Rummut: soittaminen ›

Onhan toi toki noinkin, mutta en mä nyt viiti ruveta mainostamaan, että tulkaa lukemaan mun blogia tiedän djemben soitosta kaiken, koska olen soittanut sitä niin vähän aikaa ja tiedän siitä toki jotakin, mutta en hirveästi.
Siis mulle blogin tarkoitus on vähän selventää tätä koko soppaa omassa päässä ja samalla yrittää myöskin kirjoittaa siitä fiksua tekstiä, josta voisi olla hyötyä myös muille. Sitä tietoa kun on kovin vähän loppujen lopuksi liikenteessä, ainakin Suomen kielellä.
 
Mitä mä vielä voin sanoa?
Lukekaa sitä blogia jos kiinnostaa ja oikaiskaa virheistä kiitos.

No joko se Solmo on tullut takasin Suomeen? Kerros vähän kuulumisia, kiinnostaa kovasti!

No joko se Solmo on tullut takasin Suomeen? Kerros vähän kuulumisia, kiinnostaa kovasti!
 
en ole onneksi viela tullut takaisin, mutta sunnuntaina...kerpele. noh, ei taa loputtomiin voi kestaa. palaillaan asiaan palattuani.

No joko se Solmo on tullut takasin Suomeen? Kerros vähän kuulumisia, kiinnostaa kovasti!
 
Nyt sitten olen takaisin suomessa. Pikkuisen pistää kismittämään. Kyllähän kuukauden mittainen kurssi antoi paljon uutta perspektiiviä soittamiseen ja soittotekniikka hioutui ja muutenkin ymmärrys perinteistä länsi-afrikkalaista rummuttelua kohtaan. Mutta opinpa myös sen, että on aivan turha rajoittua vain perinteisten rytmien naputteluun, vaan on hyvin hyödyllistä soittaa ihan mitä vaan. Laittaa vaikka jotain lempimusaa soimaan ja soittaa siihen päälle. Olin viikon Bamakossa ja yhtenä iltana paikallisella Casinolla oli esiintymässä bändi, joka soitti cover-versioita monista vanhoista soul ja reggae-klassikoista ja heidän bändissä rumpalin virkaa hoiti yksi häiskä djemben kanssa. Se oli aivan törkeen siistiä kuunneltavaa, koska djemben ääni toimi niin pirun hyvin kyseisessä musiikissa ja kyseisissä biiseissä. Toisekseen, kaveri osasi soittaa todella hyvin.
 
Futisotteluissahan on Senegalissa ja varmasti muuallakin rumpuryhmä soittamassa ja mun mielestä se toimii kanssa mielettömän hyvin. heillä on tietyt rytmit, mm. Kuku, jota he soittavat. Rumpujen pauke antaa myös ihan oman fiiliksen siihen tunnelmaan.
 
Tulipa luotua ensi arvoisen hyödyllisiä kontakteja muutaman artistin kanssa, joista on varmasti tulevaisuudessa hyötyä. paikalliset tosiaan arvostivat suunnattomasti, jos jostain muualta maailmasta tuleva henkilö osasi soittaa edes jollain tavalla djembeä ja jos kyseisellä henkilöllä oli jonkinlaista rytmitajua ja kykyä hahmottaa rytmejä. Kyllä muutama häiskä jopa sanoi, että soitat muuten hyvin ja hyvällä tempolla. Totta kai moinen palaute lämmitti mieltä.
 
Ostin toiseksi viimeisenä päivänä toisen rummun eräästä kadunvarsipuodista ja siihen mukaan originaalin kantolaukun. Ei mitään turistipussia, joka ei kestä kuin pari käyttökertaa ja sitten hihnat irtoavat, vaan todella tyylikkään mustan pussin varustettuna senegalin lipun värisellä nauhalla. Ostamani professional djembe maksoi n. 40e ja soi muuten todella nätisti ja nahka on vedetty kireälle. Kyllä eron huomasi, kun kokeilin viereisessä puodissa turistirumpua ja sen jälkeen ostamaani rumpua. Noh, rummut ovat vielä matkalla Suomeen, koska Wienin kentällä oli joku mohelo hoitanut matkatavaroitani jatkolennolta eteenpäin tai paremminkin ei ollut tehnyt sitä.
 
Joo, kyllä meidän Renki täytyy heittää jossain välissä sessiota tiskiin soittamisen merkeissä. Oli nimittäin Dakarissakin hemmetin siisti meininki, kun oltiin soittamassa legendaarisella tasanteella moottoritien varressa ja siihen sitten alkoi tulla muita soittajia ja yhdessä vaiheessa meitä oli aika liuta. Valtaosaltaan nää paikalliset soittajat olivat pro-tasoa. Eipä siinä kuitenkaan mitään. Jokainen rytmi tarvitsee perusrytmin paukuttajaa muiden aina vuorotellen sooloillessa ja jokaisella on roolinsa.

Sinänsä mielenkiintoinen sivusto djemben soitosta kiinnostuneille.
 
http://www.tubabmuso.nl/english/holidays.htm
 
Sivustolla on mielenkiintoista tietoa mm. sooloista yleensä ja niiden soittamisesta + muuta hyödyllistä.

Tervehdys!
 
Täällä kirjoittelee djembeä muutaman vuoden aktiivisesti soitellut naisihminen. Kysyisin teiltä miten olette mieltäneet ja soittaneet yankadi-rytmin, sehän on ns. shuffle rhythm eli sitä ei voi helposti luokitella neli- tai kuusijakoisten rytmien kategorioihin (vaikka sitä monesti soitetaankin tavallisena kuusijakoisena rytminä). Tätä on selostettu tarkemmin Lennart Hallströmin kirjassa African Drum Rhythms kohdissa 5.1 ja 5.2. Mulle tuottaa melkoista päänvaivaa ajatella tuon rytmin oikeaa soittotapaa, koska olen oppinut soittamaan sen tavallisena kuusijakoisena rytminä. Kokemuksia?

Kokemuksia?
 
Kokemukseni mukaan suurin osa, 'Yankadi' mukaan lukien, mande-rytmistä on neli-iskuisia. Monet rytmit käsittävät sekä 4/4- että 12/8-tulkinnan, riippuen temposta, kuten hidas ja nopea 'Soli'. Eli riippunee lähteestä, minkälaisena 'Yankadi' määritellään. Ja tätä nykyä artistit, kuten Sidiki Camara, on levyttänyt biisin nimeltä 'Yankadi', vaikka eipä siinä paljon samaa henkeä löydy kuin Mamady Keïtan levytyksessä kyseisestä rytmistä. John Miller Chernoffin kirjassa "African rhythm and African sensibility" on mainiosti kerrottu siitä, miten nimet ja rytmit saavat kylästä ja kansasta riippuen erilaisia ulottuvuuksia.
 
Mutta asiaan. Itse miellän rytmi neli-iskuisena, mikrorytmiikaltaan soli-perheeseen kuuluvana avoimena "shufflena". Triolit ja kuutoset menevät niin vitkaan, joten en pysty hahmottamaan 'Yankadia' 12/8-rytminä - lukuunottamatta joitakin sangban-variaatioita. Kenkeni, dudunba ja pääasiallinen djembe-säestysrytmi korostavat neli-iskuisuutta, jolloin Keïta-tyylisessä 'Yankadissa' "triolimaailma" esiintyy lähinnä pohjajaossa, subdivisioineissa. Tämä on siis vain minun tulkintani.

Mutta asiaan. Itse miellän rytmi neli-iskuisena, mikrorytmiikaltaan soli-perheeseen kuuluvana avoimena "shufflena". Triolit ja kuutoset menevät niin vitkaan, joten en pysty hahmottamaan 'Yankadia' 12/8-rytminä - lukuunottamatta joitakin sangban-variaatioita. Kenkeni, dudunba ja pääasiallinen djembe-säestysrytmi korostavat neli-iskuisuutta, jolloin Keïta-tyylisessä 'Yankadissa' "triolimaailma" esiintyy lähinnä pohjajaossa, subdivisioineissa. Tämä on siis vain minun tulkintani.
 
Kyllä tässä jälleen kerran tuli hieman tyhmä ja tietämätön fiilis, kun lukee jazzmiehen käsitystä Yankadin soittamisesta. Pääni on varustettu sen verran lyhyillä piuhoilla, ettei mene jakeluun. Ehkä sitten käytännön esimerkkien avulla, jos ei muuten. Tällaisina hetkinä on hyvä palauttaa mieleen senegalilaisen kaverin kannustus, "tärkeintä on, että sulla on intohimoa soittamista kohtaan ja että soitat". Että näillä eväillä suuntaan taas tänään treenikämpälle :D

Aivan.. :) Olen huomannut tuon että rytmit ja niitten variaatiot vaihtelevat toisinaan paljonkin. Mulle on opetettu Yankadi ihan "tavallisena" rytminä, vasta tuon Hallströmin kirjasta luin että se onkin ns. shuffle rhythm ja rupesin miettimään että soitanko sitä nyt jotenkin väärin. Mutta kai niitä tulkintoja on monia ja kun kuuntelin Hallströmin soittamaa Yankadia niin en kyllä huomannut siinä juuri minkäänlaista eroa siihen nähden miten itse sitä olen soittanut. Ehkei siis kannata liikaa murehtia ;)

Aivan.. :) Olen huomannut tuon että rytmit ja niitten variaatiot vaihtelevat toisinaan paljonkin. Mulle on opetettu Yankadi ihan "tavallisena" rytminä, vasta tuon Hallströmin kirjasta luin että se onkin ns. shuffle rhythm ja rupesin miettimään että soitanko sitä nyt jotenkin väärin. Mutta kai niitä tulkintoja on monia ja kun kuuntelin Hallströmin soittamaa Yankadia niin en kyllä huomannut siinä juuri minkäänlaista eroa siihen nähden miten itse sitä olen soittanut. Ehkei siis kannata liikaa murehtia ;)
 
Niin no, jos mä alkasin moisia pohtimaan, en muuta voisikaan :) Vaikka en mä usko, että ihan niin perseelleen soitan mitä soitan.

Ehkei siis kannata liikaa murehtia ;)
 
Juurikin näin. Terminologiat vaihtelevat eri lähteissä, mutta kaikki kuulemiani 'Yankadeja' yhdistää, nimittäin hillitön svengi!

Niin no, jos mä alkasin moisia pohtimaan, en muuta voisikaan :) Vaikka en mä usko, että ihan niin perseelleen soitan mitä soitan.
 
Ihan bytheway, jos sulla on aamupäivät vapaat niin olis hauska jamitella rummut vs. muu maailma. Ongelmahan on tietenkin logistiikka, mulla kun ei ole djembea.

Ihan bytheway, jos sulla on aamupäivät vapaat niin olis hauska jamitella rummut vs. muu maailma. Ongelmahan on tietenkin logistiikka, mulla kun ei ole djembea.
 
Talla hetkella paivat on liiankin tayteisia, kun taytyy takoa rahaa ensi talven "opintomatkaa" varten.

Jahans, nyt on djembe vihdoin hommattu pitkän kuumeen jälkeen. Nyt kaipaisin "gurujen" neuvoja djemben huoltamisesta. Djembehän on ilmeisesti kuin mikä tahansa instrumentti joka tarvii säännöllistä huoltoa? Itseltäni löytyy siis tommonen köysiviritteinen vuohennahalla päällystetty rumpu.

Jahans, nyt on djembe vihdoin hommattu pitkän kuumeen jälkeen. Nyt kaipaisin "gurujen" neuvoja djemben huoltamisesta. Djembehän on ilmeisesti kuin mikä tahansa instrumentti joka tarvii säännöllistä huoltoa? Itseltäni löytyy siis tommonen köysiviritteinen vuohennahalla päällystetty rumpu.
 
Onneksi olkoon uudesta perheenjäsenestä! Ei sitä paljoa tarvitse huoltaa. Parin kolmen vuoden päästä, kun nahka on kaput, kannattaa kiikuttaa se vaikkapa A. Oksaselle http://www.djembepaja.fi/ , niin hän samalla tarkistaa rummun kunnon ja tarvittaessa käsittelee sen öljyllä tms. Elikäs suhteellisen huoleton soitin on tuo!

Jahans, nyt on djembe vihdoin hommattu pitkän kuumeen jälkeen. Nyt kaipaisin "gurujen" neuvoja djemben huoltamisesta. Djembehän on ilmeisesti kuin mikä tahansa instrumentti joka tarvii säännöllistä huoltoa? Itseltäni löytyy siis tommonen köysiviritteinen vuohennahalla päällystetty rumpu.
 
Onneksi olkoon hankinnan johdosta. Alla on djemben huoltamiseen liittyva ihan mielenkiintoinen linkki. Pitkaan meni miehella tiedon haalimisessa ja nyt han haluaa jakaa tietamystaan asiasta, ettei toisten tarvitsisi painiskella dilemmojen kanssa yhta monta vuotta.
 
http://www.thedjembeownersmanual.com/
 
Mun ei ole tarvinnut tehda viela mitaan rummuilleni. Ne ovat yhta lukuunottamatta varsin tuoreita tapauksia. Ainoastaan toista Senegalista ostamaani rumpua olen hieman hienovirittanyt. Juttelin Senegalissa eraan rumpujen valmistajan kanssa ja han sanoi sita, etta jos rumpu on alunperin valmistettu huolella ja vertikaalikoydet kurottu heti kattelyssa huolella kirealle, ei niihin tarvii kajota myohemmin. Hienoviritys tapahtuu sitten horisontaalisuunnassa punotulla koydella. Oli muuten hauska taputella Dakarissa eraalla rumpupuoti-kadula vuoronperaan pro-djembeja ja viereisia turisti-malleja. Mieleton ero soundeissa.
 
Niin no, pitihan minun paikata burkina fasolaisen djembeni sisuksesta loytynytta kevytta halkeamaa.. Onneksi se ei tosiaan ollut iso ja ei siita tullut sen pahempaa ongelmaa.
 
Olen kuullut, etta jotkut kotuttavat nahkaa, jos on esim helletta ja nahka kiristyy tosi pinkealle. Noh, mun rummuissa on nahka jo lahtokohtaisesti todella pinkealla. Mut en itse kylla menisi tekemaan sita. Kasista tuleva rasva hoivaa nahkaa ja jos nahkaa haluaa syysta tai toisesta loysemmalle, voi purkaa horisontaalipunoksia.

Moi!
 
http://www.mikseri.net/artists/?id=109210
 
Tommosta tossa päivällä nauhoittelin. Nauhoittaminen on muuten kaiken kaikkiaan opettavaista puuhaa.

Moi!
 
http://www.mikseri.net/artists/?id=109210
 
Tommosta tossa päivällä nauhoittelin. Nauhoittaminen on muuten kaiken kaikkiaan opettavaista puuhaa.
 
Mukavan kuulloista, minkälainen oli nauhoituskalusto?

Mukavan kuulloista, minkälainen oli nauhoituskalusto?
 
Nauhoitin Zoom H2:sella bändikämpän nurkasta...
Seuraavalla kerralla kyllä pitää etsiä vähän kauemman nauhoituspaikkaa ja nostaa taustan äänentasoa.

Mukavan kuulloista, minkälainen oli nauhoituskalusto?
 
Samaa olin itsekin mielta, kun kuuntelin nauhoituksiasi muutama paiva sitten. Mietin myos nauhoituskalustoa. Olen ajatellut ostaa jonkin toimivan digitallentimen, koska olis hauska nauhoittaa omia treeneja ainakin joiltakin osin. Olen huomannut, etta multa puuttuu kurinalaisuus treeneissa jonkin tietyn asian jankkaamisessa ja on enemman saanto kuin poikkeus, etta soitto lahtee ronsyilemaan omille teille, kun keskittyminen herpaantuu. Ronsyilyn kautta tulee aika monesti hyvinkin toimivia ja itseani yllattavia kuvioita eteen. Ongelma on siina, etta enhan mina muista niita enaa seuraavalla kerralla, vaikka haluaisinkin.
 
Yksin soittaessa tuntuu hyvinkin luontevalta soittaa vapaasti, kuitenkin siten etta pohjalla on jokin rytmi, jota alkaa rikastuttamaan ja improvisoimaan. Olen alkanut enemman keskittymaan kuitenkin siihen, etta vaikka soittaisinkin improvisoiden, soittamastani muodostuisi kokonaisuus alkuineen ja loppuineen, ettei soitto vaan lopu toksahtaen jossakin kohti.
 
Talla hetkella vaan tuntuu, etta olen tilapaisesti aallonpohjassa. Soittofiilista loytyy ylenpalttisesti, mutta talla hetkella homma junnaa paikallaan.