Rummut: soittaminen ›

Mie voisin kanssa allekirjoittaa tuon kulma yli 90'. En tiedä noista tuplamättöhommista, ku oon nii neiti, mutta omassa soitossani oon huomannu, että mitä enemmän paino on jaloilla eikä perseellä, sitä parempi kontrolli jaloilla myös on.

oon huomannu, että mitä enemmän paino on jaloilla eikä perseellä, sitä parempi kontrolli jaloilla myös on.
 
Mä taas olen huomannut ihan päin vastaista.
Kapuloillakin koetan nojata mahdollisimman vähän kalvoihin... :P

Ainakin mulla on hyvä jos sitä istuimen korkeutta aina vähän vaihtelee. Ei tule kyllästymistä.

Tuttua asiaa tämäkin: vaikka tämä herra on joskus käyttänyt vähän isompiakin basareita, on istuinkorkeus ollut sen reilu 30 senttiä. Ja on se soitto jollain tavalla sujunut...
http://koti.phnet.fi/oz/kuvaTwistDaltons.jpg
 
Itselläni tuo polvikulma on asettunut johonkin reiluun 90 asteeseen. Eli ei nyt ihan Ringo...

Pitkään soittelin suhteellisen ylhäältä, mutta nyt intin jälkeen repäsin ja pistin tuolin sillain että jalkojen kulmaksi tulee juurikin se 90 tai hieman yli. Hyvältä tuntuu!
 
Tommy Aldrigde soittaa myöskin aikas matalalta. Tämän parempaa kuvaa en nyt löytänyt, mutta siitä näkee että jalat on alle 90 http://www.drummerworld.com/pics/drum/dpa33/tommyaldridge1.jpg

Tästä kaikesta voinee tehdä johtopäätöksen, että tämä on täysin yksilöllistä. Kannattaa varmaankin kokeilla kaikkia korkeuksia ja valita niistä itselle paras.
 
Itse olen suht lyhyt ja aikoinaan pidin jakkaraa niin alhaalla kuin mahdollista, mutta sitten koin valaistuksen tai ahaa-elämyksen viitisen vuotta sitten -korkeuttahan voi säätää ylemmäksikin ja se helpotti itselläni reisien puutumista.
 
Hyvä yleiskunto auttaa tässäkin asiassa =)

Tämän ketjun innoittaman kokeilin sitä 90 asteen polvikulmaa.
Aikas jännää, kun basarin yläreuna on 10cm virvelin vannetta korkeammalla..:)
Basarikin näyttää _vielä_ isommalta näin.
 
Kuva:http://muusikoiden.net/dyn/users/32837.jpg