Rummut: soittaminen ›

ei ole enää muutamaan vuoteen ittelle sattunut mitään mutta perus: sormi kantin ja kapulan väliin, sormi polku haitsun väliin, reboundista kapula huuleen, viimeisin on käynyt kipeiten. joskus on omilla tunneilla yks pikkujäbä iskenyt kapulalla sormeen ja sitten sen jälkeen heittänyt kapulat niin että toinen oli osua mua silmään. ;)

Riden reunaan ja virpan kanttiin on tullut yli-innokkaissa jameissa kättä iskettyä kerran jos toisenkin, hyviä veriroiskeita on kalvot täynnänsä. Joskus, jos lainasetissä on tullut unohdettua nostaa haikan peltejä omalle tasolle, tulee joka virppaiskulla iskettyä haikkakäden kapulan tyvellä virppakäden ranteeseen. Pidempien biisien jälkeen alkaa jo näkyä ja tuntua. Tulee virveliä pidettyä sen verran korkealla, että haikankin täytyy olla suht korkealla, jotta välttyy näiltä rannevammoilta.
 
E: Ai niin, usein tulee liikaa innostuttua (varsinkin fillien päätteeksi) palautettua iskusta kapula otsaan tai bändikaverin otsaan. Nopean virveliflamiin päättyvän perunakellarifillin jälkeen on tullut se flamin voimakkaampi isku pamautettua reiteen.

paras vamma mitä mulle on tullu on se että ku innostuin pienellä lavalla riehumaan enemmänkin, ja kesken biisin kippas rumpukorotuksen yli rumpupenkin yksi jalka, ja siitä sitten mukkelismakkeli rumpali itse perässä lavan taakse.. :) hienot aplodit kyllä tuli, mutta takaraivo jomotti kyllä loppukeikan kun sen johonkin metalliputkeen kumautin. :)
 
ja onhan nuo klassisia nuo hetkelliset näönmenetykset ku silmässä on käynyt vieras esine (tässä tapauksessa kapula tai sen osa), ja kerran kapulan katketessa ponkahti kapula huuleen sellaisella voimakkuudella että veri roiskui myös ulkopuolelle. :) sellasta kaikkea pientä härpäkettä sattuu sillon tällön ku tekee. :)

Tulee virveliä pidettyä sen verran korkealla, että haikankin täytyy olla suht korkealla, jotta välttyy näiltä rannevammoilta.
 
Mä sijoitan nykyyän aina haitsun sen verran eteen, että vasuri mahtuu lyömään virveli-iskut haitsukättä korkeammalta. Sanoisin, että erittäin kätevä ratkaisu,joka mahdollistaa kovat virveli-iskut haitsuunkin kompatessa. Eikä tarvitse turhaan nostaa sitä haitsua ylikorkealle.

joszhkuuuzzch taannoin punk rumpalina toimiessani löin rässiin niin kovasti et nimettömän nivel murtui....huh onneksi ei tullu loppu elämän vika...ja sit samoissa kinkereissä kaaduin rumpupenkiltä ja kylkiluut murtu....onnex siis kädet säästy...nykysin vähä vähemmällä onneksi tuo kännisoittelu:) Ja treenit oli vasta kysessä...heh

Keskiviikkona hevibändini keikalla jossaan vaiheessa osu sormi virvelin kanttiin ja aukes, eihän siinä mitään huomannu keikan aikana kun oli liian kiire soittaa ja laulaa (ja mitä väliä vaikka oiskii:). Se oli vaan hupaisaa huomata keikan jälkeen, että virvelin kalvo oli aikalailla veren tahrima ja samoin valkoinen paita sekä farkut ja kapulat:D Muut bändiläiset sitä jakso päivitellä vaikka ei mikään ihme juttu ollu. Siitä sitten kitaristi raportoi ulkomaisille faneille tapahtuneesta ja kommenttia tuli: "That's fuckin' metal!" :D Se nostatti pakosti hymyn huuleen vielä kerran, koska keikka oli mennyt muutenkin loistavasti.

Flamencoviisaus, joka sopii kaikkeen soittamiseen: "Sydän kuumana, pää kylmänä".
Kai sitä yritti alkuaikoina liikaa, kun oikean (vahvemman) käden etusormen nahka paloi toisen nivelen ja rystysen välistä kämmenpuolelta joka keikalla. Hesusta käteen ennen settiä, kunnes älysin korjata otetta ja laskea Rideaä.
 
Liekö tämä sotavamma...
 
Olohuoneessamme huolsin ja lopuksi virittelin mieleisekseni bassorummun (22").
Vaimon kudinpuikot kilkkasivat siihen malliin, että päätin viedä basarin varastoon ja lopettaa siltä illalta.
Noh, oli sellainen kevätkeli pihamaalla ja lumikin jo melkein sulanut. Ilta oli jo pitkällä ja kun astelin rumpu sylissäni pihamaalle, yhtäkkiä jalat tuntuivat katoavan alta.
(Jokainen judoa, painia tms. harrastanut tietää miten tulee toimia)
Kuitenkin pidin basarista kiinni loppuun saakka, vedin pääni kohti rintakehää ja kaadoin itseni oikealle.
En kuitenkaan ehtinyt ottaa (oikea) kädellä oikealla tavalla vastaan.
Pari kylkiluuta murtui ja jotain häikkää tuli oikeaan käteenikin.
Ei...tällä kerralla sillä ei ollut osuutta asiaan. Kuten huomaatte syy oli kudinpuikkojen.
 
Edit: Rummulle ei käynyt kuinkaan.

Olen erikoistunut lyömään itseäni kapuloilla päähän. Monta kertaa on kapulat liian innokkaan soiton seurauksena kolahtaneet pään eri alueisiin, otsaan, nenään.
 
Pahin tähän mennessä oli se, kun tökkäsin itseäni kapulalla silmään. Verenpurkaumahan siitä tuli, ja silmä oli punainen vielä viikko tapahtuneen jälkeen. Kaverit ihmettelivät, miten onnistuin toheloimaan niin. Ja ihmettelen vielä itsekin.
 
Että tämmöistä on tullut toilailtua.

kokeilin treeneissä joskus rumpuja mitkä oli asteltu vähän pienemmälle kaverille ku mulle... kasseille onnistuin itseäni kapulalla lyömään.
reiteen tuli kanssa mäiskästyä oikein olan takaa kesken fillin...päätin että en rumpaliksi ryhdy.

Keikalla on jokunen sormi joskus auennut mutta ei ole mitään tietoa, että missä vaiheessa ja mihin iskettynä. Vasta keikan jälkeen huomannut että nyt sattuu.
 
Harvoin moksin itteäni mutta vasta pari viikkoa sitten jäi filli oudosti kesken ja viimeinen oikean käden isku mäjähti suoraan oikean jalan polveen - siis perinteinen nukahdus vain. Vähän aikaa purin hammasta mutta jatkoin soittoa.