markkuliini 20.09.2009 23:01:31 | |
---|
hansakemanelius: No vihdoin asia selkis......... (vuonna -83 käytettiin Casion keyboardia klikkinä kun Millbrookissa levyä äänitettiin). -kuiskaa korvaan ettei punkkarit kuule- ...ei ne oikeesti... "Ei se totuudesta kovin kauaksi heitä, jos omistaa minun kaltaisen kokemusmaailmani." |
Epämuusikko 22.09.2009 14:56:55 (muokattu 22.09.2009 15:03:16) | |
---|
hollmi-5: Timesta vastaa kaikki soittajat. Rumpaliinhan se katse kääntyy, mutta niitä pahimpia keulijoita ovat eteen junttaavat kitaristit. Sitten jos rumpali ei ryntää mukaan, moititaan sleepaamisesta. Ja jos seuraa mukana moititaan kiilaamisesta. Tarkoitan sitä, että missä kohdassa sinun kehoasi tai aivojasi se sijaitsee. Nyt Einsteinit, Dalcrozet ja Descartesit, puhetta! Tuo suulla nakuttaminen on siis yksi. Itse edellisessä elämässä muljauttelin pottuvarvasta kengän sisässä, kunnes siihen kohtaan kasvoi rakko, johon puhjettuaan kehkeytyi syylä. "Greetings from Niger". Kesy animaali #1 |
Epämuusikko 22.09.2009 14:58:53 (muokattu 22.09.2009 15:00:02) | |
---|
sahkuifk: Älkää ny taas analysoiko koko hommaa piloille. Soitetaan just eikä melkein niin lässytys loppuu siihen paikkaan. Vittu piste. Ihme vinkumista taas koko homma, menee hermot. On melko monimutkainen tie päästä sinne "just eikä melkein"-soittoon. Se vaatii mun mielestä aika paljon aivotyötä. Nyt on hyvät aiheet päällä, älä rölötä! Jostain casiosta otin joskus klikkiä mutta musta se kiilas ja on sitten saanu olla ihan omalla vastuulla. Saa elää tuumas se eräskin kitaristi kun kysyin että huojunkomää. Prkl mikä meininki :) "Greetings from Niger". Kesy animaali #1 |
mukis 22.09.2009 15:46:12 | |
---|
Miksi ihmeessä studiossa pitäis aina vetää klikkiin? Säätääkö joku direktiivi, että levytettävän musiikin pitää aina ja ehdottomasti olla klikkiin soitettu ja mielellään vielä griditetty, kvantisoitu, tunetettu ja tuunattu muutenkin hengiltä? Mun mielestä johonkin musaan sopis oikein hyvin se, että mennään kovaa, kun on tarvetta ja rauhoitutaan myös tilanteen mukaan. Ja punkista olen todellakin aina pitänyt yhtä paljon kuin korvassa keskellä yötä inisevästä hyttysestä. Eli rohkeemmin niitä pohjia livenä purkkiin siellä studiossa, saattaa se fiiliskin sitten vaikka vahingossa välittyä kotisohvallekin asti! |
markkuliini 22.09.2009 16:04:13 | |
---|
mukis: Miksi ihmeessä studiossa pitäis aina vetää klikkiin? Säätääkö joku direktiivi, että levytettävän musiikin pitää aina ja ehdottomasti olla klikkiin soitettu. Kaikkea musiikkia ei toki soiteta klikkiin. Pop/rock nykyään lähes aina. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että mitä populaarimpaa kamaa, niin sitä useammin se soitetaan klikin kanssa. Direktiiviä ei ole. Asiasta päättävät tuottajat. Syynä on Suomessa useinkin alhaiset levytysbudjetit, jolloin ei ole varaa alkaa hiomaan ja heruttamaan kokonaisia täydellisiä ottoja, ja eri otoissa täytyy editointia varten olla identtiset tempot. Asiaa ei toki auta mikäli (usein rock/pop bändeissä) kokemattomat soittajat jäätyilevät studion paineen alla, eivätkä pysty optimisuorituksiin nopeassa ajassa. Toinen syy on oravanpyörä joka on syntynyt siitä että on tuotettu täysin tasatempoista musiikkia, johon kuulijat ovat tottuneet jonka takia tuotetaan täysin tasatempoista musiikkia koska kuulijat ovat siihen tottuneet. Nuo tuunaukset ja gridiin vedot ovat asia sitten erikseen. Niillä saadaan elämä puristettua pois musiikista kuin musiikista. "Ei se totuudesta kovin kauaksi heitä, jos omistaa minun kaltaisen kokemusmaailmani." |
Bobana 22.09.2009 17:56:23 | |
---|
Epämuusikko: Määrittele löysä musiikki. No oli hieman töksähtävästi ilmaistu mutta tarkotan esim. jotain suomipoppia jossa rumpali soittaa esim jotain 8/4 temmolla 60 ja koko biisissä on yks trakatum-filli. Noniin. Ihan turha tästä yhdestä nyt alkaa vääntämään. Illalla hilpeenä kaljaa ja aamulla kalpeena hiljaa. |
sahkuifk 22.09.2009 20:13:17 | |
---|
Epämuusikko: On melko monimutkainen tie päästä sinne "just eikä melkein"-soittoon. Se vaatii mun mielestä aika paljon aivotyötä. Nyt on hyvät aiheet päällä, älä rölötä! Prkl mikä meininki :) Just eikä melkein on mulle se mihin itse ja kanssasoittajat ovat tyytyväisiä. En rölötä, näin olen ajatellu ja soittanu aina ja meininki on välillä tuplaprkl :) :))). On se nyt kristuus sentään notta jos mää tuosta polokaaseen ja tuonne huitaasen niin jonsei siitä kohoren lähäre boogie juoksemahan niin onhan se ny kumma. |
mukis 22.09.2009 20:31:56 | |
---|
Toinen syy on oravanpyörä joka on syntynyt siitä että on tuotettu täysin tasatempoista musiikkia, johon kuulijat ovat tottuneet jonka takia tuotetaan täysin tasatempoista musiikkia koska kuulijat ovat siihen tottuneet. Tuo pyörivä orava (levy-yhtiöpomo, tuottaja, äänittäjä, miksaaja = raha) lienee se juttu. Toisaalta epäilen kyllä keskivertokuulijan kykyä arvioida tempovaihteluita kovinkaan validisti. Jos tuotettais vähän elävämpää musaa, niin ei se tavis tietäis mistään tempon vaihtelusta, toteais vain: "Hei, täähän alkaa lämpeneen!" Ja perse heiluis kivasti.. Paljon on puhuttu musabisneksen pirstaloitumisesta; orava saattais alkaa kohta pyörimään vinhempaan, jos biisissä olis vaikka pieni kirimaali jossain kohtaa! |
Epämuusikko 22.09.2009 20:59:13 | |
---|
Bobana: No oli hieman töksähtävästi ilmaistu mutta tarkotan esim. jotain suomipoppia jossa rumpali soittaa esim jotain 8/4 temmolla 60 ja koko biisissä on yks trakatum-filli. Noniin. Ihan turha tästä yhdestä nyt alkaa vääntämään. Mutta kuinka vaikeaa se onkaan? Se on. "Greetings from Niger". Kesy animaali #1 |
passe 22.09.2009 21:16:38 (muokattu 22.09.2009 21:21:12) | |
---|
mukis: Tuo pyörivä orava (levy-yhtiöpomo, tuottaja, äänittäjä, miksaaja = raha) lienee se juttu. Lisäisin vielä samaan litanjaan kaikki soittajat ja oikeastaan ihan kaikki muutkin. Auta armias jos joku täällä esittelisi tuotoksiaan, joissa tempo heittelee. "Ei perhana! Rumpalin tärkein tehtävä on pitää vauhti kohdillaan...". Ihmisen perusominaisuus taitaa olla vähän sellainen, että sellaisen "näin se on ennenkin tehty/näin nämä hommat pruukataan tehdä, olen kansanviisauden ruumiillistuma..."- tyylisen ajattelun suuntaan notkistuminen on kovin houkuttelevaa ja luontaista. Ruodusta poikkeajat kyllä opetetaan sitten tavoille, PKL! Sometimes more is more |