Rummut: soittaminen ›

Treenaamisella pyritään pääsemään irti tuosta laskemisesta, ts. opetellaan kohdat jotka merkkaavat sointujen ym. vaihtumista. Riippuu toki musiikkityylistä ja siitä, onko aikaa treenata.
Kyllä meilläkin on biisejä joissa on joutunut laskemaan. Joku kohta on tullut 8-8-5 tahtien jälkeen, niin varsinkin laulaja/kitaristille se oli alussa hankala. Sitten kun jauhaa ja sisäistää niin ihmettelee mikä siinä oli niin vaikeaa =D

moderndrummer88:
 
...Laskemisesta vielä sen verran, en tiedä oletko itse hirveästi miettiny biisejä ja tahtimääriä, mutta hyvin usein mennään jollain neljällä jaollisella määrällä tahtien osalta, vaikka 8+16+4+4 jne... Aikansa kun niitä tahteja on laskenu niin noi neljän tahdin rajat kyllä oppii kuulemaan päässä ja tunnistamaan harmoniasta, tämä helpottaa sitä itse laskemistyötä huomattavasti.
 
Tämä pitää paikkansa kyllä. Itse pyrin olemaan kanssa laskematta. Yksikseni kun opettelen soittamaan esim. jotain coveria, merkkaan tahtimäärät ensin tietty lapulle varmistukseksi ja tsekkaan tarvittaessa sitten siitä. Enemmän kuitenkin pyrin saamaan soimaan mielessä introt, melodiat, väliosat ja soolo-osuudet niin, ettei tahteja tarvitse laskea. Monasti laulan biisiä mukana kun soitan. Kyllä sen soitossa huomaa, tällainen amatöörikin.
 
Itse asiassa tuosta laskemisesta pääseminen myös parantaa biisin ymmärtämistä myös, kun vaivautuu opettelamaan sanat tai mitä mikäkin instrumentti biisissä tekee. Voi jopa tuoda dynamiikkaan ja muuhun soittamiseen sitä omaa ilmettä grooven lisäksi.
 
Osa "uuden sukupolven" biiseistä (varsinkin Euro-tanssimusapuolella) on kyllä tässä mielessä veemäisiä, kun noita neljällä jaollisia tahtimääriä pyritään rikkomaan, otetaankin vaikka kymmenen tahtia tai yhdeksän tahtia plus puolen tahdin mittainen tauko. Sillon on vähän pakko laskea, kun melodiakin on aika lailla monotoninen.

Kyllä välillä on laskettava mielessä tahteja. Ainakin jos biisi on setissä uudehko tai se itseään toistava looppi on pirun pitkä, eikä melodiakaan paljasta osien vaihtoa.

OPJ1974: Osa "uuden sukupolven" biiseistä (varsinkin Euro-tanssimusapuolella) on kyllä tässä mielessä veemäisiä, kun noita neljällä jaollisia tahtimääriä pyritään rikkomaan, otetaankin vaikka kymmenen tahtia tai yhdeksän tahtia plus puolen tahdin mittainen tauko. Sillon on vähän pakko laskea, kun melodiakin on aika lailla monotoninen.
 
Juttelin meidän kitaramaikan kanssa joku viikko sitten juuri tästä laskemishommasta, se sano hyvin, että noi neljään menevät jutut pitäisi olla ns. peruskauraa, eli hoitua ilman laskemista ja sitten kun sieltä tulee jotain poikkeuksellisia niin niihin sitten kiinnittää sen jälkeen automaattisesti huomion, se tavallaan hyppää silmille sieltä.

haupade: No juu.Ammttilaiset on keikalla ja sillee. En sitten millään usko, että kerkee hirveesti laskemaan.Kyllä se pitää tulla ytimestä.Jos koko bändi laskee, niin mikäköhän on lopputulos.Ja kuinka ihmeessä kitaristi soolon aikana voi laskea?On ne taitavia!No juu, nyt taidan vaan laskea alleni ja ostaa kalkulaattorin ja metronomin ehkä vielä merkonominkin.
 
Otahan taksi.

moderndrummer88: Juttelin meidän kitaramaikan kanssa joku viikko sitten juuri tästä laskemishommasta, se sano hyvin, että noi neljään menevät jutut pitäisi olla ns. peruskauraa, eli hoitua ilman laskemista ja sitten kun sieltä tulee jotain poikkeuksellisia niin niihin sitten kiinnittää sen jälkeen automaattisesti huomion, se tavallaan hyppää silmille sieltä.
 
Noinhan sen pitäisi olla ja olen onnekas, että meidän kitarasankari on perin monipuolinen ja mielestäni erittäin kokenut soittaja.
 
Rumpaleilla kyllä mielestäni pitäisi olla nuo 4-tahdin syklit takaraivossa.
Kuin myös 12-tahdin kierto, vaikkei taustalla soisikaan Getoooni.
Blueskiertoa on hyvä sisäistää tai opetella esim. laittamalla jonkun 12-tahtisen bluussin soimaan ja komppailee päälle.
Samalla voi myös treenata 12-tahdin sooloilua, esim. jazz vetoihin.
(jos rohkeus keikalla riittää =D )
 
Kyllä se 12:kin nuppiin jää.