Rummut: soittaminen ›

msalama: No ja eikäkun sehän nyt on vakavasti puhuen ihan OK, ja usein myös erinomaisen tilannekoomis-pläjäyksellistäkin.
 
Paljonkos se Kailis muuten nykyisin itsekseen treenaa?
 
Vähän vaihtelee. Joinain viikkoina 30 tuntia, joskus 8. Tänäänkin pääsen duunista livahtamaan 16:00-21:00.

Nyt meni hermot, ja sen kyllä huomaa...
 
Kyllä menee - meni tänäänkin. Sain rystyseni rikki toteuttaessani tuskaa tomin kulmaan.
 
Halusin osallistua sellasella idealla, jota en löytänyt vastausten joukosta, jotta joskus helpottaa kun jaksottaa treeninsä sopivasti.
 
Vaikka olisi hyvä treenipäivä niin puolen tunnin välein (tai mikä tuntuu sopivalta) nostaa takapuolensa penkistä ja käy hetken vaikka ihailemassa toisen huoneen tapettia ja mahtavaa kevätpäivää - sitten takaisin soittokomeron uumeniniin ja jatkamaan. Välistä pitää sitten pitempiä taukoja ja syö vaikka appelsiinia tai run.. reenaa toista soitinta.
 
Mun mielestä jaksottamalla jaksaa pitempään ja skarpimmin. Joskus se kikkeli vaan kasvaa otsaan kuitenkin.

Stressiähän oppii sietämään treenaamalla stressiä hallitussa tilanteessa. Mulla on ollut se ajatus että pidän pitkiä sessioita juuri siksi että oppisin siihen että väsymyksestä huolimatta saa kaivettua joitain ideoita. Empiirisen tutkimukseni tulos on tähän mennessä se että 8 tuntia alkaa hipoa maksimia. Siis ilman safkaa, ainoastaan muutaman röökitauon turvin. Sitten huomaa istuvansa pallilla kapulat kädessä ja ihmettelevänsä jotta mitä helvettiä mää tässä teen.
Olosuhteethan vaikuttaa ihan oleellisesti. Jos ruokahuollosta pitää huolta ja esim. studiossa on hyvä meininki, niin voisin kuvitella että juurikin tuo 8 tuntia saattais olla vielä ihan käyttökelpoista aikaa.

8 tuntia ilman mitään ravintoa on tuskaa.

Deinonychius: 8 tuntia ilman mitään ravintoa on tuskaa.
 
Niin oikeassa. Nuorena jakso riekkua treenikämpillä tekemättä, soittamatta mitään mutta nälkä ajo ulos ja paikalliseen E-kauppaan. Ajasta tuli mieleen että ennen kännyköitä ei ainakaan mulla ole koskaan ollu kelloa soittokämpällä, rannekelloa olen pitänyt joskus ennen... en muista.

Deinonychius: 8 tuntia ilman mitään ravintoa on tuskaa.
 
Nykyjengi on vaan niin löysää =D
 
rannekelloa olen pitänyt joskus ennen
 
Vinde! Kiitos muistutuksesta. Mun täytyy viedä mun pilottikello huoltoon. Ei oo ranteessa ollut mitään muutamaan vuoteen. Joskus totuin jopa siihen että kello oli ranteessa soittaessakin. Otin sen välillä pois mutta tuntui omituiselta =D

Kailis: Nykyjengi on vaan niin löysää =D
 

 
Vinde! Kiitos muistutuksesta. Mun täytyy viedä mun pilottikello huoltoon. Ei oo ranteessa ollut mitään muutamaan vuoteen. Joskus totuin jopa siihen että kello oli ranteessa soittaessakin. Otin sen välillä pois mutta tuntui omituiselta =D
 
?????? Kello ranteessa soittaessa? En pysty pitään edes rannekoruja, saati sitten jotain sormuksia. Joskus jossain kännisessioissa jäi sormukset käteen ja sitä veren määrää ja kämmenen hipiän tuskaa.

sahkuifk: ?????? Kello ranteessa soittaessa? En pysty pitään edes rannekoruja, saati sitten jotain sormuksia. Joskus jossain kännisessioissa jäi sormukset käteen ja sitä veren määrää ja kämmenen hipiän tuskaa.
 
Mulla on vain kihlasormus. Joskus kellokin ranteessa, mutta useimmiten otan kellon pois. Sormuksesta ei ole mitään haittaa.
 
Kelloa katsoen en treenaa, mutta yleisimmin itsekseen soittaessa menee pari tuntia. Hermoja en ole tiukalle vetänyt. Toki se johtuu myös siitä, että jätän kaikkein vaikeimmat independence-harjoitukset soittamatta. Koitan vähän. Jos ei kulje, jätän hautumaan. Kyllä ne sitten alitajunnassa työstyvät ja joskus sitten onnistuukin.
 
Treenaan mieluiten musan tahtiin ja tekniikkatreenit teen oppilaiden kanssa opetustilanteessa.

Wyrok: Eilen ei taas treeneissä onnistunut ei niin mikään. Asentoa ei löytynyt millään (oli varmaan penkki päin persettä, ehe, ehe), pönttöjä ei saanut mitenkään sopivasti eikä soitosta tullut ylipäätänsä yhtään mitään. Pitkästä aikaa viskasin miehekkään kiroilupurkauksen jälkeen palikat nurkkaan, josta sitten pulssin tasauduttua noukin ne nöyrästi käteen ja päätin keskittyä hetkeksi johonkin rauhallisempaan ja simppelimpään soittoon, jotta ei olisi jäänyt liian paha fiilis treenikerrasta (hevosen selkään pitää nousta uudestaan heti putoamisen jälkeen).
 
Onko teillä vinkkejä tai omia rituaaleja miten selviytyä hermojen menettämisestä tai jopa estää niiden syntyminen? Esim. jos ei jalat meinaa toimia ollenkaan, onko silloin verenpaineelle parempi keskittyä vaikka virvelitreeniin vai jatkaa hammasta purren vanhalla linjalla? Palaako pro-kannuttajilla ikinä hermot? :-)
 
-:mikko
 
Rumpujensoiton takia nyt ei kannata hermojansa menettää. Tekee sitten jotakin muuta, jos ei kulje. Soittamisen pitäisi olla hauskaa ja tuottaa iloa elämään. Rumpujensoitto ei ole maailman tärkein asia. Pääasia on, että on muuten tyytyväinen ja mahdollisimman tasapainossa elämänsä kanssa. Tämä on vain mun hlökohtainen mielipiteeni. Jos oma soitto ei kulje, siirryn soittamaan jotakin " helppoa" omasta elämästä ja jos vieläkään ei worki niin teen jotakin aivan muuta.

Itse en ole rumpali ja bändinkin kanssa soittaminen on vähän niin ja näin mutta:
 
Jos tuntuu että joku metallihomma ei meinaa onnistua ja hermot kiristyy niin vaihdan sellaseen minkä osaan varmasti hyvin ja jatkan hetken päästä uudestaan nöyremmällä asenteella. Tärkeetähän musiikkiharrastuksessa on että nauttii siitä mitä jo osaa ja antaa itselleen mahdollisuuden tehdä virheitä lisää opetellessaan.

Joskus menee, joskus ei. Todella harvoin. Varsinkin kun ikää jo alkaa kertyä =)
 
Treenitilat olen tehnyt jo jopa liian helpoksi.
 
Torpan ulko-ovesta 1.5m matkaa lämpimään varastotilaan, alaltaan n.16m2, ja varmuudeksi
toinen pädi sekä club setti takkahuoneessa. =)
 
Ei oikein pääse turvautumaan tekosyyhyn että kun on matkaa jne.
 
-H-

Tärkeetähän musiikkiharrastuksessa on sama kuin elämässä yleensäkin; ettei tee virheitä.

Kailis: on sama kuin elämässä yleensäkin; ettei tee virheitä.
 
Ei ole olemassa virheitä tai väärin soittoa, on vaan erilaisia sovituksia ja pokka pitää. Ja taimi on liukuva käsite.

sahkuifk: Ei ole olemassa virheitä tai väärin soittoa, on vaan erilaisia sovituksia ja pokka pitää. Ja taimi on liukuva käsite.
 
Ei. Ei saa tehdä virheitä. Tuo sinun kirjoituksesi on täynnä virheitä. Kuten "erilaisia" ja "liukuva käsite". Ei saa tehdä virheitä.

Kailis: Ei. Ei saa tehdä virheitä. Tuo sinun kirjoituksesi on täynnä virheitä. Kuten "" ja "". Ei saa tehdä virheitä.
 
Erillaisia ja luikuvia käsiteitä on runpujen soitto täynnänsä. Älä ala mun kanssa...

Kailis: on sama kuin elämässä yleensäkin; ettei tee virheitä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=l1L6C1noV48

Joskus kun ei mikään meinaa sujua, vaikka mitä soittelis, tai kun koittaa säätää rumpujen kulmaa tai virittää niitä, alkaa vituttamaan niin paljon, ettei yksinkertasesti voi olla heittämättä kapuloita johonki seinään, tai lyömättä kalvoa ihan täysiä, että siihen tulee lommo... Yleensä jos mikään ei suju, jätän soittamisen väliin, ja soitan parin tunnin päästä uudestaan.

Radioactive95: Joskus kun ei mikään meinaa sujua, vaikka mitä soittelis, tai kun koittaa säätää rumpujen kulmaa tai virittää niitä, alkaa vituttamaan niin paljon, ettei yksinkertasesti voi olla heittämättä kapuloita johonki seinään, tai lyömättä kalvoa ihan täysiä, että siihen tulee lommo... Yleensä jos mikään ei suju, jätän soittamisen väliin, ja soitan parin tunnin päästä uudestaan.
 
Oletko ajatellut siirtyä kamppailulajeihin..tai hommata nyrkkeilysäkin treenikselle *utelee* Tuota menoa alkaa käymään kukkarolle nykyharrastus :)

Kamppailulajeissa useimmiten se saa turpaan jonka hermot menee. Säkin hakkaaminen on ihan turvallista.

Kailis: Kamppailulajeissa useimmiten se saa turpaan jonka hermot menee. Säkin hakkaaminen on ihan turvallista.
 
Mikäli oikein isolla heilurilla tulee säkki takaisin niin voihan siinäkin uni tulla hentoiselle iskijälle...toisaalta, pitää se säkki saada kuites ensiksi liikkeelle et tapaturmavaara on olemassa