Rummut: soittaminen ›

Miten jazz on kehittyneempää ku rock? Tai mitä ne edes tarkoittaa?
 
Maailmassa moni asia kehittyy, esimerkiksi evoluutio sulkakynästä kannettavaan tietokoneeseen.
 
Jazzin harmoniat ovat kehittyneet samansuuntaisesti kolmi-, ja maksimissaan nelisoinnuista laajoihin harmonioihin, joissa soi luonnostaan koko väripaletti harmonisissa ylärakenteissa. Toisaalta, rockidioimissa tuollaisen ambivalentin bitonaalisuuden/modaalisuuden sävyt eivät tulisi edes esiin, johtuen esimerkiksi fuzz-laitteesta, joka saa tasavireisen soittimen yläsävelistön kuulostamaan epäonnistuneelta ja -vireiseltä. Täten on tulkittavissa, että sähkökitaran jatkuvan piinava käyttö on osasyyllinen rytmimusiikin regressioon, tai vähintääkin paikallaan pysymiseen.
 
Sama koskee myös rytmiikkaa. Jazzissa on läsnä alati polyrytminen ja -metrinen improvisoitu rytmikudos, jossa hienostuneilla, ajoittaisilla mikrorytmisisillä siirtymillä luodaan musiikkiin pidätyksiä ja purkauksia, joista rockissa voidaan vain uneksia. Sama koskee jazzin rytmistä syntaksia, jossa rytmi hakeutuu jatkuvasti kohti sisäistä tasapainoa iskujen ja synkooppien vuorottelulla, clavémaisine erityispiirteineen. Rock on lähinnä pölkyllä päähän unisonossa, kiitos, tai lahjakkaan luonnonlapsimaisesti "vahingossa" oikein. Onnistunut rock on siis parhaimmillaankin neron puuhastelua, eikä kaikkien veronmaksajien subjektiivinen oikeus osata ilmaista vetoavasti, koska rockia kuulemma ei voi eikä saa opettaa! Rockin asenne on just' tätä.
 
Jazz myös harvemmin turvautuu ulkomusiikillisiin tarinoihin, kuten sanoituksiin. Jazzin lyriikat ovat kehittyneet irti naiivista puhutusta tekstistä kohden kielen metatasoa, kielimaista ilmaisua, joka puhuu lähinnä nonverbaalisin keinoihin. Rock ilman sanoja on taas "instrumentaali", jolloin lähdetään hakemaan lisää olutta tai pissalle. Siksi jazzin sanaton viesti on kehityneempää kuin vulgaari verbalisointi.
 
Ja lopuksi jazzin esittäminen perustuu läpeensä improvisoiden puoliavoimeen muotoon, jonka hallinta vaatii esittäjältään ja kuulijaltaan kuuntelukompetenssia esityksen arvottamiseksi. Rockin esittäminen on taas lähinnä esityksen uudelleen toistoa, pahimmillaan taustakasetin kanssa.
 
Voisin jatkaa litaniaa aamukuuteen parametri parametrilta.
 
Molemmat on kuitenkin paskoja versioita bluesista.
 
Nyt mennään metsään niin että puut kaatuvan Kian edessä. Rock on päivitetty versio bluesista ilman tarinan syvyyttä, lähinnä keinotuskan siivittämänä.
 
Jazz on puolestaan bluesia vanhempaa musiikkia. Jazz on ilon musiikkia, ja blues puolestaan afroamerikkalaista katarsista synnyttävä ilmaisumuoto. Blues-tonaaliteetti mikrointervalleineen, sävelten taivutteluineen ja yli oktaavin laajuisine aseikkoineen on bluesia, ja robertojohnsoneita, huomattavasti vanhempaa länsiafrikkalaista perua. 12-tahtinen blueskierto, kuten myös kuusisävelinen bluesasteikko, ovat synteettistä perua, johon rockin kehitys myös aikanaan kilpistyi: siitä mistä rima on matalin, yleisöä kosiskellen.
 
Todelliset rockin sankarit, kuten Gringos Locos ja Dream Teather, ovat pystyneet yhdistämään musiikissan nerokkaat, moniuloitteiset kaavat selkeääkin selkeämpään pohjatasoon, tuloksena menestyksekästä musiikkimateriaalia.
 
Tekis mieli ottaa nenästä kiinni tollasen elitisti-sonnan kirjottelusta.
 
Muista Jeesus Kristuksen oppi!

Gringos Locos ja Dream Teather
 
Molemmissa on virhe jos puhutaan hyvistä bändeistä.
 
Tarkoititko: Dream Theater? Toisen virheen voitte arvata.
 
Voisin jatkaa litaniaa aamukuuteen parametri parametrilta.
 
Joo epäilemättä, mut älä täällä jooko?

Sama koskee myös rytmiikkaa. Jazzissa on läsnä alati polyrytminen ja -metrinen improvisoitu rytmikudos, jossa hienostuneilla, ajoittaisilla mikrorytmisisillä siirtymillä luodaan musiikkiin pidätyksiä ja purkauksia, joista rockissa voidaan vain uneksia. Sama koskee jazzin rytmistä syntaksia, jossa rytmi hakeutuu jatkuvasti kohti sisäistä tasapainoa iskujen ja synkooppien vuorottelulla, clavémaisine erityispiirteineen. Rock on lähinnä pölkyllä päähän unisonossa, kiitos, tai lahjakkaan luonnonlapsimaisesti "vahingossa" oikein. Onnistunut rock on siis parhaimmillaankin neron puuhastelua, eikä kaikkien veronmaksajien subjektiivinen oikeus osata ilmaista vetoavasti, koska rockia kuulemma ei voi eikä saa opettaa! Rockin asenne on just' tätä.
 
Voisin jatkaa litaniaa aamukuuteen parametri parametrilta.
 
Nytpä Jazzmies heitti varsin provosoivat keskustelunalkeet.
Itse en jaksa monimutkaisempia mietteitä heitellä näin nukkumaanmenoaikoihin,
kuin että jazzia ja rockia on niin monenlaista, ja niiden sekoitus on joskus mitä parhainta, mukaansa tempaavaa, nokkeluutta sisältävää luovaa voimaa. Toisaalta musiikki ei välttämättä elä, vaikka siihen mättäisi millaisia hienouksia, ja yksi rockmusiikin tärkeistä osa-alueista onkin soundien luominen, joka on ihan oma taiteenlajinsa.
Joidenkin mielestä suoraviivainen fuzzpitoinen rockmusiikki on pelkkää yksitoikkoista pärinää, joillekin se antaa niin kovan adrenaliinipotkun että alta pois.
Kun tullaan tunnelatauspuolelle eivät edes psykoanalyytikot pysty antamaan vastausta siihen, miksi jonkintyyppinen musiikki kolahtaa yhteen mutta ei aiheuta toiseen kuulijaan minkäänlaista reaktiota ja kolmannen mielestä sama musiikki on mitä kauheinta melua....

Miten jazz on kehittyneempää ku rock? Tai mitä ne edes tarkoittaa?

Maailmassa moni asia kehittyy, esimerkiksi evoluutio sulkakynästä kannettavaan tietokoneeseen.

Jazzin harmoniat ovat kehittyneet samansuuntaisesti kolmi-, ja maksimissaan nelisoinnuista laajoihin harmonioihin, joissa soi luonnostaan koko väripaletti harmonisissa ylärakenteissa. Toisaalta, rockidioimissa tuollaisen ambivalentin bitonaalisuuden/modaalisuuden sävyt eivät tulisi edes esiin, johtuen esimerkiksi fuzz-laitteesta, joka saa tasavireisen soittimen yläsävelistön kuulostamaan epäonnistuneelta ja -vireiseltä. Täten on tulkittavissa, että sähkökitaran jatkuvan piinava käyttö on osasyyllinen rytmimusiikin regressioon, tai vähintääkin paikallaan pysymiseen.

Sama koskee myös rytmiikkaa. Jazzissa on läsnä alati polyrytminen ja -metrinen improvisoitu rytmikudos, jossa hienostuneilla, ajoittaisilla mikrorytmisisillä siirtymillä luodaan musiikkiin pidätyksiä ja purkauksia, joista rockissa voidaan vain uneksia. Sama koskee jazzin rytmistä syntaksia, jossa rytmi hakeutuu jatkuvasti kohti sisäistä tasapainoa iskujen ja synkooppien vuorottelulla, clavémaisine erityispiirteineen. Rock on lähinnä pölkyllä päähän unisonossa, kiitos, tai lahjakkaan luonnonlapsimaisesti "vahingossa" oikein. Onnistunut rock on siis parhaimmillaankin neron puuhastelua, eikä kaikkien veronmaksajien subjektiivinen oikeus osata ilmaista vetoavasti, koska rockia kuulemma ei voi eikä saa opettaa! Rockin asenne on just' tätä.

Jazz myös harvemmin turvautuu ulkomusiikillisiin tarinoihin, kuten sanoituksiin. Jazzin lyriikat ovat kehittyneet irti naiivista puhutusta tekstistä kohden kielen metatasoa, kielimaista ilmaisua, joka puhuu lähinnä nonverbaalisin keinoihin. Rock ilman sanoja on taas "instrumentaali", jolloin lähdetään hakemaan lisää olutta tai pissalle. Siksi jazzin sanaton viesti on kehityneempää kuin vulgaari verbalisointi.

Ja lopuksi jazzin esittäminen perustuu läpeensä improvisoiden puoliavoimeen muotoon, jonka hallinta vaatii esittäjältään ja kuulijaltaan kuuntelukompetenssia esityksen arvottamiseksi. Rockin esittäminen on taas lähinnä esityksen uudelleen toistoa, pahimmillaan taustakasetin kanssa.

Voisin jatkaa litaniaa aamukuuteen parametri parametrilta.

Molemmat on kuitenkin paskoja versioita bluesista.

Nyt mennään metsään niin että puut kaatuvan Kian edessä. Rock on päivitetty versio bluesista ilman tarinan syvyyttä, lähinnä keinotuskan siivittämänä.

Jazz on puolestaan bluesia vanhempaa musiikkia. Jazz on ilon musiikkia, ja blues puolestaan afroamerikkalaista katarsista synnyttävä ilmaisumuoto. Blues-tonaaliteetti mikrointervalleineen, sävelten taivutteluineen ja yli oktaavin laajuisine aseikkoineen on bluesia, ja robertojohnsoneita, huomattavasti vanhempaa länsiafrikkalaista perua. 12-tahtinen blueskierto, kuten myös kuusisävelinen bluesasteikko, ovat synteettistä perua, johon rockin kehitys myös aikanaan kilpistyi: siitä mistä rima on matalin, yleisöä kosiskellen.

Todelliset rockin sankarit, kuten Gringos Locos ja Dream Teather, ovat pystyneet yhdistämään musiikissan nerokkaat, moniuloitteiset kaavat selkeääkin selkeämpään pohjatasoon, tuloksena menestyksekästä musiikkimateriaalia.

Tekis mieli ottaa nenästä kiinni tollasen elitisti-sonnan kirjottelusta.

Muista Jeesus Kristuksen oppi!
 
Vain onnellinen mies pystyy tähän.

Maailmassa moni asia kehittyy, esimerkiksi evoluutio sulkakynästä kannettavaan tietokoneeseen.
 
"Evoluutiossa" sulkakynästä tietokoneeseen on kyse muodon muuttumisesta. Itse asia ei ole muuttunut mihinkään, paitsi tietty jos hahmottaa asiat ulkokuorina, mistä päästäänkin tähän:
 
Jazzin ...
 
... kanssa.
 
Voisin jatkaa litaniaa aamukuuteen parametri parametrilta.
 
Ja silti kirjoittaisit vain jostain omassa kaalissasi päätettyjen rajojen sisä- ja ulkopuolilla olevista asioista ja niiden atomeista.
 
Nyt mennään ...
 
... musiikkimateriaalia.
 
Blues on afrikasta. Jazz on Amerikasta. Kumpi oli ensin? Sillä, minä "bluesia" teidän bileissä pidetään, ei kuten varmasti huomaatkin, ole juurikaan tekemistä näiden asioiden alkuperien kanssa. Saattaa myös olla että Jeesus K Nasaretilaisenkin leimallaan hyväksymissä totuuksissa on sillointällöin snadisti oiottavaa, vaik onhan se tosin helpointa vetää niinku on aina vedetty koska SE ON PARHAUTTA ÄLÄKÄ POIKA TUU KYSELEE ET AI MIKSVAI?!
 
Muista Jeesus Kristuksen oppi!
 
Täyttyyhän se samsara silläkin jossei parempaakaan keksi.

Jazzin harmoniat ovat kehittyneet samansuuntaisesti kolmi-, ja maksimissaan nelisoinnuista laajoihin harmonioihin, joissa soi luonnostaan koko väripaletti harmonisissa ylärakenteissa. Toisaalta...
 
Mutta kun jazzilla ei saa rahaa eikä naisia! What's the point?

Hehe, vanha kunnon nörttijargonpuolustus :D

Nyt täytyy opponoida omaa tekstiäni. En ole alkuunkaan samaa mieltä sen sisällöstä - se oli vain sulkakynäharjoitteita vessaremontin ohessa. Onneksi jotkut ovat hereillä, ettei täällä kannata kirjoitella ihan mitä tahansa. Koko rockin vastaisen verbaalikökön alullepanija oli psychedelicwarrior Idols-ketjussa, siitä kiitos hänelle:)
 
Jazzin ja rockin arvon vertailu on täyttä höpönpöpönpöppöä, ja jazzin näkeminen rockia arvokkaampana on juuri sitä Roberton mainitsemaa elitististä sontaa. Tähän törmää myös asiantuntija- ja taiteilijapiireissä, siis järjettömiin vastakkainasetteluihin, kun taistellaan kulttuuripolitikassa. Minunlaiseni urpon kirjoittamana ne voi vielä ohittaa "idiottirunkkarin paskanpuhumisena", mutta jos sen sanoo Ralf Gothoni tai joku muu vastaava. Silloin jossakin menee todella lujaa.
 
Sitäpaitsi arse, The Damned oli 70/80-lukujen taitteessa parasta mitä tiesin, kunnes tuli Dead Kennedys.
 
Ja "todelliset rockin mestarit, kuten Gringos Locos ja Dream Teather", voi juku!!
 
http://www.youtube.com/watch?v=-OfOAMQWiAA

Täs mediaanilla tuulee just nyt aika lujaa.

Mitä täällä tapahtuu?

Mitä täällä tapahtuu?
 
Ei mitään, myrsky ohi.....

jazz-offtopicia sivuten:
http://uk.youtube.com/watch?v=HY-EuyEsYTE

Ja "todelliset rockin mestarit, kuten Gringos Locos ja Dream Teather", voi juku!!
 
Onko toi Dream Theater vitsi vai oletko ihan tosissasi? =O

Onko toi Dream Theater vitsi vai oletko ihan tosissasi? =O
 
Eihän kukaan aikaansa seuraava muusikko voi näinä päivinä olla sitä mieltä, että DT olisi joskus tehnyt jotakin positiivista. Se on epämuodikasta.

http://www.youtube.com/watch?v=-OfOAMQWiAA
 
Oikeasti mahtava pätkä tämä, diggasin. Kiitti Jazzmies. Hyvä Miri !!

Eihän kukaan aikaansa seuraava muusikko voi näinä päivinä olla sitä mieltä, että DT olisi joskus tehnyt jotakin positiivista. Se on epämuodikasta.
 
Nii, harvemmin nypläys ja onanointi muodissa ovatkaan.

Nii, harvemmin nypläys ja onanointi muodissa ovatkaan.
 
No jaa, nypläyksestä en tiedä.

Nii, harvemmin nypläys ja onanointi muodissa ovatkaan.
 
Juu ei, täällä ei harrasteta kumpaakaan. Terveisiä Viking Isabellan messistä.

Juu ei, täällä ei harrasteta kumpaakaan. Terveisiä Viking Isabellan messistä.
 
Valitse oikea väittämä;
 
a) Suomalainen mies ei pussaa eikä puhu
b) Naiset ei käy paskalla
c) Suomenruotsalaiset ei runkkaa
d) Kyllä maalla on mukavaa

Valitse oikea väittämä;
 
a) Suomalainen mies ei pussaa eikä puhu
b) Naiset ei käy paskalla
c) Suomenruotsalaiset ei runkkaa
d) Kyllä maalla on mukavaa
 
Höh, nuohan ovat kaikki faktoja.