Rummut: soittaminen ›

jazzmies: Semmoista vaan, että maailmassa on ihan hirveästi kehnosti tuotettua ja huoliteltua rumpucoveria. Sinullakin tuota julkista materiaalia on "riittävästi". Toinen tapa olisi tehdä toiminnasta tavoitteellisempaa ja pohtia miksi ja kenelle teet noita. Jos teet itsellesi terapiana (en pidä sinua hulluna :D), niin se on OK. Mutta jos haluat tavoitella jotakin muuta, niin sitten katsoja pitää saada koukutettua niiden katsomiseen. Nyt käy siten, että katsoo 10 sekuntia kutakin ja hyppää seuraavaan.
 
Rumpukovereissa täytyy olla kolme kulmaa. Niiden pitää joko olla yhden suhde yhteen siten, että katsoja saa käsityksen siitä, että nyt oikeasti soittaja pysyy gridissä ja saa coveroitavan stemman soitettua lyönti lyönniltä. Siihen pitää saada mahdollisimman hyvä ääni. Zoomeilla jne. ääni on vain keskitasoinen, sillä huonesaundia tulee tosi paljon mukaan. Näin ollen miksi ei menisi suoraan asiaan ja hankkisi keskihyvän konkkamikkiparin ja kunnon bassarimikin. Näin ääneen saisi hyvän settisaundin yläpuolelta sekä bassariin sitä napsua. Esim. Logicissa on sitten niin hyvät tehdasplugarit, että saat kompressorit ja tilat hienosti rakennettua niillä.
 
Toinen kulma on sitten kuvaus. Nyt nurkassa näkyy setti ja siellä taustalla hahmo. Kamera pitäisi saada sellaiseen paikkaan, että lyönti ja tekniikka tulevat paremmin esille. Tämä on ollut pointtina rumpujensoiton kuvauksessa 1930-luvulta lähtien, että peto on irti ja katsoja on että "ooh, aah". Kameroita ei tarvitse olla viittä, niin kuin nykyään niillä on tapana tehdä dramaattisia leikkauksia. Kameran vaihto ilman pointtia syö tehoa itse taiteen intensiteetiltä. Elokuvapuolelta on otettava esiin esim. dogma-elokuvat, missä kaikki tapahtui tässä ja nyt kameran/mukana seikkailevan katsojan vinkkelistä. Toinen mainittava on Kubrickin elokuvat, erityisesti Eyes Wide Shutin alkukohtaus makuukamarikohtaus, jossa välistä puolikin minuuttia mennään yhdellä kameralla. Se vaatii näyttelijältä paljon. Ja sama soittamisessa, se vaatii soittajalta sitä substanssia ja vetovoimaisuutta.
 
Ja kolmas kulma onkin sitten se videon pointti. Jokin syy on hyvä olla, mistä saattaa tulla se osuma. Me kaikki haluamme päteä, loistaa tai pystyä asioihin, mutta sitten kun mennään sinne ylemmäksi tarvehierarkiassa, niin täytyy olla uniikki, ilmaista itseään jollakin uudella tavalla. Itselläni se on satiiri ja kypsyttelen kässäriä mielessäni pitkän aikaa ennen kuin toteutan sen. Taiteellisia täysosumia on tullut, mutta niissä on niin paljon inside-juttua, että eivät ne voi aueta kuin alan harrastajille. Muilta menee ohi. Kielinaisen asia on ihan eri juttu, koska kaikki ihmiset puhuvat jotakin kieltä. Mutta aktiivisoittajia on kuitenkin vain murto-osa ihmisistä. Näin ollen suuria katsojamääriä ei ole mahdollista tavoittaa tiukasti musiikkilaatikosta käsin.
 
Minä suosittelenkin sinulle pikkumikseriä, joka toimii samalla USB-äänikorttina. Esim. Rode NT2 -konkkamikkiparia ja Beta 52 bassarimikkiä. Näistä on sitten hyvä lähteä laajentamaan esim. SM57 snareen jne.
 
Hyvä kirjoitus, jossa paljon mullekin tällä hetkellä ajankohtaista pohdittavaa. Piti jo aiemmin mainita, että häärupalin Rosanna on kyllä ehdoton taiteellinen täysosuma. Oon itse fiilistellyt Youtube-rumpucovereita aika paljonkin, mutta en muista, milloin viimeksi olisi tullut yhtä koskettava veto vastaan.
 
Asalle mäkin suosittelen pikkumikseriä ja mikkisettiä, jota voi sitten pikkuhiljaa päivittää parempaan, vaikka yksi mikki kerrallaan (taisit mainita, että jokin mikkisetti treenikseltänne löytyy jo). Jos sulla on Macin kone, niin siihen saa nauhoitus- / miksausohjelmaksi Logic Pron naurettavan halvalla eli alle 200 eurolla.

jazzmies: Elämäni ensimmäinen yritys coveroida Porcaroa. Olkaas hyvät, Rosanna https://youtu.be/eBp0Nespy6g
 
Mahtavaa! Like it a lot!
 
Tuli vähän mieleen oma yritelmä muutaman vuoden takaa:
 
http://maihinnousu.net/s/14071
 
Testasin vetää jaloilla kolmosii ja käsillä päälle vitosii. Toki en oo läheskään yhtä hyvä ku Jatsari, niin idea vähän hukkuu, mut yhtä kaikki: olis hauska kuulla lukisilta taitavilta tyypeiltä vähän hullutteluu ja hupailua ja miksei tavoitteellistakin uusien "sfäärien" etsiskelyä! Sellanen toive uudelle vuodelle! :)

Lemmy Rafael @ http://maihinnousu.net/a/3569

Joulukuun Hartwall Areenan keikalta drum cam-video.
Harmillisen huonosti näkyy yleisöä, kuvasin näköjään enemmän mun selkää. :D
Tollasta tuo duuni on, perusbeatteja pääasiassa.
Haastavinta tällä keikalla oli olla häkeltymättä jengin määrästä ja pyrotekniikasta
 
https://youtu.be/LQAGQvxRV3o

markkuliini: Joulukuun Hartwall Areenan keikalta drum cam-video.
Harmillisen huonosti näkyy yleisöä, kuvasin näköjään enemmän mun selkää. :D
Tollasta tuo duuni on, perusbeatteja pääasiassa.
Haastavinta tällä keikalla oli olla häkeltymättä jengin määrästä ja pyrotekniikasta
 
https://youtu.be/LQAGQvxRV3o
 
Komeeta! Crashit ovat pienentyneet? Sulla on tiivis asettelu ja istut aika lähellä settiä. Taloudellista. Iso lava. Iso show. Varmaan hieno tunne ajaa tuota meininkiä rumpupallilta.

statistiÖ: Lemmy Rafael @ http://maihinnousu.net/a/3569
 
Olet ottanut neuvoista vinkkiä ja lisännyt särön määrää ;)

hollmi-5: Komeeta! Crashit ovat pienentyneet? Sulla on tiivis asettelu ja istut aika lähellä settiä. Taloudellista. Iso lava. Iso show. Varmaan hieno tunne ajaa tuota meininkiä rumpupallilta.
 
Ihan samankokoiset, 18" molemmin puolin. Vaikea sanoa istunko keskimääräistä lähempänä, olen vaan koettanut pitää jalat about 90 asteen kulmassa ja säären suorassa kulmassa lattiaan nähden. Mulla on kylläkin tyypillinen suomalainen ruumiinrakenne, eli pitkä selkä ja lyhyet jalat, joten sekin vaikuttaa etäisyyteen. :D
 
Joo, onhan tuo nasta keikka ollut nyt aina joulukuussa, mutta kyllä oon huomannut että mitä isompi huone ja keikka, niin sitä enemmän tulee soitettua pienellä riskillä ja yksinkertaisemmin (vähemmän fillejä jne). Ikäänkuin puolustuspeliä.
Ei vaan halua pudottaa palloa tuollaisen yleisön edessä ja isoissa huoneissa muutenkin pienet nyanssit hukkuisivat. Ja sitten keikan aikana vaan ihmettelee että onpa sairaasti jengiä, mitä ihmettä täällä tapahtuu... :O

markkuliini: Joulukuun Hartwall Areenan keikalta drum cam-video.
Harmillisen huonosti näkyy yleisöä, kuvasin näköjään enemmän mun selkää. :D
Tollasta tuo duuni on, perusbeatteja pääasiassa.
Haastavinta tällä keikalla oli olla häkeltymättä jengin määrästä ja pyrotekniikasta
 
https://youtu.be/LQAGQvxRV3o
 
Mukavahan tuota on katsoa, vaivatonta soittoa

Markkuliini vetää kyllä todella asiallisesti. Kiinnostaisi muuten tietää, että miksi juuri Zildjian A 20" komppauksessa, kun voisi käyttää mitä vaan rideä?
 
Onko haluttu juuri noin, että vedät suoraa komppia esim Vapaa ja Tinakengässä, eikä samaan tyyliin basson kanssa? Mietin siksi, kun itse tekisi mieli vetää usein bassarin kanssa eri tavalla kuin miten itse soitat.

Näinkö väärin, vai oliko Markkuliinilla triggerit ja http://www.roland.fi/products/tm-2/ ?
Pelkkä virveli trigattuna valojen perusteella?

fish-eye: Markkuliini vetää kyllä todella asiallisesti. Kiinnostaisi muuten tietää, että miksi juuri Zildjian A 20" komppauksessa, kun voisi käyttää mitä vaan rideä?
 
Onko haluttu juuri noin, että vedät suoraa komppia esim Vapaa ja Tinakengässä, eikä samaan tyyliin basson kanssa? Mietin siksi, kun itse tekisi mieli vetää usein bassarin kanssa eri tavalla kuin miten itse soitat.
 
Onhan tuossa käynyt vuosien verralla erinäisiä ridejä testissä, mutta jotenkin on tuntunut että tuollainen selkeä ja semikirkas perusridesoundi toimii paremmin kuin hyvin. Tuohan on niitä uusia, ohennettuja A-sarjalaisia, eli periaatteessa ihan crashattavan paksuisesta pellistä kyse, eli ei mikään ratakisko. Diggaan tosi paljon sen soundia, sellainen vähän vanhanliiton klangi, sointia ja huminaa just hyvässä suhteessa.
On tuntunut että matalampisointiset/isommat katoaa tän musan sekaan liikaa (vaikka näyttäisivätkin 24" bassarin kanssa paremalta), etenkin ulkolavoilla ja täytyy olla tuollainen vähän kirkkaampi, että sellainen normaali tipillä-pellin-reunaan-soittokin erottuu. Muutenhan olen aikalailla tummien symbaalien ystävä, mutta tähän sopii mun mielestä kirkkaampi meno paremmin.
 
Tiniksen bassarilinjaa ei ole tullut ihan kauheasti kelattua, olen vaan käytännössä ekoille tuurauskeikoille 8 vuotta sitten sen blokannut edelliseltä rumpalilta ja noin olen sen aina soittanut. Tai voi olla että se on vähän vuosien aikana muuttunut, en ole varma.
Vapaa taas on tullut mun aikana keikkasettiin, ja siinä menikin aikansa että se alkoi tuntua luontevalta soittaa, ja muistaakseni siinä kokeiltiin myös synkovoimapaa bassaria kertsissä, että se menis enemmän basson kanssa kimpassa. Mutta tuntui että sovituksesta tuli liian sekava, etenkin kun bassari on PA:ssa usein aika dominoiva. Tuntui, että se biisi ei oikein asetu, kun kaikki soittaa kertsissä suht paljon säkätystä muutenkin, niin 4-osabassari helpotti kaikkien soittoa, ja jämäköitti kokonaisuutta. Biisi kun on muutenkin ollut yksi vaikeimpia saada kohdalleen livenä, joten otin suoraviivaistamisen ihan ilolla tuohon arriin. Tärkeintähän ei ole useinkaan se mitä soittaa, vaan miten soittaa, eli kunhan groovais. Joten jos joku tietty tapa on tuntunut mulle heti luontevalta soittaa, niin olen usein valinnut sen tyylin biisiin, vaikka se ei oliskaan samaa mitä levyllä.
 
Fun Fact: Joissain Kaijan varhaisissa biiseissähän alkuperäiset ovat niin kummallista tuotantoa, että on tullut ihan toive, että älä edes kuuntele alkuperäistä, vaan tarjoa jotain omaa. Esim. Tule Lähemmäs Beiben orkkista en ole tainnut koskaan kuulla kokonaan. :D

jabajee: Näinkö väärin, vai oliko Markkuliinilla triggerit ja http://www.roland.fi/products/tm-2/ ?
Pelkkä virveli trigattuna valojen perusteella?
 
Joo, snaressa on triggeri, josta miksaaja voi ajaa halutessaan tiettyhin biiseihin myös sen soundia. Tuo hankittiin konserttisalikeikkoja silmällä pitäen, joissa soittovola täytyy pitää alhaisena, mutta olis silti saatava tykki soundi, ihan kuin soitettais lujaa. Ja tuo triggeri on kyllä auttanut siihen ongelmaan. Vähän enemmän "levysoundia". Veikkaan että suhdeluku on vähän biisistä riippuen 75% akustista ja 25% samplea, eli se on kuitenkin vaan mausteena siellä.
 
Soundina triggerissä on yleensä tuon saman Dw Edge virvelin oma soundi joka on äänitetty studiossa. Ja pariin balladiin on sitten Superior Drummerista otettu joku pitempisoundinen tussahdus.

Täytyy myöntää että Markkuliinin kirjoitusten vuoksi on tullut kuunneltua viimevuosina KaijaKoota aika paljon, vaikka muuten ehkä ois jäänyt kuuntelematta. On erityisen mielenkiintoista lukea ja videoista katsella mitä siellä takarivissä tapahtuu ja miksi johonkin juttuun on menty ja toiseen ei. Iso peukku tälle.

markkuliini: että älä edes kuuntele alkuperäistä, vaan tarjoa jotain omaa.
 
Isot propsit tästä! Mitenkään muita lähestymistapoja disauttamatta, toki.

markkuliini: Onhan tuossa käynyt vuosien verralla erinäisiä ridejä testissä, mutta jotenkin on tuntunut että tuollainen selkeä ja semikirkas perusridesoundi toimii paremmin kuin hyvin. Tuohan on niitä uusia, ohennettuja A-sarjalaisia, eli periaatteessa ihan crashattavan paksuisesta pellistä kyse, eli ei mikään ratakisko. Diggaan tosi paljon sen soundia, sellainen vähän vanhanliiton klangi, sointia ja huminaa just hyvässä suhteessa.
On tuntunut että matalampisointiset/isommat katoaa tän musan sekaan liikaa (vaikka näyttäisivätkin 24" bassarin kanssa paremalta), etenkin ulkolavoilla ja täytyy olla tuollainen vähän kirkkaampi, että sellainen normaali tipillä-pellin-reunaan-soittokin erottuu. Muutenhan olen aikalailla tummien symbaalien ystävä, mutta tähän sopii mun mielestä kirkkaampi meno paremmin.
 
Tiniksen bassarilinjaa ei ole tullut ihan kauheasti kelattua, olen vaan käytännössä ekoille tuurauskeikoille 8 vuotta sitten sen blokannut edelliseltä rumpalilta ja noin olen sen aina soittanut. Tai voi olla että se on vähän vuosien aikana muuttunut, en ole varma.
Vapaa taas on tullut mun aikana keikkasettiin, ja siinä menikin aikansa että se alkoi tuntua luontevalta soittaa, ja muistaakseni siinä kokeiltiin myös synkovoimapaa bassaria kertsissä, että se menis enemmän basson kanssa kimpassa. Mutta tuntui että sovituksesta tuli liian sekava, etenkin kun bassari on PA:ssa usein aika dominoiva. Tuntui, että se biisi ei oikein asetu, kun kaikki soittaa kertsissä suht paljon säkätystä muutenkin, niin 4-osabassari helpotti kaikkien soittoa, ja jämäköitti kokonaisuutta. Biisi kun on muutenkin ollut yksi vaikeimpia saada kohdalleen livenä, joten otin suoraviivaistamisen ihan ilolla tuohon arriin. Tärkeintähän ei ole useinkaan se mitä soittaa, vaan miten soittaa, eli kunhan groovais. Joten jos joku tietty tapa on tuntunut mulle heti luontevalta soittaa, niin olen usein valinnut sen tyylin biisiin, vaikka se ei oliskaan samaa mitä levyllä.
 
Fun Fact: Joissain Kaijan varhaisissa biiseissähän alkuperäiset ovat niin kummallista tuotantoa, että on tullut ihan toive, että älä edes kuuntele alkuperäistä, vaan tarjoa jotain omaa. Esim. Tule Lähemmäs Beiben orkkista en ole tainnut koskaan kuulla kokonaan. :D
 
Runsaat kiitokset kattavasta vastauksesta. On hienoa, että täällä on ihmisiä, jotka paneutuvat vastauksiinsa. Tällaisista vastauksista monet lukijat voivat saada paljon irti.
 
Tohon ride-asiaan, niin varmaan tuo uudempi A-tuotanto on vastaus pohdintaani. Ne vanhemmat uudet A:t oli mielestäni aivan kamalan kuuloisia ja jopa -tuntoisia. Eli tuntuivat kädessäkin jotenkin leluilta (vähän kuin esim. punaleima 2002:set...). Tuosta videosta ei saa niin tarkkaa selvää symbaalin saundista (eikä esim. Ruississakaan niin saanut) mutta uskon sanaasi siitä, että sopii tuohon hommaan todella hyvin. Jostakin syystä 20" rideistä tulee sellainen olo, että ne ovat lähtökohtaisesti liian pieniä - vaikkei se toki pidä paikkaansa.
 
Fan factiisi: on kyllä aivan totta, että monista Koon orkkiksista ei saa mitenkään kunnollista selvyyttä rumpujen osalta. Paljon elektrokamaa seassa yms. Sen huomaa myös vanhemmista Kaijan livevedoista - rumpujen osalta on monenlaisia sovituksia kyllä tullut nähtyä.
 
Mietinkin jo, että kompin muuttaminen "monimutkaisemmaksi" voisi kuulostaa sekavalta ja vahvistit epäilyn. Tuleeko silti välillä sellainen olo esimerkiksi Tinakenkätyttöä soittaessa, että "groovaako tämä nyt vai ei"? Mua itseäni ainakin häiritsee tosi pahasti välillä livenä soittaessa se, että biisi kyllä menee eteenpäin mutta samalla tuntuu, että sen voisi soittaa tosi paljon paremmin. Yleensä treenatessa sitä vaan tulee siihen loppupäätelmään, että yksinkertainen on aina paras tapa, jos ei jotakin selkeästi parempaa keksi. Monet rumpalit eivät vaan osaa soittaa perusbeatia hyvin.

markkuliini: Joulukuun Hartwall Areenan keikalta drum cam-video.
Harmillisen huonosti näkyy yleisöä, kuvasin näköjään enemmän mun selkää. :D
Tollasta tuo duuni on, perusbeatteja pääasiassa.
Haastavinta tällä keikalla oli olla häkeltymättä jengin määrästä ja pyrotekniikasta
 
https://youtu.be/LQAGQvxRV3o
 
Hyvää soittoa, niin kuin jäbältä saattaa odottaa! Ihan mielenkiintoista keskustelua poikinut tämä postaus. Mä huomasin ainakin, että Hanat aukeaa -biisissä on rumpusovitus muuttunut aika radikaalisti alkuperäisestä, mutta hyvin kuulosti toimivan tuollainen "raskaampikin" ote biittiin.

fish-eye: Runsaat kiitokset kattavasta vastauksesta. On hienoa, että täällä on ihmisiä, jotka paneutuvat vastauksiinsa. Tällaisista vastauksista monet lukijat voivat saada paljon irti.
 
Uh, kiitti! :D
 
Tohon ride-asiaan, niin varmaan tuo uudempi A-tuotanto on vastaus pohdintaani. Ne vanhemmat uudet A:t oli mielestäni aivan kamalan kuuloisia ja jopa -tuntoisia. Eli tuntuivat kädessäkin jotenkin leluilta (vähän kuin esim. punaleima 2002:set...). Tuosta videosta ei saa niin tarkkaa selvää symbaalin saundista (eikä esim. Ruississakaan niin saanut) mutta uskon sanaasi siitä, että sopii tuohon hommaan todella hyvin. Jostakin syystä 20" rideistä tulee sellainen olo, että ne ovat lähtökohtaisesti liian pieniä - vaikkei se toki pidä paikkaansa.
 
Mähän olen ollut aika tummien symbaalien mies (ja myös digannut vintage-symbaaleista), mutta A-sarjan uudistaminen (tai vanhantaminen) oli mulle todella mieluisaa! Mähän oon sen 2013:n jälkeen hankkinut 14" ja 15" Newbeatit, 18" crash/riden ja 20" medium riden, ja oon vielä ajatellut että pari crashia tekis terää. Ne uudistusta aiemmat A:t ei ollut yhtään mun mieleen, mutta nää uudet ovat niin paljon, että myin kaikki mun vintage A:t pois niiden hankkimisen jälkeen.
 
Mun medium kuulostaa aikalailla tältä.
https://www.youtube.com/watch?v=BcjWry2FfSk
Omasta ei oo ikävä kyllä kunnollista demoa, kun on ollut koko ajan keikkasetissä hankinnan jälkeen, ja keikkavideoista on vaikea saada kunnolla selkoa. Tuossa uusimmassakin mun kroppa peittää varmaan osan soundista.
 
Fan factiisi: on kyllä aivan totta, että monista Koon orkkiksista ei saa mitenkään kunnollista selvyyttä rumpujen osalta. Paljon elektrokamaa seassa yms. Sen huomaa myös vanhemmista Kaijan livevedoista - rumpujen osalta on monenlaisia sovituksia kyllä tullut nähtyä.
 
Mietinkin jo, että kompin muuttaminen "monimutkaisemmaksi" voisi kuulostaa sekavalta ja vahvistit epäilyn. Tuleeko silti välillä sellainen olo esimerkiksi Tinakenkätyttöä soittaessa, että "groovaako tämä nyt vai ei"? Mua itseäni ainakin häiritsee tosi pahasti välillä livenä soittaessa se, että biisi kyllä menee eteenpäin mutta samalla tuntuu, että sen voisi soittaa tosi paljon paremmin. Yleensä treenatessa sitä vaan tulee siihen loppupäätelmään, että yksinkertainen on aina paras tapa, jos ei jotakin selkeästi parempaa keksi. Monet rumpalit eivät vaan osaa soittaa perusbeatia hyvin.
 
No ei oikeastaan Tiniksessä tule sellaista fiilistä, mehän soitetaan se joka kerta ihan samaan tempoon, joten kyllä se on jo asettunut mitä on asettuakseen tässä 7-8 vuoden aikana. Tai jos tulee jossain biisissä sellainen fiilis hetkellisesti, niin kyse on usein siitä että bändi ei vaan ole just silloin ihan tiukkana, ja koetan silloin vaan auttaa omalla soitolla saamaan paketin kasaan. Enkä ala liikaa muuttamaan omaa komppia ainakaan, usein se ei ole se paras ratkaisu ongelmaan. Eli ehkä selkeytän soittoa vielä ja koetan olla "projektoida" oman timefiiliksen lavan kaikkiin nurkkiin, etenkin isoilla/ulkolavoilla.
Usein kyse on jostain pienestä kuunteluongelmasta, ja silloin vaan pitää koettaa pitää muista huoli. Ja koska kyseessä on klikkikeikka, niin mä en voi antaa periksi vaan muiden pitää seurata mua, joten mun pitää dominoida ongelmatilanteissa ja saada jengi mun kimppaan. Muilla keikoilla voin joustaa enemmän.
Eli ei niillä yksitäisillä nuottivalinnoilla ole niin paljoa väliä, kunhan oma timefiilis/soundi/settibalanssi oli mahd.hyvä ja muilla helppoa soittaa sun kanssa. Tee olosi mukavaksi, niin musakin alkaa toimimaan. :D

beethro: Hyvää soittoa, niin kuin jäbältä saattaa odottaa! Ihan mielenkiintoista keskustelua poikinut tämä postaus. Mä huomasin ainakin, että Hanat aukeaa -biisissä on rumpusovitus muuttunut aika radikaalisti alkuperäisestä, mutta hyvin kuulosti toimivan tuollainen "raskaampikin" ote biittiin.
 
Kiitti beethro!
Joo, monia vanhempia biisejä on joko "rokinnettu" tai "dance-popinnettu". Tulikellokin on nykyään taas nasta soittaa kun se on enemmän David Guettaa kuin Movetronia. :D Ne biisithän on monesti hyviä ja tarttuvia, mutta ne alkuperäiset versiot vähän aikansa lapsia. Kertoo kyllä biisien tarttuvuudesta kun ne on menestynyt aika köpöllä tuotannollakin aikoinaan.
Plus, kun noita biisejä on Kokkolakin tahkonnut jo niin monta vuotta niin uudelleen sovittaminen piristää kummasti mieltä. Ja yleisölläkin ehkä pysyy mielenkiinto paremmin jos biisejä vähän välillä sovittaa.
Uudet biisit ovat kyllä siinä mielessä helpompia, että voi vetää about niinkuin levyllä.

markkuliini: Uh, kiitti! :D
 
....

Eli ei niillä yksitäisillä nuottivalinnoilla ole niin paljoa väliä, kunhan oma timefiilis/soundi/settibalanssi oli mahd.hyvä ja muilla helppoa soittaa sun kanssa. Tee olosi mukavaksi, niin musakin alkaa toimimaan. :D
 
Tähän on kyllä kiteytetty niin paljon "viisautta" että paiskasin plussalla. Hyvä keskustelu kaikkineen ja mielenkiintoista lukea ammattilaisen näkemyksiä asioista, jotka saattavat olla jopa niin yksinkertaisia että ne sivuttaa huomaamattaan.

markkuliini: Ne biisithän on monesti hyviä ja tarttuvia, mutta ne alkuperäiset versiot vähän aikansa lapsia. Kertoo kyllä biisien tarttuvuudesta kun ne on menestynyt aika köpöllä tuotannollakin aikoinaan.

 
Muutama hänen vanhempi levyhän oli jo hieman vakavampaa taidetta. Sellaista surunsävyistä, hitaampaa musiikkia oli paljon joukossa. Hienoja sanoituksia ja melodioita. Hitaammissa, joiden tahtiin usein itken itseni uneen, ei minun korvaan se vanhahko tuotanto käy samalla tavalla, kuin niissä vanhemmissa disco-hiteissä, joissa oli jos minkälaista plimputinta seassa.
Kyllä kannattaa uudistaa ja kokeilla erilaisia versioita, jos on vaan mahdollisuus.