Rummut: soittaminen ›

arse: Mä huomasin vasta nyt, mitä otsikossa oikeasti lukee.
 
Sama. Ei huono otsikko tuokaan.

arse: Mä huomasin vasta nyt, mitä otsikossa oikeasti lukee.
 
Siis se oli aikaisennim kämmit. Pakko olla.

Kailis: Siis se oli aikaisennim kämmit. Pakko olla.
 
Eilen se oli vielä kämmit :-)

Ai nii se oli kans kerran riemukasta, kun basisti katui, halkaisten basarin etukalvon. Se kaatui jotenkin sen mikkiständin päälle, jolloin mikkistaagi ilmeisesti edesauttoi kalvon halkeamista, reiän kohdalta. Basari ei edes liikahtanut, mutta lopputulos oli se, että basisti makaa maassa, pää bassorummun sisällä. Luulis pysyvän rytmissä.

hollmi-5: Eilen se oli vielä kämmit :-)
 
Ja on taas. Tuossa välissä se oli kännit. Oli pakko olla.

Mitään ei ole tullut (vielä) unohdeltua treenikselle, mutta aiheeseen tavallaan liittyen, onko parempaa tapaa aloittaa keikka kuin tämä:
 
Astelet lavalle ja tunnet hienoisen esiintymiseen liittyvän adrenaliinilatauksen, nautitkin siitä. Istahdat penkillesi ja hetken päästä kitaristi alkaakin jo veivaamaan kitaraintroaan. Itse olet tavannut tulla biisiin sisään räiskähtävällä virvelifillillä. Hetki koittaa ja olet valmis suorittamaan kyseisen musiikillisen energiapurkauksen. Ensimmäisellä lyönnillä aivosi lukkiutuvat silmänräpäyksen ajaksi, kun virvelistä kuuluukin vain "plonk". Naamasi valahtaa yllätyksen voimasta ja hetkisen näytät metsäkauriilta joka on juuri kuullut takaansa uhkaavan rasahduksen. Shokista toivuttuasi väännät virvelin maton päälle ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa ja jatkat fiilistelyä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hiljaa mielessäsi kuitenkin manaat: "V***u, jokohan sen ensi kerralla muistaisi?"

EH: Mitään ei ole tullut (vielä) unohdeltua treenikselle, mutta aiheeseen tavallaan liittyen, onko parempaa tapaa aloittaa keikka kuin tämä:
 
Astelet lavalle ja tunnet hienoisen esiintymiseen liittyvän adrenaliinilatauksen, nautitkin siitä. Istahdat penkillesi ja hetken päästä kitaristi alkaakin jo veivaamaan kitaraintroaan. Itse olet tavannut tulla biisiin sisään räiskähtävällä virvelifillillä. Hetki koittaa ja olet valmis suorittamaan kyseisen musiikillisen energiapurkauksen. Ensimmäisellä lyönnillä aivosi lukkiutuvat silmänräpäyksen ajaksi, kun virvelistä kuuluukin vain "plonk". Naamasi valahtaa yllätyksen voimasta ja hetkisen näytät metsäkauriilta joka on juuri kuullut takaansa uhkaavan rasahduksen. Shokista toivuttuasi väännät virvelin maton päälle ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa ja jatkat fiilistelyä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hiljaa mielessäsi kuitenkin manaat: "V***u, jokohan sen ensi kerralla muistaisi?"
 
Joskus noin meinaa käydä sellaisen biisin jälkeen missä ei ole ollut rumpuja. Tulee hankalilla lavoilla otettua matto pois päälle ettei jää rätisemään balladin ajaksi. Kyllä se seuraavan biisin aloittava bongofilli aina nolottaa.... :D

EH: Mitään ei ole tullut (vielä) unohdeltua treenikselle, mutta aiheeseen tavallaan liittyen, onko parempaa tapaa aloittaa keikka kuin tämä:
 
Astelet lavalle ja tunnet hienoisen esiintymiseen liittyvän adrenaliinilatauksen, nautitkin siitä. Istahdat penkillesi ja hetken päästä kitaristi alkaakin jo veivaamaan kitaraintroaan. Itse olet tavannut tulla biisiin sisään räiskähtävällä virvelifillillä. Hetki koittaa ja olet valmis suorittamaan kyseisen musiikillisen energiapurkauksen. Ensimmäisellä lyönnillä aivosi lukkiutuvat silmänräpäyksen ajaksi, kun virvelistä kuuluukin vain "plonk". Naamasi valahtaa yllätyksen voimasta ja hetkisen näytät metsäkauriilta joka on juuri kuullut takaansa uhkaavan rasahduksen. Shokista toivuttuasi väännät virvelin maton päälle ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa ja jatkat fiilistelyä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hiljaa mielessäsi kuitenkin manaat: "V***u, jokohan sen ensi kerralla muistaisi?"
 
No on kyllä ollu JUST tismalleen noi samat fiilikset. Siinä hetken toivois, että se penkki pettäis ja hiljalleen vajottais minut näkymättömiin.
 
Ja tilanne oli viimeks (yli vuos sit tosin) just noin, kun Markkuliini luonnehti. Ballaadin jälkeen, siihen täytyy opetella joku muistisääntö.

Kailis:
Rumpujen viereen jättämäni takki syttyi kesken setin tuleen par-kannusta (Sata Lasta -86).
 
Peer Gunt ja Dingo eivät siis olleetkaan ainoita pyrotekniikkaa käyttäneitä bändejä 80-luvulla.

Mulla meinasi oma soittajan ura topata alkuunsa jo ekoilla tanssikeikoilla kotikylän pikkubaarissa jossa ei varsinaista esiintymislavaa ollut vaan soitettiin tanssilattian nurkassa: Erittäin päihtynyt pariskunta kaatui setin päälle kaksi kertaa illan aikana. Mielessä kävi että tällaistäkö tää keikkailu on, ikää oli silloin n. 12 vuotta.
Multa jää yleensä kämpälle lattiatomin jalat. Kerran on jäänyt matkasta virveliständi mutta silloin löytyi mnetin kautta lainapeli. Muistan myös unohtaneeni yhdeltä keikalta haitsun yläpellin pidikkeen. Askartelin sitten teipistä ja pahvista yllättävän toimivan hätäratkaisun. Isommilta henkilökohtaisilta katastrofeilta olen välttynyt(kop,kop), virvelin matto kyllä unohtuu niin usein kiristämättä että siihen on jo tottunut. :)

Ainiin, pohjanmaalla kävi melkein legendaariset... Kesken humpin pappa tuupertu lattialle, humppa keskeytettiin luonnollisesti.. Oli olo vähän että mitä ihmettä.. Eiku nitroa huuleen ja jannu oli kuitenkin sen verran kova jätkä että vielä käveli ambulanssiin..=)

ÄM: Ja tilanne oli viimeks (yli vuos sit tosin) just noin, kun Markkuliini luonnehti. Ballaadin jälkeen, siihen täytyy opetella joku muistisääntö.
 
Itse löysään nykyään aina myös haitsun jos laitan virvelin pois päältä. Kun haitsuständi "lyö tyhjää" niin yleensä (mutta ei aina) silloin hoksaa laittaa myös virvelin päälle.

No, aloitusviestissä mainittiin kyllä ettei soittomokia, mutta sen verran mehukas tilanne että hersyttelempä: Ulkoilmafestaritapahtumassa soitettaessa oli takateltassa tarjolla sipsejä ja limsaa. Siinä keikkaa ootellessa kulutin aikaani syömällä sipsejä, kun vähän nälkäkin oli. Lisäksi päätin ottaa limsapulloja lavalle mukaan niin saa siinä sitten soiton lomassa hörpiskellä. Jouduin viemään lavalle omat kapulani, rummut ei ollut omat. Samalla lavalle mentyäni avasin ylikuohuvat limsaputelit valmiiksi. Jouduin myös varakapulat laskemaan lavalle tavanomaisen basarin päällä säilyttämisen sijasta sillä basari oli niin lyhyt ettei kapuloita saanut sen päälle. Tämä kaikki kulminoitui lopulta siihen, että kun ensimmäinen biisi alkoi, oli käteni niin liukas ja limainen, että oikean käden kapula lensi saippuan lailla jorpakkoon. Siitä basarilla ja virvelillä säestäen uutta kapulaa lavalta joka sekin lensi jorpakkoon. Kolmannen kapulan sain sentään pidettyä. Eikä hävettänyt yhtään :D. Mutta opeimpahan sipsien ja limsan turmiollisuuden musisoinnin kannalta... Ei ole kaljan kanssa vielä vastaavia ongelmia tullut.
 
Ja sattuihan sitä muutakin samalla keikalla. Minun piti vetää suht äkkiä erään biisin päättymisen jälkeen spiikki. Säntään mikrofoonille. Väärä mikki. Kierrän rummut toiselle mikille. Se ei ole päällä. Nyprään kikin katkaisijaa ja lopulta saan "sulavasti" kakisteltua spiikkini alta poies :D. Ja tuo virvelimattohomma on tuttu mullekin. Täsä taannoin unohdin slovarin jälkeen räimebiisiin maton pois päältä, mutta salaman nopeasti löin sen ride-kädellä päälle. Itse asiassa niin nopeasti etteivät edes pändin muut jäsenet huomanneet asiaa.

Oliskohan ollut v. -83 kun oltiin ihan helvetin kakaroina Tanskassa jossain pöndellä demarien bileissä keikalla. Ja siinähän kävi tietenkin sillälailla, että mukaan oli tullut vain ja ainoastaan yksi rumpukapula. Oli lauantai-ilta ja lähin jo kiinnioleva musakauppa Köbiksessä ja muut esiintyjät jotain rummutonta kansantanhua, joten eihän siinä muu auttanut kun painua suit sait pöpelikköön metsuriksi ja kaataa nuori puu, josta uljaasti sitten virppakädelle karahkaa vuolemaan. Kyllä juutit ihmetteli...
 
Noh, en tästä kuitenkaan masentunut, vaan käänsin homman voitokseni lainaamalla kitaristilta verkkoaluspaidan esiintymisasuksi, ja sitten vielä kehittelin jostain lakanasta sellaisen pekkohuivin päähäni. Hullu suomalainen kun nähkääs hakkaa rumpujakin haloilla! Ja jätkätkin tykkäs että helvetin hyvä meininki, kerrankin se LYÖ sitä virveliä eikä neiteile :D
 
Niin ja olihan se virppakalvokin tietty hyvässä kuosissa sitten vedon jälkeen kun semmosella hirveällä halolla tunteroisen vähän toista jyystin menemään...

Itse asiassa ensimmäinen keikka punk-bändin kanssa -79 Lassilassa tuli vedettyä kanssa itse veistämilläni koivutseboilla.

Niinpä Kailis, konstit on monet sano mummo ku isoisän eläkkeet ryyppäs.
 
Toi meikäläisen halkotseba oli muuten ihan jees, mutta parissa reggae-biisissä olis ollu tietenkin kanttikomppi ja niissä ei sit ollu klangi jostain syystä ihan kohillaan :D Kiva kopsauksen ja lätsäyksen välimuoto vaan kuului kun kanttilyönnin iski.
 
Mutta semmonen bonus siinä kyllä oli, että kyseisestä kapulasta tuli loppukeikasta ikäänkuin ihan itsestään ja automaagisesti sitten risukeppi, kun ne kaarnat ja nilet suikaloitui ja rispaantui puusta irti. No vedettiin sitten setin lopuks hitaita ja hiljaisia kun ei enää muutakaan voitu :D
 
Mutta hyvä keikka joo. Tai siis paska tietenkin, mutta lopussa seisoi kyllä kiitos tälläkin kertaa. Juutit kun tarjos meille koko illan kun ne dikkas asenteesta...

Sikon häissä kaaduin isotomin päälle, kun,housunlahje tarttu virvelitelineeseen.
Eräällä keikalla houmasin kesken piisin, että pasari lähtee karkuun. Soitettiin samoilla rummuilla toisen pändin rumpalin kans, ja vaihtaessani omaa petaalia unohdin sen siinä hässäkässä kiristää.
Kerran unohtu matto kotiin, ja piti polkasta petaalien piikit upouuteen parkettiin. ihme ja kumma että ne pysy koko illan paikallaan. Eikä lattiaankaa jääny pahoja jälkiä, 3 pientä pistettä vaan.
Meidän kitaristi sai 220 ylähuuleen ja maadotti käsien kautta, oli vähän sähköt sekasin yhellä pikku lavalla. Vähän aikaa poijat ihmetteli niitä piuhoja ja totes vaiheen menevän suojamaahan. pikku korjaus, ja se siitä.
 
HouHou vaan! Siis huomasin.
Siis mikrovoonista ylähuuleen, ja käsien kautta kitaraan maadotus.
 
Olipas siinä kirjoitus virheitä.

Lucky 7: Eräällä keikalla houmasin kesken piisin.
 
Uuuu...siehän se oot eri veijari.

markkuliini: Uuuu...siehän se oot eri veijari.
 
Selitä nyt muillekin mitä houmaaminen on. Jotain Lapin murretta...?
Vai onko sillä jotain tämän kanssa tekemistä:
http://www.youtube.com/watch?v=wJXSoNjSQzg

Jos viesti sisältää mielestäni liikaa elämänpiiristäni poikkeavaa, niin katkon.