Rummut: soittaminen ›

Tankero: Mitä tekemistä hänen musanäytteellään on hänen mielipiteensä kanssa?
 
Molemmat kumpuavat ulos yhdestä ja samasta psykofyysisestä kokonaisuudesta?

Tankero: Mitä tekemistä hänen musanäytteellään on hänen mielipiteensä kanssa?
 
Tätä olen itsekin ihmetellyt. "Laita musanäytettä ennen kuin saat puhua" on samalla viivalla "PHIL RUDD!"-huutelun kanssa. Kummallekaan ei sivistysvaltiossa saisi olla minkäänlaista toleranssia.

Epämuusikko: Tätä olen itsekin ihmetellyt. "Laita musanäytettä ennen kuin saat puhua" on samalla viivalla "PHIL RUDD!"-huutelun kanssa. Kummallekaan ei sivistysvaltiossa saisi olla minkäänlaista toleranssia.
 
Sillehän on nimikin, ad hominem. Yksi argumentoinnin perusvirheistä.

Tankero: Sillehän on nimikin, ad hominem. Yksi argumentoinnin perusvirheistä.
 
Mä en kyllä tässä kohtaa yhdy tähän ihan täysin. Tottakai olisi näennäisen aikuista ja mukavan "kaikki pelaa" - tyylistä sanoa tähän että just näin. Mutta kyllä se vaan tuo uskottavuutta puheeseen, kun on kelkassa muutakin kuin filosofian apro ja sivistyssanakirja. Sellaista se elämä on. Kohteliaisuus ja pöytätavat ovat asia erikseen ja tietenkin tärkeitä.
 
E: Ja jotta saataisiin vedettyä tältä/kin kommentilta matto jalkojen alta niin todettakoon, että itselläni ei ole yllä mainituista mitään.

Jos linkittäisin omaa soittoani tähän ketjuun ikään kuin omien kantojeni pönkäksi, minulla ei olisi kuitenkaan mitään tietoa siitä, millä tavalla tämä pönkkä käsitettäisiin. Toisin sanoen osallistuisin keskusteluun jota käydään väärillä ehdoilla; ad hominem -keskusteluun jolla ei lähtökohtaisesti ole mitään arvoa ja jonka läpikäyvä ominaispiiirre on halpamaisuus.
 
http://maihinnousu.net/s/7726
http://maihinnousu.net/s/7727

velipesonen: J
 
http://maihinnousu.net/s/7726
http://maihinnousu.net/s/7727
 
Tämä selittää paljonkin. Kiitos.

hollmi-5: Tämä selittää paljonkin. Kiitos.
 
On aina mukava saada positiivista palautetta.

velipesonen: http://maihinnousu.net/s/7726
http://maihinnousu.net/s/7727
 
Iha vitu awesomee :---D

velipesonen: Jos linkittäisin omaa soittoani tähän ketjuun ikään kuin omien kantojeni pönkäksi, minulla ei olisi kuitenkaan mitään tietoa siitä, millä tavalla tämä pönkkä käsitettäisiin. Toisin sanoen osallistuisin keskusteluun jota käydään väärillä ehdoilla; ad hominem -keskusteluun jolla ei lähtökohtaisesti ole mitään arvoa ja jonka läpikäyvä ominaispiiirre on halpamaisuus.
 
http://maihinnousu.net/s/7726
http://maihinnousu.net/s/7727
 
Velipesonen oli rautaa jo tuolloin. Armollista armottomuutta!

Tankero: Sillehän on nimikin, ad hominem. Yksi argumentoinnin perusvirheistä.
 
Aika monella on käynyt kyseinen käpsäys näköjään viimeaikoina, jos on tarkoitus pysyä otsikon aiheessa :)
 
No Jazzmies laittoi, että tilanne on jo joissakin oppilaitoksissa hieman parempi...
Onko ongelma ja aihe nyt muka käsitelty?
Eli kaikki rumpalit on yliarvostettuja, paitsi toisenasteen koulutuksesta tulevat ja ehkä AMK-sakista osa...?
Eli arvostettuja rumpaleita on ainakin tulossa.
Tässä vaiheessa ollaan mielestäni keskustelussa vielä.
Jatkoa pliis

Niin, voisi perustaa oppilaitoksen josta valmistuu yliarvostettuja muusikoita. Aliarvostetuille muusikoille ei erillistä koulutusta tarvita, heitä on muutenkin vaivoiksi asti.
 
The Polytechnic School for Over-Rated Professionals.

Kovaa kamaa nuo linkit! Vaikken freestä juuri perustakaan.

velipesonen: Niin, voisi perustaa oppilaitoksen josta valmistuu yliarvostettuja muusikoita. Aliarvostetuille muusikoille ei erillistä koulutusta tarvita, heitä on muutenkin vaivoiksi asti.
 
The Polytechnic School for Over-Rated Professionals.
 
Plop, plop
Tiivis asiateksti ja huumori vajaassa kolmessa rivissä.

Ai niin. Piti vielä tiedustella velipesoselta, ja muiltakin, tuosta melodian mukaan soittamisesta:
 
mikäli yhtään ymmärsin aikaisemmin kirjoitettua, niin ideaalia olisi, jos rumpali ei soittaisi valmiiden kuvioiden, patterns, pohjalta, vaan melodian herättämän tuntemuksen välityksellä. Onko siis niin, että rumpali on aina melodian, jos ei orja, niin ainakin palvelija? Voisiko joskus olla toisin päin: sävellyksen pohja, idea, runko on luotu rummuilla, ja kaikki muu, myös melodia asettuukin kyseisessä sävellyksessä tukemaan rumpalin muodostamaa kudosta?

mukis: Ai niin. Piti vielä tiedustella velipesoselta, ja muiltakin, tuosta melodian mukaan soittamisesta:
 
mikäli yhtään ymmärsin aikaisemmin kirjoitettua, niin ideaalia olisi, jos rumpali ei soittaisi valmiiden kuvioiden, patterns, pohjalta, vaan melodian herättämän tuntemuksen välityksellä. Onko siis niin, että rumpali on aina melodian, jos ei orja, niin ainakin palvelija? Voisiko joskus olla toisin päin: sävellyksen pohja, idea, runko on luotu rummuilla, ja kaikki muu, myös melodia asettuukin kyseisessä sävellyksessä tukemaan rumpalin muodostamaa kudosta?
 
Kritiikkini siihen että melodian mukaan soittavat rumpalit ovat vähentyneet perustuu luonnollisesti musiikin yleiseen muotoon jossa soitellaan sointuja ja basso ja solisti sitten melodisemmin. On tietysti muunkinlaista musiikkia ja yleistäen pointtini on siinä, että rumpalit tekevät itsensä musiikillisessa mielessä tarpeettomiksi eli naurunalaisiksi turhan usein, kopsuttelevat vain mukana koska rummut on totuttu kuulemaan mukana.
 
Kyse on musiikin kudoksesta. Minusta sen pitäisi olla lähtökohtaisesti avoin muodostelma. Eri instrumenttien pitäisi kyetä kommunikoimaan keskenään kudoksen tasolla, sitä on hyvä soitto. Melodia on melodisen musiikin tapauksessa ylivoimaisesti karakteristisin sävelteoksen identiteettiä luova tekijä ja rumpalinkin pitäisi kyetä suunnistamaan melodian mukaan. Luonnollisesti kaikkien muidenkin soittajien otteissa olisi oltava herkkyyttä melodialle.
 
Tekstuurin muodostamiselle jää edelleen useita eri vaihtoehtoja joiden kartoittaminen tässä olisi tylsää. Vieläkin tylsempää on mielestäni se että vaikkei musiikki nykypäivänä olisikaan varsinaista hevimetallia niin rumpalit soittavat yhtä tylsästi ja ilmeettömästi kuin hevirumpalit. Levytuottajat sitten kilpaa viisastelevat kuinka se-ja-se rumpali tuo musiikkiin arvokkaan lisäsäväyksen vaikka vähän objektiivisemmin tarkasteltuna saman homman voisi aivan hyvin hoitaa koneellisesti.
 
Melodisten, dynaamisten, sointivärillisten ja heleyksisten asioiden, vihjeidenkin, mukaan taidokkaasti suunnistavaa rumpalia on aina mukava kuunnella. Ennen heitä oli enemmän ja Suomalaisen rockin piirissä Ronnie Österberg on hyvä esimerkki. Komppipellin dynamiikka elää jatkuvasti, ei välttämättä paljon mutta musiikin kannalta mielekkäästi, älykkäästi. Melodian vivahteet saavat kommenttinsa hienovaraisesta aksentoinnista. Tempon elämää pystytään hyödyntämään musiikin terävöittämiseksi, tempollakin on oma elämänsä metronomin ulkopuolella. Ehkä näitä ja monia muita asioita jazzmies tarkoittaa sanoessaan että "jazzissa tehdään asiat yleensä paremmin". Tähän on helppo yhtyä mutta lisätään nyt vielä että vuonna 2012 kilpailua ei Suomen oloissa pahemmin näy, voittajan julistaminen on helpohkoa.
 
On erittäin valitettavaa että äsken käyttämäni sana "älykäs" on rumpaleiden keskuudessa alkanut tarkoittaa patterneihinsa rakastuneita insinöörejä jotka esittävät sanottavansa virkamiesmäisen puisevaan sävyyn. Musiikillista älykkyyttä heiltä juurikin puuttuu.

velipesonen: Kritiikkini siihen että melodian mukaan soittavat rumpalit ovat vähentyneet perustuu luonnollisesti musiikin yleiseen muotoon jossa soitellaan sointuja ja basso ja solisti sitten melodisemmin. On tietysti muunkinlaista musiikkia ja yleistäen pointtini on siinä, että rumpalit tekevät itsensä musiikillisessa mielessä tarpeettomiksi eli naurunalaisiksi turhan usein, kopsuttelevat vain mukana koska rummut on totuttu kuulemaan mukana.
---
Ehkä näitä ja monia muita asioita jazzmies tarkoittaa sanoessaan että "jazzissa tehdään asiat yleensä paremmin".
---
On erittäin valitettavaa että äsken käyttämäni sana "älykäs" on rumpaleiden keskuudessa alkanut tarkoittaa patterneihinsa rakastuneita insinöörejä jotka esittävät sanottavansa virkamiesmäisen puisevaan sävyyn. Musiikillista älykkyyttä heiltä juurikin puuttuu.
 
100 % myötääminen näistä asioissa. Melodia tai mikä siihen tahansa rinnastettavissa oleva solistinen linja - olkoon se rytmi, harmoniakudos, klusteri tms. - on musiikin ylipäällikkö sillä hetkellä. Kaikkien täytyy ottaa se valinnoissaan ja tekemisessään huomioon, vaikka olisikin täysin säestävässä funktiossa. Säestäminen on tukemista! Tähän lopputulokseen palaan aina uudelleen ja uudelleen sekä soittajana että säveltäjänä, kun kuuntelen lopputulosta jälkeenpäin. Jos on soittavinaan jotakin omasta mielestään ihanaa ostinatoa tai muuta systeemiä taustalla, lopputulos on aina tielle astuva. Vaikka äkkipäätä afrikkalaisperäinen rytmiikka saattaa vaikuttaa tarkoitushakuiselta polyrytmiikalta, säestävien rumpujen roolit nimenomaan vahvistavat keskeisten rytmielementtien (lue: melodia) linjaa.
 
Jazzissakin melodian ilmaiseminen timen soittamisessa, komppaamisessa ja solismissa on harha-askelten jälkeen aina palannut melodian tukemiseen ja sen tekemiseen.
 
Soiton älyllisyys valitettavasti tarkoittaa afroamerikkalaisessa musiikkiperinteessä omaan napaan tuijottamista ja välinpitämättömyyttä tai osaamattomuutta kuunnella reaaliaikaisia tapahtumia soittohetkellä. Tietysti systeemejä täytty harjoitella, mutta niitä täytyy osata harjoitella oikein. Itse laulan standardien melodioita aina kun harjoittelen systeemejä tai soitan melodioita systeemejä käyttäen. En pelkästään siis Syncopationia yms. materiaalia. Tunne (kappaleen melodia ja sen synnyttämät mielikuvat) ensin ja äly (systeemit, kuvioinnit) sitten = tunneäly. Palstalla aikaisemmin framilla olleet Keith Moon ja Mitch Mitchell ovat tämän tyylin mestareita, missä kaikki lähtee ja palaa kappaleen ytimestä. Valtaosa rumpaleista jyystää "maailman parasta peruskomppiaan" ja piut paut välittää kappaleen sieluista - oma tyyli, status ja tahto jyrää ytimen. Nämä philruddit yms. ovat ajaneet nykymusiikin lopulta tähän kvantisoituun protools-helvettiin, missä ydin on koko teollisuudella hukassa.

Tässä on havaintomateriaalia aiheesta, kohdasta 1.33 kohtaan 2.22: http://www.youtube.com/watch?v=KLMc6J9h3mU

Kyllä minä jazzmiehen mielipidettä tästä olen valmis komppaamaan. Olet varmaan yllättynyt, kun puutun yhteen, eli Ruddiin. Olen niin läpikolunnut AC/DC:n tuotannon, että itse aistin Ruddin soittavan juurikin melodian mukaan. Hän vain on poiminut oleellisimman sisällön ja sen sijaan, että yleensä fillailisi liiemmin, korostelee kovin hienolla tavalla crasheilla melodiaa. Ja paljon ennen kuin protoolsrokkia oli olemassakaan ;)
 
Koko biisi kasvaa ja soittajat kommunikoivat keskenään. Ruddkin fillailee normaalia enemmän... Ole hyvä: http://www.youtube.com/watch?v=f77MshQoyP0

hollmi-5: Koko biisi kasvaa ja soittajat kommunikoivat keskenään. Ruddkin fillailee normaalia enemmän... Ole hyvä: http://www.youtube.com/watch?v=f77MshQoyP0
 
Kiitos! Tässä on mielestäni rumpuraidassa suunnitelmallisuutta ja fillailua, mikä ei ole sitä, mitä olemme tässä velipesosen kanssa yrittäneet tuoda esille - nimittäin laulajan improvisoivan otteen ympärillä improvisointia, täydentämistä, reagointia ja tukemista. Bon Scottia voisi kompata huomattavasti paljon "musikaalisemmin", joten ikävä kyllä minun on pysyttävä protools-kannassani ja todettava, ettei ACDC:stä löydy yhtään hyvää komppaajaa. Tässä kohtaa jos kuuntelemme The Rolling Stonesia vertailun vuoksi, niin sieltä löytyy ihan toisen luokan tilanteessa soittamista.

velipesonen: Kritiikkini siihen että melodian mukaan soittavat rumpalit ovat vähentyneet perustuu luonnollisesti musiikin yleiseen muotoon jossa soitellaan sointuja ja basso ja solisti sitten melodisemmin. On tietysti muunkinlaista musiikkia ja yleistäen pointtini on siinä, että rumpalit tekevät itsensä musiikillisessa mielessä tarpeettomiksi eli naurunalaisiksi turhan usein, kopsuttelevat vain mukana koska rummut on totuttu kuulemaan mukana.
 
Kyse on musiikin kudoksesta. Minusta sen pitäisi olla lähtökohtaisesti avoin muodostelma. Eri instrumenttien pitäisi kyetä kommunikoimaan keskenään kudoksen tasolla, sitä on hyvä soitto. Melodia on melodisen musiikin tapauksessa ylivoimaisesti karakteristisin sävelteoksen identiteettiä luova tekijä ja rumpalinkin pitäisi kyetä suunnistamaan melodian mukaan. Luonnollisesti kaikkien muidenkin soittajien otteissa olisi oltava herkkyyttä melodialle.
 
Tekstuurin muodostamiselle jää edelleen useita eri vaihtoehtoja joiden kartoittaminen tässä olisi tylsää. Vieläkin tylsempää on mielestäni se että vaikkei musiikki nykypäivänä olisikaan varsinaista hevimetallia niin rumpalit soittavat yhtä tylsästi ja ilmeettömästi kuin hevirumpalit. Levytuottajat sitten kilpaa viisastelevat kuinka se-ja-se rumpali tuo musiikkiin arvokkaan lisäsäväyksen vaikka vähän objektiivisemmin tarkasteltuna saman homman voisi aivan hyvin hoitaa koneellisesti.
 
Melodisten, dynaamisten, sointivärillisten ja heleyksisten asioiden, vihjeidenkin, mukaan taidokkaasti suunnistavaa rumpalia on aina mukava kuunnella. Ennen heitä oli enemmän ja Suomalaisen rockin piirissä Ronnie Österberg on hyvä esimerkki. Komppipellin dynamiikka elää jatkuvasti, ei välttämättä paljon mutta musiikin kannalta mielekkäästi, älykkäästi. Melodian vivahteet saavat kommenttinsa hienovaraisesta aksentoinnista. Tempon elämää pystytään hyödyntämään musiikin terävöittämiseksi, tempollakin on oma elämänsä metronomin ulkopuolella. Ehkä näitä ja monia muita asioita jazzmies tarkoittaa sanoessaan että "jazzissa tehdään asiat yleensä paremmin". Tähän on helppo yhtyä mutta lisätään nyt vielä että vuonna 2012 kilpailua ei Suomen oloissa pahemmin näy, voittajan julistaminen on helpohkoa.
 
On erittäin valitettavaa että äsken käyttämäni sana "älykäs" on rumpaleiden keskuudessa alkanut tarkoittaa patterneihinsa rakastuneita insinöörejä jotka esittävät sanottavansa virkamiesmäisen puisevaan sävyyn. Musiikillista älykkyyttä heiltä juurikin puuttuu.
 
Kiitos vastauksesta! Erittäin vahvasti kirjoitettu! Olen tosi paljon samoilla linjoilla, en vain ole osannut ilmaista asiaa selkeästi!