Rummut: soittaminen ›

miguli: Rumpaleillahan äly pelaa; eikös heitä tutkitusti pidetä melko älykkäinä, tai siis yleisesti rytmitajuisina ihmisinä? Oiskohan tohon väliin pitänyt tulla puolipiste?
 
Kutakuinkin kyllä.

Joo minusta on helpompi kehittää juttua sellaisista ultravaikeista jutuista, mutta entäpä Härmän vanhempi tyyli? Näitä soitetaan nykyäänkin, mutta eipä se kuulosta samalta, ainakaan tangomarkkinoilla. Kaikki ei mene pelkän taltiointitekniikan tiliin. Tyylikkyys oli ennen tärkeää, vaikka soitettiin simppeliä juttua. Tavallaan se onkin vaikeaa ja vaatii kokemusta ja vuosia saada se joraamaan tälleen.
Ihan huvikseen laitan, kun olen myös vanhan musan diggaaja. Onhan näissä laulajat sellaisessa vireessä, että rumpujen osuus jää hieman reunalle, mutta onpa vanhat rumpalit aika hyviä tunnelman virittäjiä kuitenkin:
 
http://www.youtube.com/watch?v=PfmcjSakd2A&feature=related
 
http://www.youtube.com/watch?v=9SaVfVNtDoo&feature=related
 
http://www.youtube.com/watch?v=rhFa2RwACeA
 
http://www.youtube.com/watch?v=Pt2IAIHNFtk

Groovea ja jännä tyyli runpalilla tollane vähä jäykkä rannetyyli
 
http://www.youtube.com/watch?v=hm3t3DPBU6o&feature=related

passe: Välillä kyllä iljettää ajatella junnuja, jotka innoissaan rakentavat muusikon identiteettiään mm. seuraamalla juuri näitä mainitsemiasi keskusteluita täällä. Totuuden torvia riittää, vastaanottokyky/halu on välillä aika olematonta. Onneksi on poikkeuksiakin! Teenpä tässä aikaisen uudenvuoden lupauksen: yritän aktiivisemmin lukeutua näihin poikkeuksiin.
 
Ensiksi sanottakoon näin, että jokaisella "tervejärkisellä", potentiaalisella jannulla on olemassa oma identiteettinsä ja esteettisesti pettämätön musiikkikäsityksensä, ja siihen auktoriteettien peitsi ei voi tehota, eli hänen musiikkikäsityksenä on lähes vakio - laajeneva, mutta lähes pettämätön. Jos auktoriteettien manipulointi tehoaa siihen, niin hän ei ole "tervejärkinen", potentiaalinen jannu, vaan taidekaritsa. Uskallan itse kutsua itseäni "tervejärkiseksi", potentiaaliseksi jannuksi, sillä esteettinen viitekehykseni on säilynyt samana viimeiset 30 vuotta, eikä siihen ole kukaan auktoriteetti vaikuttanut kovinkaan paljoa, ja siitä huolimatta saan tehdä juuri sitä mitä eniten rakastan tässä maailmassa - eli ohjata nuoria mahdollisimman "tervejärkisiksi" jannuiksi, jotka ovat jo osoittaneet potentiaalinsa esim. valintakokeiden kautta. En todellakaan pidä mielipiteitäni oikeina, vaan musiikkikäsitykseni on sellainen, että sille on ollut riittävästi kysyntää ammattisektorilla 20 vuotta, eikä minun ole tarvinnut toimia teatterin äänimiehenä tai teknisen työn opettajana.
 
Osa auktoriteeteista on kertonut minulle asioita, jotka ovat avautuneet tosiasioina myöhemmässä vaiheessa, joten he ovat myös olleet "tervejärkisiä", potentiaalisia jannuja, ja itse olen ollut vaiheessa, mikä on ollut kumoava joitakin virhekäsityksiäni tai laajentava musiikkikäsitystäni hyvästä. Toiset auktoriteetit ovat yksinkertaisesti olleet väärässä, sillä heidän musiikkikäsityksensä on ollut vajaa tai muuten vain vaiheessa, joten he ovat nousseet asemaansa olematta "tervejärkisiä", potentiaalisa jannuja. Taustalla tällaiseen on mm. rahan ahneus.
 
Näille vajaille tai vaiheessa oleville auktoriteeteille löytyy yllättävän paljon komppaajia, jotka ovat myös tulevaisuuden vajaita tai vaiheessa olevia auktoriteetteja, jotka ovat tulevia taistelemaan taiteellisen ilmaisun tosiasioita vastaan mm. rahan anheuden siivittämänä tai muuten arveluttavin taidekäsityksin. Tällainen "paskan periytyminen" on mahdollista taiteessa vain rytmimusiikin saralla, missä aina korostetaan näennäistä tasa-arvoa. Nettihuutelussa tasa-arvo toteutuu paremmin kuin face-2-face kohtaamisissa, missä "paskempi" auttamatta jää paneelikeskustelumaisessa argumentoinnissa alakynteen, koska sillon tämä vajaus tai vaiheessa oleminen tulee esille ansaitsemalla tyylillään. Nämä vajaat tai vaiheessa olevat potentiaaliset auktoriteetit eivät tunnista taiteellisen ilmaisun objektiivista laatua, vaan vetoavat aina makuasioihin.
 
Vajaan tai vaiheessa olevan potentiaalisen auktoriteetin taidekäsitys on keskenkasvuinen, mikä useimmiten ilmenee puuttellisena osaamisena edustamansa taiteen eri toiminnoissa. Mitä musiikkiin tulee, niin useimmiten puutteellisuus tulee esiin 1) kyvyttömyytenä säveltää, 2) kyvyttymyytenä sanoittaa, 3) kyvyttömyytenä sovittaa, 4) kyvyttömyytenä luoda musiikillisia kokonaisuuksia, 5) kyvyttömyytenä esittää musiikkia hetkessä, 6) kyvyttömyytenä tunnistaa musikkillisia tosiasioita ja 7) kyvyttömyytenä motivoitua avaamaan itselleen vieraampia sisältöjä. Vajaan tai vaiheessa olevan potentiaalisen auktoriteetin taidekäsitys kohdistaa argumentointinsa tavallisesti joko metafyysisiin omainaisuuksiin tai esittämisen detaljeihin, kuten 1) musiikkimakuun, 2) menneisyyden paremmuuteen, 3) henkilökulttiin, 4) eri musiikinelementtien sekundaaristen seikkojen vatvomiseen tai 5) teoreettisten asioiden sotkemiseen todelliseen substanssiin.
 
:)

Eiköhän nautita vain musiikista....

jazzmies:
:)
 
Sinunkin olisi ihan ensimmäiseksi kannattanut lukea vaikkapa ylioppilaaksi ja sen jälkeen tehdä ihan oikeita töitä, niin olisit enemmän kiinni tässä maailmassa.
 
Et luulisi, että täysin marginaalissa oleva jazzmusiikki ja sen turhanpäiväinen ja pelkästään oletusarvoinen mukaparemmuus antaisi valtuudet kouluttaa yhteiskuntamme varoilla hienoja nuoria kalliisti kortistoon...
 
Ai niin :)

jazzmies: Ensiksi sanottakoon näin, että jokaisella "tervejärkisellä", potentiaalisella jannulla on olemassa oma identiteettinsä ja esteettisesti pettämätön musiikkikäsityksensä, ja siihen auktoriteettien peitsi ei voi tehota, eli hänen musiikkikäsityksenä on lähes vakio - laajeneva, mutta lähes pettämätön. Jos auktoriteettien manipulointi tehoaa siihen, niin hän ei ole "tervejärkinen", potentiaalinen jannu, vaan taidekaritsa.
 
Aika raju kahtiajako. Ja jos olet väärässä niin tosi vaarallinen. Mä olen osittain samaa mieltä, mutta kyllä tuossa mun mielestä pitää ottaa huomioon etenkin oppilaan ikä, ja myös persoona ja tausta. Jos "auktoriteetin peitsi" jossain vaiheessa tehoaa oppilaan estetiikan tajuun, niin en mä ihan noin mustavalkoisesti jakaisi näitä heti taidekaritsoiden ja potentiaalisten kasteihin.
 
Mielenkiintoista, että otit sanoittamisen puheeksi. Oletkos paljon sanoittanut musiikkia? Olisi mielenkiintoista kuulla niitä. :)
Tekstittäminen on selvästi haastavinta puuhaa musiikin saralla, itselleni ainakin, ja myös jos kevyellä puolella kustantajia uskoo. Hyviä sanoittajia vs. hyviä säveltäjiä on kuulemma 1 suhteessa 10. Ja kyllä sen kuulee julkaistussa musiikissakin.

miguli: Groovea ja jännä tyyli runpalilla tollane vähä jäykkä rannetyyli
 
http://www.youtube.com/watch?v=hm3t3DPBU6o&feature=related
 
Kiitos. KIITOS! Löysin linkkisi kautta tämän;
http://www.youtube.com/watch?v=L_GbPuWDekM&feature=relmfu
Käyn ostamassa levyn. Olen innoissani.
 
EDIT
 
Toi laulaja on vielä ihan saman näköinen kuin meidän perhetuttu Thaimaasta. Tuli sinnekin ikävä. Seuraavaksi kun menen sinne otan tämän levyn mukaan.

hollmi-5: Sinunkin olisi ihan ensimmäiseksi kannattanut lukea vaikkapa ylioppilaaksi ja sen jälkeen tehdä vaikka ihan oikeita töitä, niin olisit enemmän kiinni tässä maailmassa.
 
Et luulisi, että täysin marginaalissa oleva jazzmusiikki ja sen turhanpäiväinen ja pelkästään oletusarvoinen mukaparemmuus antaisi valtuudet kouluttaa yhteiskuntamme varoilla hienoja nuoria kalliisti kortistoon...
 
Ai niin :)
 
Samoja ajatuksia täällä, vaatii näköjään muutaman olusen että saa ne vaan auki.
Tässä Tsääsmiehen kirjoittelussa mua häiritsee kovasti se kuinka hän koittaa eri tavoin puolustella virkansa olemassaoloa, ja onnistuu siinä kohtalaisesti koska osaa soittaa ja on verbaalisesti lahjakas.
Kyllä minusta muusikoita syntyy ilman opistojakin mutta kai niilläkin on paikkansa tässä ah niin iiiiihanassa musiikin maailmassa.
 
Hymiö, hymiö ja hymiö!

...musiikkikäsitykseni on sellainen, että sille on ollut riittävästi kysyntää ammattisektorilla 20 vuotta, eikä minun ole tarvinnut toimia teatterin äänimiehenä tai teknisen työn opettajana.
 
Ai ai. Ad hominem. Siitä olen kyllä samaa mieltä että äänimiehet on vähän sääh. Onneksi ei tarvitse tehdä. Melkein yhtä sääh kuin...antaapa olla =D

Some groovy music and brass sections
 
http://www.youtube.com/watch?v=zvUsvMktm6s&feature=relmfu

Meni taas näköjään ampiaispesän sohimiseksi. Hyvää alkanutta viikonloppua ja rytmikäs kippis!

Muusikkous ja musiikki on universaali käsite ilman rajoja, titteleitä sun muita härpäkkeitä. Musiikki lähtee sielusta, fiiliksestä ja joillakin sitä on tai ei ole tai joidenkin mielestä on mutta joidenkin toisten mielestä taas ei ole.
 
Oliko viidakkoissa asuvilla rumpujaan takovilla heimolaisilla koulutusta tai diplomia?

passe: Meni taas näköjään ampiaispesän sohimiseksi. Hyvää alkanutta viikonloppua ja rytmikäs kippis!
 
Sitä... Sitä... Olet ytimessä.

miguli: Some groovy music and brass sections
 
http://www.youtube.com/watch?v=zvUsvMktm6s&feature=relmfu
 
Ykkönen töksähtelee tosi kivasti =D

jazzmies: .... eikä minun ole tarvinnut toimia teatterin äänimiehenä tai teknisen työn opettajana....

 
Pannia ja varoitusta tälle miehelle ja äkkiä.
En tykkää enää ollenkaan, vaikka aiemmin tuli luettua nämäkin.
Ei mitään asiaa enää rumpupalstalle, kun aletaan henkilökohtaisuuksiin menemään jonkun lapsellisen asian takia.
 
ULOOOOOSSS!

Vallu-Veke: Joo minusta on helpompi kehittää juttua sellaisista ultravaikeista jutuista, mutta entäpä Härmän vanhempi tyyli? Näitä soitetaan nykyäänkin, mutta eipä se kuulosta samalta, ainakaan tangomarkkinoilla. Kaikki ei mene pelkän taltiointitekniikan tiliin. Tyylikkyys oli ennen tärkeää, vaikka soitettiin simppeliä juttua. Tavallaan se onkin vaikeaa ja vaatii kokemusta ja vuosia saada se joraamaan tälleen.
Ihan huvikseen laitan, kun olen myös vanhan musan diggaaja. Onhan näissä laulajat sellaisessa vireessä, että rumpujen osuus jää hieman reunalle, mutta onpa vanhat rumpalit aika hyviä tunnelman virittäjiä kuitenkin:
 
http://www.youtube.com/watch?v=PfmcjSakd2A&feature=related
 
http://www.youtube.com/watch?v=9SaVfVNtDoo&feature=related
 
http://www.youtube.com/watch?v=rhFa2RwACeA
 
http://www.youtube.com/watch?v=Pt2IAIHNFtk
 
Kaikki oli paskaa, paitsi kusi!

markkuliini: Tekstittäminen on selvästi haastavinta puuhaa musiikin saralla, itselleni ainakin, ja myös jos kevyellä puolella kustantajia uskoo. Hyviä sanoittajia vs. hyviä säveltäjiä on kuulemma 1 suhteessa 10. Ja kyllä sen kuulee julkaistussa musiikissakin.
 
Sattumalta tässä vähän tiiviimmin seuraillut suomalaisia tekstejä ns. radiosoittomusassa ja onhan niissä eroja kyllä. Jotkut uudemmat artistit menee aika pahasti lipan ali mun korvaan. (ei fyysisesti) Tunnelma sama, kuin palstan keskustelussa: http://www.youtube.com/watch?v=W4yd79CD-gs : ) hmm basarisoundi vaihtuu välillä.....

miguli: Oliko viidakkoissa asuvilla rumpujaan takovilla heimolaisilla koulutusta tai diplomia?
 
Riippuu heimosta. Valtaosalla esim. afrikkalaisista rumpukulttuureista on suvussa periytyvä "griottikorkeakoulu". He ovat siis saaneet oppinsa edellisiltä sukupolviltaan, ja heidän sosiaalinen hierarkiansa on äärimmäisen tiukka ja vanhempia kunnioittava. Griotti on käytännössä lähialueen kulttuurinen käsikirja, joka hallitsee kappaleittensa kautta lähivuosikymmenten tai jopa -satojen merkittävät asiat ja merkkihenkilöiden tarinat suusanallisesti. Näistä kehittyneistä heimokulttuureista keskiafrikkalainen pygmimusiikki on alansa outolintu, sillä se perustuu valtaosasta poiketen demokratiseen polyfoniaan muiden ollessa mestarirumpalin tai jotakin muuta soitinta soittavan griotin johtamia.
 
Nämä meidän ammattitoimintaan liittyvät tittelit ovat saman asian erilaisia kulttuurisia ilmentymiä, missä osaavammat ja aktiivisemmat työllistyvät, vastuuta vastaanottavat saavat vastuita hoidettavakseen ja johtajatyypit alkavat johtaa, sekä mestarit ovat kiistattomia. Edellisiä dissaa tietysti ei-ammattilaissiipi. Harrastelijat huutelevat tasa-arvon, kun eivät hahmota kokonaisuutta, amatöörit ovat tyytyväisiä rakastamansa taiteen tai sen tekemisen harrastamiseen ja diletantit pätevät omassa, pienessä viitekehyksessään.
 
Totuus lyö silmille, onneksi =D

Musta kommentti teknisen työn maikoista ym. Olisi jazzmiehelle varoituksen arvoinen, mutta tuo maininta afrikkalaisesta heimosysteemistä oli lähinnä plussa. Kamalan epäsovinnaisia ja joskus vaikeita tajuta. Mutta koska herättää keskustelua, puolustaa ehdottomasti paikkaansa.