kasvatustieteen vatvova "tieteily" kyllä on, mutta sen voi ottaa arjen komiikkana :D
 
Koulussa työskentely, sijaisuuksien teko ennen opiskelua ja sen aikana tai vaikkapa koulunkäyntiavustajuus auttavat, koulussa töissä pyöriessä oppii näkemään asiat eri tavalla kuin kouluaikana oppilaana ja sen jälkeen kasvatustieteen opinnot eivät ole kovinkaan hepreaa.
 
Rautalangasta väännettynä kasvatustieteen opinnot ovat kurssi kurssin jälkeen eri variaatioita teemasta "behaviorismi paha, konstruktivismi hyvä" :)

Turhauttavaa kasvatustieteen vatvova "tieteily" kyllä on, mutta sen voi ottaa arjen komiikkana :D
 
Tämän vuoksi Jyväskylässä kasvatustieteiden opinnot tunnetaan nimellä "Pedakomiikka". Eivätkä ne oikeasti pahoja opintoja ole, mielenkiintoisiakin jopa. Mutta ei niitä myöskään liian vakavasti kannata ottaa, silloin hajoaa pää. Maalaisjärjelläkin pärjää melko pitkälle, ja välillä täytyy muistaa varata aikaa rentoutumiselle. Silloin jaksaa varsin mainiosti, vaikkei lukutoukkatyyppiä olisikaan.
 
Ja paskanjauhamistaidot kehittyvät samalla eksponentiaalisesti! :D

Tämän vuoksi Jyväskylässä kasvatustieteiden opinnot tunnetaan nimellä "Pedakomiikka". Eivätkä ne oikeasti pahoja opintoja ole, mielenkiintoisiakin jopa. Mutta ei niitä myöskään liian vakavasti kannata ottaa, silloin hajoaa pää. Maalaisjärjelläkin pärjää melko pitkälle, ja välillä täytyy muistaa varata aikaa rentoutumiselle. Silloin jaksaa varsin mainiosti, vaikkei lukutoukkatyyppiä olisikaan.
 
Ja paskanjauhamistaidot kehittyvät samalla eksponentiaalisesti! :D
 
Ekan peruskurssin jälkeen kirjoista ei kannata lukea kuin sisällysluettelot.
 
Ja Bullshit Generator kehittyy kyllä huippuunsa, mutta onhan se kiva joskus saada opintoviikkoja helpollakin :)

Ja paskanjauhamistaidot kehittyvät samalla eksponentiaalisesti! :D
 
jollain rock-palstalla oli toimittajien taustakoulutuksesta joku itseään kuvaillut:
"Humanismin vuosieni johdosta tekstiä syntyy aiheesta kuin aiheesta 3-30 sivua, oli siitä sitten tietoa tai ei".
 
ja Wiitalan ja Fortunen tekstit allekirjoitan täältä Oulusta käsin 100%.

ja Wiitalan ja Fortunen tekstit allekirjoitan täältä Oulusta käsin 100%.
 
Samoin täältä pk-seudulta.
 
Miten Oulussa ja Jklässä on nuo opetusharjoittelut?
 
Sibiksessä on (vanhassa systeemissä ainakin ollut) joka vuosi, elikkäs viisi harjoittelua eri kouluasteilla (Bolognan jälkeisessä elämässä tuo on vähän vaihtunut). Juttelin joskus yliopistolaisten aineenopettajaopiskelijoiden kanssa ja niille se harjoittelu oli monille aika kova paikka, kun ensin tekevät 5 vuotta sitä omaa alaansa, vaikkapa ruotsia, ja sitten ne vaan lykätään vuodeksi päättöharjoitteluun vailla juurikaan mitään käytännön tietoa. Vaikka eka vuonna vtutti lähtä kouluhommiin niin ehkä kuitenkin tykkään siitä että totutetaan opintojen alusta asti siihen duuniin eikä vaan huhuilla joidenkin hienojen teorioiden perään. Käytäntö on koko ajan läsnä. Paitsi siellä pedakomiikoissa ja didaktiikoissa ja noissa. Kasvatustiede on huvittava tiede.

Väliin huomautus täältä musiikin ulkopuolisesta opettajakoulutuksesta.
 
Opetusharjoittelu on meillä nykyään neliosainen ja koostuu orientoivasta, perusharjoittelusta, soveltavasta ja syventävästä harjoittelusta. Nämä voi suorittaa yhden vuoden aikana heti kun on cum laude -opinnot pääaineesta takana, mutta pakko ei ole.
 
Orientoivan voi nykyään käydä vaikka ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.
 
Itse olen tosin huomannut, että harjoitteluja enemmän hyötyä on sijaisuuksien tekemisestä, mutta toki musiikin alalla niitä mahdollisuuksia ei ole niin paljoa kuin meillä tylsempien tieteiden puurtajilla (joo, mieluummin minäkin musiikkia ehkä opettaisin kuin matikkaa...)
 
Jos kouluun aikoo, niin siellä maailmassa kannattaa koettaa pyöriä mahdollisimman paljon, tulevat rutiinit, tavat ja ympäristö tutuiksi. Ja ei se harjoittelu vaikeaa ole, aikaavievää kyllä ja turhauttavaa lusimista myös. Seurattavia tunteja on pirusti ja kaiken maailman liirumlaarum-esseitä saa vääntää kyllästymiseen asti. Mutta pakkohan nuo on lusia.

Meillä Oulussa harjoittelu on hajautettu. Orientoiva- ja perusreeni oli mulla viime vuonna, joka oli mulle toinen opiskeluvuosi. Nyt on syventävä I päällä. Yläasteshow siis. Meillä onneksi aikataulut kusi, niin saatiin (lue: päästiin) myös pitää lukion tunteja. Harvinaisen paljon enemmän palkitsevampaa, kun potilaat eivät pyöri tuoleissaan ja huuda haistavittua, tjsp.
 
Kohta pitäis taas raahautua. Ihan mukavaa tosin on ollut. Kritiikki on ollut rakentavaa ja ohjaava ope on asiansa osaava.

Kaikista helpoin keino on tosiaan päästä lukemaan yliopistoon musiikkikasvatusta, kuten jo tuossa on aiemmin mainittu. Mutta sinne on todella vaikea päästä ja se vaatii monen instrumentin hallintaa, kuten jo edellä mainittiin niitä kriteereitä. Koska minä olen soittanut vasta viitisen vuotta, koen että olisi mahdotonta päästä vielä vuosiin sisälle. On myös toinenkin keino opiskella musiikin opettajaksi yläasteelle asti, ja se on minun tieni.
 
Voit hakea yliopistoon luokanopettajakoulutukseen, josta siis valmistuu peruskoulun luokanopettajia. Siellä voi aloittaa opiskelemalla musiikin perusopinnot, sitten sivuaineopinnot. Joissakin yliopistoissa järjestetään musiikin aineopettajan pätevyyden antavaa koulutusta. Tämä on siis luokanopettajille, jotka haluavat suorittaa aineopettajan pätevyyden, silloin voi siis opettaa yläasteella. Tämän jälkeen voi siis opettaa kaikissa peruskouluissa, muttei toisella asteella eikä tietystiikään korkeakouluissa.
Meneehän tuolla tavalla monta vuotta, mutta minä olen kokenut vahvuutena sen, että on lähdetty ihan perusteista liikkellee, jonka varaan on ollut hyvä rakentaa koko ajan uutta.
 
En nyt tiedä, onko luokanopettajakoulutus se sinun juttusi mutta ajattelin nyt laittaa tämänkin keinon tänne, niin tiedät enemmän vaihtoehtoja. Ja tosiaan opettajakoulutukseenkin voi hakea ilman ylioppilastodistusta..ainakin olen melko varma siitä.

Jyväskylässä harjoittelu on jaettu usean vuoden ajalle. Itselläni harjoittelu alkoi orientoivalla harjoittelulla 3. vuoden keväällä. Nyt syksyllä tein ohjatun perusharjoittelun, ja keväällä edessä vielä aimo paketti soveltavaa harjoittelua. Sitten loppukevääksi vielä parin viikon kenttäharjoittelu.
 
Sitten pitäisi muka olla pätevä opettaja... huhhuh.
 
Itse teen vielä vanhojen tutkintojuttujen mukaan, niin harjoittelu alkoi vasta tuolloin. Nykyään aloittavat orientoivan vissiinkin heti ekana vuonna.

Jyväskylässä harjoittelu on jaettu usean vuoden ajalle. Itselläni harjoittelu alkoi orientoivalla harjoittelulla 3. vuoden keväällä. Nyt syksyllä tein ohjatun perusharjoittelun, ja keväällä edessä vielä aimo paketti soveltavaa harjoittelua. Sitten loppukevääksi vielä parin viikon kenttäharjoittelu.
 
Sitten pitäisi muka olla pätevä opettaja... huhhuh.

 
Käytännössä kaikki ammatissa olevat sanovat, että opettajaksi pätevöityy käytännössä 10 ensimmäisen työvuoden aikana. Niinhän se on joka alalla, koulussa saa vain työkalupakin ja pari ruuvimeisseliä, töissä opetellaan käyttämään niitä ja hommataan lisää työkaluja.