Rummut: soittaminen ›

Kai se on taas minun vika jos en oikein tajua että mitä tässä topicissa oikein selitellään.

mukis: Kiitos vastauksesta! Erittäin vahvasti kirjoitettu! Olen tosi paljon samoilla linjoilla..
 
Juu plussat jazzmiehelle ja VeliPökötille.
(Katsastusmiehet sanoo pököttejä pesosiksi täällä päin :)
Tämä rumpaloinnin melodiahomma ideana lävähti perille.

passe: Mä en kyllä tässä kohtaa yhdy tähän ihan täysin. Tottakai olisi näennäisen aikuista ja mukavan "kaikki pelaa" - tyylistä sanoa tähän että just näin. Mutta kyllä se vaan tuo uskottavuutta puheeseen, kun on kelkassa muutakin kuin filosofian apro ja sivistyssanakirja. Sellaista se elämä on. Kohteliaisuus ja pöytätavat ovat asia erikseen ja tietenkin tärkeitä.
 
E: Ja jotta saataisiin vedettyä tältä/kin kommentilta matto jalkojen alta niin todettakoon, että itselläni ei ole yllä mainituista mitään.
 
Vain argumentit ratkaisee. Suosittelen tutustumaan alan perusteisiin.

Äijät on jauhanu pskaa monta sivua jo yliarvostetuin rumpali osastolle?. Menkää ja tehkää osasto: Vapaamuotoista keskustelua filosofiasta ja masturboinnista.
Asiaan palatakseni äänestän tällä kertaa Derek Roddya.
http://www.youtube.com/watch?v=3g55f5IhqJ0&feature=fvst
Perusteluita ei verbaalisesti tarvita ollenkaan jos ton tsekkaa...

tomboarmageddon: Derek Roddya.
 
onks se niin, että se tekee itse jotain siitä "rytmillisestä ilmaisusta kitaroille" ja soittaa rummut? Jostain muistelen jotain, että se tekee siis myös nuo kitaraosiot ja bassot silleen, että se pystyy (ultimaalisesti) soittamaan rumpua niiden mukaan..valaiskaa enemmän tietävät. Toki voin aina googlata valoa. En osaa sanoa, onko tuo hyve, jos pitää paikkaansa.
 
Argumentti oli epäselvästi kirjoitettu, mutta enpä jaksa tarkentua. : )
Eidt. nojoo, ehkä en takerru siihen filosofiseen osuuteen keskutelussa.
Oli sen verran monivihvahteinen.

Älkääpä vajukit torpatko hyvää keskustelua.

Strumbali: onks se niin, että se tekee itse jotain siitä "rytmillisestä ilmaisusta kitaroille" ja soittaa rummut? Jostain muistelen jotain, että se tekee siis myös nuo kitaraosiot ja bassot silleen, että se pystyy (ultimaalisesti) soittamaan rumpua niiden mukaan..valaiskaa enemmän tietävät. Toki voin aina googlata valoa. En osaa sanoa, onko tuo hyve, jos pitää paikkaansa.
 
Argumentti oli epäselvästi kirjoitettu, mutta enpä jaksa tarkentua. : )
Eidt. nojoo, ehkä en takerru siihen filosofiseen osuuteen keskutelussa.
Oli sen verran monivihvahteinen.
 
Ei mitään nuin hienoa lärpätystä ilmaisumuodoista:) On vaan jotenkin ponnetonta ja huteraa meininkiä ja ei oikeen mitään draivia, niinkus vaikka Lombardolla tai vaiks Kai Hahdolla. No en kyllä paljoo metallista ymmärrä sinänsä ja tämä olikin vain tällainen henkilökohtainen mielipide.

tomboarmageddon: Äijät on jauhanu pskaa monta sivua jo yliarvostetuin rumpali osastolle?. Menkää ja tehkää osasto: Vapaamuotoista keskustelua filosofiasta ja masturboinnista.
Asiaan palatakseni äänestän tällä kertaa Derek Roddya.
http://www.youtube.com/watch?v=3g55f5IhqJ0&feature=fvst
Perusteluita ei verbaalisesti tarvita ollenkaan jos ton tsekkaa...
 
Sinunkin kannattaisi Balbex Rumpusoolokilpailun videosi perusteella lukea tarkemmin filosofisia tekstejämme tarkemmin, sillä nyt tuo soittosi muistuttaa pahasti mastur...
 
Nyt varmasti tuntuu yhtä kivalta kuin meistä, jotka yritämme kirjoittaa huolellisesti asioista soittamisen takana. Kaikessa soittamisessa on filosofiansa jo primitiivisistä perinneilmaisuista lähtien. Ja soittajien on syytä tutustua siihen, jotta soitossa pääsisi eteenpäin. Puoliksi opiskeltu neliskulmainen settirumpuilmaisu on ehkä kaikkien valjuinta mitä maa päällään kantaa, joten kaikkien olisi ensiksi syytä tutustua primitiivisiin ilmaisuihin päästääkseen soitossaan edes jonkinlaiseen syvyyteen.
 
Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että Derek Roddy on, tai oli, ehkä kaikista yliarvostetuimmista rumpaleista. Hänen soitossaan ei nimittäin ole mitään sisällä - pelkkää pintaa ja nelikulmaisuutta.

jazzmies: Hänen soitossaan ei nimittäin ole mitään sisällä - pelkkää pintaa ja nelikulmaisuutta.
 
Kait niissä neliskulmaisuuden taitajissakin on eroja? Toinen on ehkä enemmän yliarvostettu kuin vaikkapa joku toinen.
 
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitatte veli ja jazzmies. Jotenkin jutut käy järkeen, kun muistelee sitä Mitch... keskustelua ja sen tyylistä musaa.
Muuten tökkii kovasti, kun pidän parhaimpia suoraiviivaisen rokin taitajia neroina jopa ja muista lajeista niitä saa etsiä. Siihen kuuluu joskus tuollainen neliskulmainen lähestymistapa rummuissa, kun se tukee voimakkaasti koko touhua.
Esim. juuri Hollmin laittama acdc albumi. Powerage. Ko albumi on minusta susi studioversiona, koska se on siloiteltu kaikesta epäpuhtaudesta.
Biisit on nerokkaita, jotka saa ison miehen kusemaan housuun, kun livenä kuulee.
Muutaman soinnun biisejä... mutta nerokkaasti koukuttavia. Heti kun eka kerran kuulin -78-vuonna ko. bändiä, niin se nerokkuus paistoi läpi. Ikään kuin oli keksitty jotain, mitä ei kukaan vois luulla keksittävän uusiksi.
Mielihyväkeskus on lujilla. Pili Ruddia ei voi olla arvostamatta. Siis biisit, niiden soittajat , sovitukset... on nerokkaita. Ko. bändi on kokeillut muitakin rumpaleita. Eipä toimi niin hyvin, vaikka varmaan ammattimiehiä hekin.
Sellainen rummuilla melodiaa soittava lähestymistapa suorastaan tuhoais ko. pläjäykset.
Muutenkin pidän maailmankaikkeuden suurimpina neroina näitä, jotka löytää näitä koukkuja yksinkertaisimmista asioista. Rumpali tukee omalla suorituksellaan sitten hommaa, niin että se jytisee ja biisin fiilis välittyy munaskuihin.
Yksinkertaiset asiat vaan toimii toisilla paremmin kuin toisilla. Näissä piireissä ne nerot erottuu, kun annetaan yksinkertainen tehtävä ja sun pitää tehdä se silleen, että arvostustakin löytyy ja homma toimii siinä, mihin se on tarkoitettu.
Ei Pili kauan olis märäntynyt acdc:ssä, jos olis ottanut jonkin muun lähestymistavan. Onneksi on ymmärtänyt, mitkä passaa ja tukee acdc-ideaa.
 
Tämä siksi, kun nyt saa ehkä sen kuvan, että oikeastaan muunlaista lähestymistapaa, kuin sellaista enemmän melodista lähestymistapaa ei kannata arvostaa rumpaloinnissa tai se on se päämäärä opiskelussa, jne..
Ette te nyt varmaan ihan sitä tarkoittanut, mutta miten eri tyylisiin, vaikka rokin alalajeihin ja muihin musikkilajeihin homma sovelletaan ja onko se neliskulmainen lähestymistapa varsinainen synti aina?
Miten on?

Vallu-Veke: Ette te nyt varmaan ihan sitä tarkoittanut, mutta miten eri tyylisiin, vaikka rokin alalajeihin ja muihin musikkilajeihin homma sovelletaan ja onko se neliskulmainen lähestymistapa varsinainen synti aina?
Miten on?
 
Mielestäni ACDC ja Phil Rudd eivät edusta neliskulmaista musiikkia, rummutusta tai svengiä, vaan kokonaisuudessa turhan suunnitelmallista sovittamista ja esittämistä. Yhtye harrastaa paljon epäsymmetriaa muodoissaan, mikä kestää aikaa ja on kestänytkin sitä. Neliskulmaisuudella tarkoitan nimenomaan Dream Theaterin kaltaista tekemistä ja suurta osaa nykymetallista, missä musiikki on laadittu ja esitetty ennalta-arvattavasti sekä alkeellisesti. Tekninen ulottuvuus on syönyt lähes kaiken huomion olennaiselta.

jazzmies: Neliskulmaisuudella tarkoitan nimenomaan.....
 
Käsitin neliskulmaisuuden väärin, ehkä sellaiseksi suoraviivaisuudeksi, jota tarvitaan joskus ja sitä ei voi millään korvata.
 
Mutta jatketaan muuten. (Palellutin eilen hiihtoretkellä pään)
Jos käsittää, että parhaat (kuuluisat) bändit on enemmän kuin niiden jäsenet yhteensä, niin rumpalia ei voi mielestäni vaihtaa välttämättä toisen tyyliseen, vaikka rumpali olis arvostettu jossain muunlaisissa piireissä:
ACDC
Police
Sex Pistols
U2
The Rolling Stones
Metallica,...

Tässon tää hevimusiikin perusajattelu joka minusta on AC/DC:ssäkin mistä syystä en sitä kuuntelekaan: elementtirakentaminen. Brick by Brick. Kenen biisi se muuten olikaan? (vaikkei tiilirakentamista oikeasti elementtirakentamiseksi lasketa)
 
Se, että kaikkea tarvitaan ja kaikella on roolinsa ei vielä merkitse kommunikointia eikä mielenkiintoista musiikkikudosta. Elementtirakennettu musiikkikudos on aina tylsä, väitän minä. Tämä saattaa kuulostaa pyhäinhäväistykseltä mutta sitähän se Zappakin usein on.
 
Elementtirakentamisessa on nerokkaita insinöörejä joiden tekniset ratkaisut kilistävät massia mutta ovatko he taiteilijoita? Viritä Voicelle niin sieltä pursuu elementtirakenne toisensa perään päivästä ja viikosta toiseen. Elementtirakennettua humppaa, elementtirakennettua heviä ja rokkia. Modernissa konserttimusiikissa elementtirakentaminen on erittäin suosittua, sekin on siis omalla tavallaan heviä.

velipesonen: Tämä saattaa kuulostaa pyhäinhäväistykseltä mutta sitähän se Zappakin usein on.
 
Kieltämättä, mutta se tietynlainen postmodernistinen ote saa siitä parhaimmillaan jopa orgaanista.

Suositusta vedetään turhan usein johtopäätös että se olisi automaattisesti hyvä, eihän se niin mene. Moni ihmettelee kun lyttään hyvin myyviä artisteja soittotaidoistaan, perseellä niitä levyjä myydään nykyään...

jazzmies: Sinunkin kannattaisi Balbex Rumpusoolokilpailun videosi perusteella lukea tarkemmin filosofisia tekstejämme tarkemmin, sillä nyt tuo soittosi muistuttaa pahasti mastur...
 
Nyt varmasti tuntuu yhtä kivalta kuin meistä, jotka yritämme kirjoittaa huolellisesti asioista soittamisen takana. Kaikessa soittamisessa on filosofiansa jo primitiivisistä perinneilmaisuista lähtien. Ja soittajien on syytä tutustua siihen, jotta soitossa pääsisi eteenpäin. Puoliksi opiskeltu neliskulmainen settirumpuilmaisu on ehkä kaikkien valjuinta mitä maa päällään kantaa, joten kaikkien olisi ensiksi syytä tutustua primitiivisiin ilmaisuihin päästääkseen soitossaan edes jonkinlaiseen syvyyteen.
 
Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että Derek Roddy on, tai oli, ehkä kaikista yliarvostetuimmista rumpaleista. Hänen soitossaan ei nimittäin ole mitään sisällä - pelkkää pintaa ja nelikulmaisuutta.
 
Oho täällä alkaa taas tää puukottelu. Sitten, kun joku sanoo jotain takas, niin ollaan niin loukattuja. Kannattas olla ihan anonyyminä täällä jos tollasta läppää laittaa. Edestäs löydät todennäköisesti.
Lapsellista meininkiä asemassasi olevalta tyypiltä minusta...
 
Täytyy myöntää,että tuo mun soolo ei onnistunut oikeen. Ehkä siitä ei silti ois tullu paljoa parempaa vaikka ois ottanut vielä muutaman otoksen. Suunnittelin soolon ensin aika tarkkaan ja vedin kuitenkin vaan kaverin biisien demosession päätteksi sitten ihan jotain muuta. Eli improvisaatio oli kuitenkin lopuksi tuo. En oo kyllä muutenkaan perhetynyt niin paljoa soolosoittamiseen, vaan yrittäny enemmän olla tuolla komppaamis osastolla. Tämä on tää mun junttimainen käsitys rumpujen soittamisen motiiveista.
Ptäs kyllä ottaa taas muutama tunti joltain, ettei ihan jämähdä paikalleen. Mitä sulla muuten maksaa rumputunti? Soitetaanko siellä vai puhutaanko vain;)
 
Tää meni nyt ihan v&&iluks taas. Alkuperäinen pointti oli,että mielestäni tämä hieno filosofinen keskustelu on väärällä osastolla. Pitäs käyttää varmaan hymiöitä enemmän.:):):):)

tomboarmageddon: Edestäs löydät todennäköisesti.
Lapsellista meininkiä asemassasi olevalta tyypiltä minusta...
 
Hohhoijaa, miljoonas kerta tätä "asemassasi" hevonkökköä. Kirjoitan mitä haluan ja nyt halusin kirjoittaa näin. Tuo sävy millä kirjoitat on epäkiitollinen, joten tältä tuntuu lukea tekstejäsi. Ja sitten "asemassasi"-kortti heti kehiin.
 
Täytyy myöntää,että tuo mun soolo ei onnistunut oikeen.
 
Soitat ihan OK!

jazzmies: Kieltämättä, mutta se tietynlainen postmodernistinen ote saa siitä parhaimmillaan jopa orgaanista.
 
Tarkoitatko pittoreskiutta? Eli niinkuin lenkkimakkaraa ja marmeladia? Kyllähän se näin tietysti on mutta paino esittämälläsi sanalla "parhaimmillaan".
 
Tässä on Zappan kappale joka näennäisesti hyödyntää eurooppalaisen avantgarden sävelkieltä mutta sotkee suklaakastikkeen häränhäntäliemeen: http://www.youtube.com/watch?v=mA4aZtx7mRw
 
Ilman näitä tyrmääviä mauttomuuksia tämä olisi tusinatavaraa.

velipesonen: Tarkoitatko pittoreskiutta? Eli niinkuin lenkkimakkaraa ja marmeladia? Kyllähän se näin tietysti on mutta paino esittämälläsi sanalla "parhaimmillaan".
 
Tässä on Zappan kappale joka näennäisesti hyödyntää eurooppalaisen avantgarden sävelkieltä mutta sotkee suklaakastikkeen häränhäntäliemeen: http://www.youtube.com/watch?v=mA4aZtx7mRw
 
Ilman näitä tyrmääviä mauttomuuksia tämä olisi tusinatavaraa.
 
Joo, pittoreskia :) Vaikka hänen yksittäiset kappaleensa valtaosin ovat populaarille tyylille ominaisesti neliskanttisia, epäsymmetriset levykokonaisuudet tekevät niistä varsin särmikkäitä. Mutta yleensä joka levyllä on kappale tai pari, jotka pittoreskissa orgaanisuudessaan tai epäsymmetrisyydessään saavat minun sanomaan "oho!" Sen takia jaksan kuunnella sitä yllättävänkin paljon, vaikka mukaan mahtuu sitten jo lähtökohtaisesti mahdollisimman elemettirakentamista muistuttavia pökäleitä. No niissä on usein taas sitten melko ankara laulutarina ätläkän doowopin vastapainoksi.

velipesonen: Viritä Voicelle niin sieltä pursuu elementtirakenne toisensa perään päivästä ja viikosta toiseen. Elementtirakennettua humppaa, elementtirakennettua heviä ja rokkia. Modernissa konserttimusiikissa elementtirakentaminen on erittäin suosittua, sekin on siis omalla tavallaan heviä.
 
On niissä kunnon megahiteissä kuitenkin aina jotain, jota ei vaan vedetä tuosta vaan..
Ihan muuten vaan vertailuna jos virittääkin radion, oliko se groove Fm, josta tulee solkenaan covereita tunnetuista hittibiiseistä niin bonjaa, että alkuperäisessä hitissä on aina se jokin. Coverien vetäjät oikein urakalla pilaavat sen pienenkin koukun, mikä alkuperäisessä on. Lopputulos on aina puhdasta pasedoblea.
Zappa juttu on ihan ok kamaa. Tämä on tällainen väliheitto.

jazzmies:
 
Soitat ihan OK!
 
Maailman paskin palaute :D
 
Zappa juttu on ihan ok kamaa Onko sillä joku tietty "yksi" juttu?