Rummut: soittaminen ›

Mutta kiitos kaikille rakentavista ja tulisista viesteistä, sain paljon ideoita...
Haitsuständi on Mapexin 10v vanha 3-jalkainen, mutta onneksi nuo jalat siinä pyörii y-akselin ympäri. Eli saan basaripedaalin lähelle haitsua.
 
Pitääpä kokeila laittaa basaripedaali haitsupolkimen vasemmalle puolelle...en tiedä mitä sanoo vanha Mapex. Jos rupeaa laittamaan vastalauseita niin pistän sen mäkeen ja palkkaan nuoremman kaksijalkaisen tilalle...
 
Jännä homma kuinka tuplapedaalien ostaminen on oikeastaan pistänyt koko rumpujensoittotekniikan alustavaan remonttiin. Satuin Youtubesta selaamaan tuplapedaaliopetusvideoita ja samalla eksyin katsomaan myös muita tekniikkavideoita.
 
Oon siis soittanut koko ikäni rock/punk/ska/grunge/hardrock -tavaraa pääosin puukäsinä ja ilman rumpuopettajaa. Pieneltä paikkakunnalta kun olen kotoisin, niin siellä oltiin pitkään ainoa bändi eikä varsinkaan rumpuopettajaa löytynyt. Ja siihen aikaan en olisi kyllä tunteja ottanutkaan, olin vähän itsepäinen nuori silloin. Sittemmin on tullut jatkettua samalla puukäsilinjalla, tosin puolisen vuotta otin rumputunteja aikoinaan ja tekniikka kehittyikin silloin. Jotenkin reenaus vaan jäi taas moneksi vuotta. Huomasin sitten tuplat ostettuani kun tekniikkaa tarkastelin, että taas on palattu puukäsitekniikkaan ja rumpuja lyödään kovaa ja jämäkästi, mutta ranteet lukossa :D
 
Nyt tajusin että on pakko tehdä jotain, kun reenien jälkeen on kuin ois salilla käyny. Ja yleinen nopeus on suunnilleen sellaista, kuin lyötäis Markulle ja Ilkalle kapulat käteen. Eli reenausta onkin tässä harrastettu parin viikon ajan 1-2h päivässä, mikä on mulle jo tosi paljon. Aikaisemmin on siis ollut vain bändireenit ja sepä sit onkin riittänyt...
 
Suurimmat ongelmat yleisesti on ehkä nämä:
 
*Lyön kapulan kiinni kalvoon -> Nyt taas yritän saada lyönnin pomppua hyödynnettyä, etten enää löisi kalvoon kiinni.
 
Samalla myös soitto muuttuu varmaan kevyemmäksi. Tosin en halua menettää jämäkkää rock-tatsia, mutta kai sitä voi yhdistää helpon tekniikan ja jämäkän soiton?
 
*Oon aina haudannu basarin nuijan kalvoon -> Nyt yritän oppia tekniikan, että en enää hautaisi.
 
Aikaisemmin syy hautaamiseen on ollut se, että basaria on täytynyt soittaa "täysillä" että se kuuluu muiden soittimien läpi itselle. Youtube-videoista olen kuitenkin huomannut, että ei-hautaamallakin voidaan kai soittaa kovaa ja jämäkästi, vaikka kantapää ylhäällä. Tämän oppiminen on vaan tautisen hankalaa, mutta parissa päivässä oon jo vähän kehittynyt. Lähinnä voimaa on hankala saada päkiäpolkasuun siten, että nuija irtoaa kalvosta. Saundikin on parempi basarissa kun ei hautaa.
 
*Tekniikan hajoaminen nopeassa bändisoitossa tai vaikeissa kohdissa
 
Huomaan opettelevani esim. pompun hyödyntämisen kapuloilla ja ei-hautaamisen. Reeneissä menee hyvin kun tempot on hitaita ja ei tarvitse soittaa kovaa kun kaiken kuulee. Mutta ootahan kun lyödään 2 kitaraa, basso ja pikkasen vokaalia korvaan, niin tekniikka jotenkin hajoaa. En kuule omaa soittoa kovin hyvin (vaikka yleisvola ei ole reeneissä mikään överi), ja rupean heti soittamaan vanhalla tavalla: kapulat kalvoon ja nuijat myös kalvoon kiinni. Soitan sellasilla normi kuusitulpilla (ear, 20e).
 
En tiedä auttaako tähän vaan yksin treenaaminen toooosi hitaasti tempoa ja voluumia nostaen. Ehkä paremmat valetut tulpatkin voisi auttaa kun kuulisi paremmin.
 
*Nopeuden puute
 
Nopeissa filleissä olkapäät ja hartiat on ihan jäykkänä ja vedän kuin lämäriä ranteet lukossa. Yleisestikin soittoasento jäykistyy heti (yläruumiista siis) kun tempot nousee ja rumpukompit vaikeutuu.
 
Itse treenatessa oonkin yrittäny kiinnittää huomiota rentouteen ja monesti saan pakottaa huomaamatta jäykistetyt hartiat takaisin alas ja rennoksi.
 
Mutta huh huh, tulihan taas tekstiä. Pakko vähän avautua tätä turhautumista. Saattaa vaikuttaa, että oon totaalikäsi rumpujen soitossa, mutta....hmmm itseasiassa se on ihan totta :). En juuri osaa muuta kuin tukevan peruskompin ja muutaman perusfillin. Mutta se on jännä, että monet taitavat konsarumpalit on kehunu minun soittoa keikalla, ja jopa halunneet joskus oppia soittamaan kuten minä! Siinä vaiheessa olin kyllä vähän että WTF. Ootteko ihan tosissanne. Eli kai tässä on jotain opittu, mutta nyt haluaisin itekin oppia jotain sieltä konsapuolelta...ei jaksaisi aina soittaa sitä samaa kehittymättä yhtään vuosien saatossa.
 
Sellasta. Palataan ja keskustelu jatkukoon :D
 
Tossa muuten vähän musanäytettä jos joku haluaa kuulla yleensä millä tasolla soittelen ja minkälaista musaa vetelen: http://www.myspace.com/mulletsnbullets
(ja tästä linkistä ei kannata odottaa progea tai kovin vakavamielistä musaa...)

Jaakob:
 
Suurimmat ongelmat yleisesti on ehkä nämä:
 
*Lyön kapulan kiinni kalvoon -> Nyt taas yritän saada lyönnin pomppua hyödynnettyä, etten enää löisi kalvoon kiinni.
 
Samalla myös soitto muuttuu varmaan kevyemmäksi. Tosin en halua menettää jämäkkää rock-tatsia, mutta kai sitä voi yhdistää helpon tekniikan ja jämäkän soiton?
 
*Tekniikan hajoaminen nopeassa bändisoitossa tai vaikeissa kohdissa
 
En kuule omaa soittoa kovin hyvin (vaikka yleisvola ei ole reeneissä mikään överi), ja rupean heti soittamaan vanhalla tavalla: kapulat kalvoon ja nuijat myös kalvoon kiinni. Soitan sellasilla normi kuusitulpilla (ear, 20e).
 
En tiedä auttaako tähän vaan yksin treenaaminen toooosi hitaasti tempoa ja voluumia nostaen. Ehkä paremmat valetut tulpatkin voisi auttaa kun kuulisi paremmin.
 
*Nopeuden puute
 
Nopeissa filleissä olkapäät ja hartiat on ihan jäykkänä ja vedän kuin lämäriä ranteet lukossa. Yleisestikin soittoasento jäykistyy heti (yläruumiista siis) kun tempot nousee ja rumpukompit vaikeutuu.
 
Eipä oikein muuta ohjetta ole kuin hitaasti treenaaminen ja tarkkaile että olet rentona kokoajan.
Saattaa olla että uuden oppiminen vie enemmän aikaa nyt, tai oikeammin vanhasta poisoppiminen.
Se kuitenkin taitaa istua melko lujasti lihasmuistissa jos monta vuotta olet niin tehnyt.
 
Tavallaan samaan törmäsin nuorena, mutta ilmeisesti onneksi riittävän nuorena =)
Enpä tosin tiedä onko tekniikka nytkään kovin ihmeellinen, mutta silloin hiuomasin, että oli aluksi todella vaikeaa pidättäytyä "uudessa" tekniikassa ja tietoisesti välttää vanhaa ja väärää.
 
Hemmetisti kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, niin eiköhan se siitä.

Nopeissa filleissä olkapäät ja hartiat on ihan jäykkänä ja vedän kuin lämäriä ranteet lukossa. Yleisestikin soittoasento jäykistyy heti (yläruumiista siis) kun tempot nousee ja rumpukompit vaikeutuu.
 
Mulla auttoi joskus se että bändi suostui treenaamaan hitaammalla tempolla joten sain sen rakenteen paremmin haltuun.
Yleensä tuohon sun ongelmaan vois sanoa että soitat liian vaikeita asioita. Selkeytä ja yksinkertaista. Älä hae tulosta suorittamisen vaan tulkitsemisen kautta.
 
Ai niin BLAST!!!

Ei voi enää paljoa yksinkertaistaa, kun suurin osa kompeista on perus rock-beattia tai yksinkertaisen punk-kompin variaatioita + fillit 8-osia tai 16-osia virveliin ja tomeihin...
 
Tietysti vois jättää haitsun pois ja soittaa vaan basaria ja ehkä virveliä...
Mutta kyllä se siitä lähtee....kohta lähenki vähä reenailemaan.

Jaakob: Mutta kiitos kaikille rakentavista ja tulisista viesteistä, sain paljon ideoita...
Haitsuständi on Mapexin 10v vanha 3-jalkainen, mutta onneksi nuo jalat siinä pyörii y-akselin ympäri. Eli saan basaripedaalin lähelle haitsua.
 
Pitääpä kokeila laittaa basaripedaali haitsupolkimen vasemmalle puolelle...en tiedä mitä sanoo vanha Mapex. Jos rupeaa laittamaan vastalauseita niin pistän sen mäkeen ja palkkaan nuoremman kaksijalkaisen tilalle...
 
Jännä homma kuinka tuplapedaalien ostaminen on oikeastaan pistänyt koko rumpujensoittotekniikan alustavaan remonttiin. Satuin Youtubesta selaamaan tuplapedaaliopetusvideoita ja samalla eksyin katsomaan myös muita tekniikkavideoita.
 
Oon siis soittanut koko ikäni rock/punk/ska/grunge/hardrock -tavaraa pääosin puukäsinä ja ilman rumpuopettajaa. Pieneltä paikkakunnalta kun olen kotoisin, niin siellä oltiin pitkään ainoa bändi eikä varsinkaan rumpuopettajaa löytynyt. Ja siihen aikaan en olisi kyllä tunteja ottanutkaan, olin vähän itsepäinen nuori silloin. Sittemmin on tullut jatkettua samalla puukäsilinjalla, tosin puolisen vuotta otin rumputunteja aikoinaan ja tekniikka kehittyikin silloin. Jotenkin reenaus vaan jäi taas moneksi vuotta. Huomasin sitten tuplat ostettuani kun tekniikkaa tarkastelin, että taas on palattu puukäsitekniikkaan ja rumpuja lyödään kovaa ja jämäkästi, mutta ranteet lukossa :D
 
Nyt tajusin että on pakko tehdä jotain, kun reenien jälkeen on kuin ois salilla käyny. Ja yleinen nopeus on suunnilleen sellaista, kuin lyötäis Markulle ja Ilkalle kapulat käteen. Eli reenausta onkin tässä harrastettu parin viikon ajan 1-2h päivässä, mikä on mulle jo tosi paljon. Aikaisemmin on siis ollut vain bändireenit ja sepä sit onkin riittänyt...
 
Suurimmat ongelmat yleisesti on ehkä nämä:
 
*Lyön kapulan kiinni kalvoon -> Nyt taas yritän saada lyönnin pomppua hyödynnettyä, etten enää löisi kalvoon kiinni.
 
Samalla myös soitto muuttuu varmaan kevyemmäksi. Tosin en halua menettää jämäkkää rock-tatsia, mutta kai sitä voi yhdistää helpon tekniikan ja jämäkän soiton?
 
*Oon aina haudannu basarin nuijan kalvoon -> Nyt yritän oppia tekniikan, että en enää hautaisi.
 
Aikaisemmin syy hautaamiseen on ollut se, että basaria on täytynyt soittaa "täysillä" että se kuuluu muiden soittimien läpi itselle. Youtube-videoista olen kuitenkin huomannut, että ei-hautaamallakin voidaan kai soittaa kovaa ja jämäkästi, vaikka kantapää ylhäällä. Tämän oppiminen on vaan tautisen hankalaa, mutta parissa päivässä oon jo vähän kehittynyt. Lähinnä voimaa on hankala saada päkiäpolkasuun siten, että nuija irtoaa kalvosta. Saundikin on parempi basarissa kun ei hautaa.
 
*Tekniikan hajoaminen nopeassa bändisoitossa tai vaikeissa kohdissa
 
Huomaan opettelevani esim. pompun hyödyntämisen kapuloilla ja ei-hautaamisen. Reeneissä menee hyvin kun tempot on hitaita ja ei tarvitse soittaa kovaa kun kaiken kuulee. Mutta ootahan kun lyödään 2 kitaraa, basso ja pikkasen vokaalia korvaan, niin tekniikka jotenkin hajoaa. En kuule omaa soittoa kovin hyvin (vaikka yleisvola ei ole reeneissä mikään överi), ja rupean heti soittamaan vanhalla tavalla: kapulat kalvoon ja nuijat myös kalvoon kiinni. Soitan sellasilla normi kuusitulpilla (ear, 20e).
 
En tiedä auttaako tähän vaan yksin treenaaminen toooosi hitaasti tempoa ja voluumia nostaen. Ehkä paremmat valetut tulpatkin voisi auttaa kun kuulisi paremmin.
 
*Nopeuden puute
 
Nopeissa filleissä olkapäät ja hartiat on ihan jäykkänä ja vedän kuin lämäriä ranteet lukossa. Yleisestikin soittoasento jäykistyy heti (yläruumiista siis) kun tempot nousee ja rumpukompit vaikeutuu.
 
Itse treenatessa oonkin yrittäny kiinnittää huomiota rentouteen ja monesti saan pakottaa huomaamatta jäykistetyt hartiat takaisin alas ja rennoksi.
 
Mutta huh huh, tulihan taas tekstiä. Pakko vähän avautua tätä turhautumista. Saattaa vaikuttaa, että oon totaalikäsi rumpujen soitossa, mutta....hmmm itseasiassa se on ihan totta :). En juuri osaa muuta kuin tukevan peruskompin ja muutaman perusfillin. Mutta se on jännä, että monet taitavat konsarumpalit on kehunu minun soittoa keikalla, ja jopa halunneet joskus oppia soittamaan kuten minä! Siinä vaiheessa olin kyllä vähän että WTF. Ootteko ihan tosissanne. Eli kai tässä on jotain opittu, mutta nyt haluaisin itekin oppia jotain sieltä konsapuolelta...ei jaksaisi aina soittaa sitä samaa kehittymättä yhtään vuosien saatossa.
 
Sellasta. Palataan ja keskustelu jatkukoon :D
 
Tossa muuten vähän musanäytettä jos joku haluaa kuulla yleensä millä tasolla soittelen ja minkälaista musaa vetelen: http://www.myspace.com/mulletsnbullets
(ja tästä linkistä ei kannata odottaa progea tai kovin vakavamielistä musaa...)
 
Munsta ollaan jo pitkällä,kun itse tiedostat nuita brobleema alueita ja kiinnität niihin huomiota. Hyvän kuullosta soittoakin.Toimii!
Mulla on ittellä tullu vähän hölmö ongelma asiaan liittyen,kun oon yrittänyt treenata mahd. rennosti ja,että liikkeet ois mahd ergonomisia(ryhdissä jne.) Eikä olis turhia liikkeitä,niin on porukka alkanu jupisemaan,että mä oon ihan patsaana setin takana. Elikkä en liiku oikeastaan ollenkaan.
Näyttää videolta katsottuna,ettei kädetkään liiku:) Toimistotyöläinenkin kuulemma näyttää vauhdikkaammalta.
Monesti "pinnisteleminen" ja epäergonomia(?) voi näyttää paremmalta:)
Sen siitä saa taas ,kun uskoo kaikenmaailman konsahi#&)&reita;)

Nyt muuten asettu tuplapedaalit paikoilleen! Kakkospedaalin kun laittoi haitsun vasemmalle puolelle, sai haitsunkin lähemmäs. Nyt haitsu on lähellä virveliä, mutta hieman enemmän virvelin takana, kuin sivulla. Mutta paikka on oikein hyvä ja nyt mahtuu virvelikin jalkojen väliin...jeah :D

Jaakob: Nyt muuten asettu tuplapedaalit paikoilleen! Kakkospedaalin kun laittoi haitsun vasemmalle puolelle, sai haitsunkin lähemmäs. Nyt haitsu on lähellä virveliä, mutta hieman enemmän virvelin takana, kuin sivulla. Mutta paikka on oikein hyvä ja nyt mahtuu virvelikin jalkojen väliin...jeah :D
 
Häh....
Se sihvelihän on sillon melkeen sylissä...???
Ellet käyny pärnäseltä hakemassa puoli metriä tankoa lisää siihen väliakseliin...

Bobana: Häh....
Se sihvelihän on sillon melkeen sylissä...???
Ellet käyny pärnäseltä hakemassa puoli metriä tankoa lisää siihen väliakseliin...
 
Se Bobba riippuu jonkin verran merkistä, esim. Gibraltarilla on paljon pitempi tanko kuin Tamalla.
 
E: Ainakin minun flexi glideissä säätö tuntui loppuvan ennemmin kuin nykyisissä budjetti-gibuissa... Sekin voi olla vaan sitä surullisenkuuluisaa mutua... Mutta näin miun nilkoilla.

Emmie tiiä mutta Eliminaattoreissa tanko tuntus riittävän. Virveli on hyvinkin normaalissa paikassa, kuin olisi sinkkupedaalinkin kanssa. Haitsu menee vähän taaemmaksi tuplapedaaleilla, ja se vasen tuplapedaalin poljin on just haitsun vasemmalla puolella. Asento on oikein hyvä, mitä nyt haara-asento on ehkä vähän leveämpi kuin olisi optimiasento...mutta eikös rockia soiteta haarat levällään?