Rummut: soittaminen ›

Nolte: Oho, täällähän keskustellaan!
 
John Mayerissa tökkää allekirjoittanutta vähäsen se, että se on ikäänkuin "tyttöbluesia". Nätti poika soittaa kivaa bluusia eturivissä seisoville tytöille. "Rankimmissa" kohdissa vääntää naamansa itkuiseen irvistykseen osoittaakseen tunteikkuuttaan. Sanoituksetkin ovat enemmän tai vähemmän "tyttökamaa".
 
Kyllä Stevie Rayn jälkeen toi Mayer tuntuu jotenki...teennäiseltä..ja paljon tyhjemmältä..Vähän niinku Duffy verratessa Motowneihin, periaatteessa kaikki toimii, mutta jostain syystä vaan ei herätä tunnereaktioita..

K.Suninen: Kyllä Stevie Rayn jälkeen toi Mayer tuntuu jotenki...teennäiseltä..ja paljon tyhjemmältä..Vähän niinku Duffy verratessa Motowneihin, periaatteessa kaikki toimii, mutta jostain syystä vaan ei herätä tunnereaktioita..
 
SRV ja DMB samassa anopille silotellussa paketissa.

Ette olleet silloin soittohengissä, kun Stevie Ray kävi Suomessa. Herra oli aivan yhtä suosittu kuin John Mayer ja Porin Jazzeilla jopa presidentti diggaili. Levyjä myytiin ja listasijoituksiakin oli. Ei ne yhtään sen rajumpaa olleet mielestäni tai sen bluesimpaa. Hiukan erilaista vain ja kitara oli kulahtaneempi. Plussaa saattaa joiltakin ropista huumeidenkäytöstä ja hengenlähdöstä heko-onnettomuudessa.
 
Jotenkin tulee välillä sellainen olo, että liian suosittu ja myyty artisti ei saa olla, jotta m.netin hyväksyntä tulisi. Jos Johnin bändissä on bassossa Pino Palladino ja yksi hyvä rumpali päälle, niin se on jo liian imelää. Ja samaan hengenvetoon on pakko ihmetellä Steely Danin dumaamistakin: "Liian hienosti tehtyä. Ei siis hyvä".

jazzmies: Kuuntelin molemmat noista Mayerin kappaleista, ja kylläpä oli tuskaisa ja pitkä kymmenminuuttinen. Mietin matkalla, voiko noin ankeata ja sävellyksellisesti aneemista musiikkia olla. No voi toki, John Mayerin bändi. Jos musiikissa on tilaa, niin silloin yleensä muusikot soittavat jotakin pitääkseen homman hengissä. Tämän bändin konsepti on toisenlainen: jos kappaleessa ei tapahdu juurikaan mitään, ei soitossakaan tarvitse tapahtua.
 
Näin ollen Steve Jordan ei ole kaksinen petteri, koska hän ei soita tilanteen mukaan, vaan tuottajan pallilta hän näkee "vision", joka on ristiriidassa siihen nähden, mitä sävellys vaatisi ja kuinka nöyrästi kappaletta ja musiikillista tilaa/aikaa täytyisi lähestyä. Ja mitä tulee SJ:n musikaalisuuteen, niin mielestäni hän jää valovuoden esim. Abe Laboriel Jr:n ratkaisuille millä tahansa hänen soittamallaan kasetilla.
 
Ja kaiken lisäksi hänen soitossaan ei ole groovea. Hän yrittää groovata (verbi), mutta hänen raidoistaan puuttuu rytmi-idea, groove (subst.), joka jo itsessään alkaisi generoida groovaavaa soittoa. Pelkkä time ei riitä, minulle!
 
Väijyin läpi SJ:n kredittilistan allmusicista, ja silmiin ei hypännyt kovin klassisia levyjä. Bonnie Tylerin 'Total Eclipse of My Heart' on kasariklassikko, mutta sekin toimii muista ansioista kuin yksin rumpuraitansa takia.
 
Hohhoh...ei voi muuta sanoa.

jazzmies: Mietin matkalla, voiko noin ankeata ja sävellyksellisesti aneemista musiikkia olla. No voi toki, John Mayerin bändi.
 
Luulisi kokeneen muusikon tietävän jo ennestään, että tuollaista musiikkia voi olla. Vai todellako John Mayer bändeineen ylitti/alitti jonkin riman, johon kukaan muu ei jazzmiehen mielestä ole koskaan aiemmin pystynyt?
 
jazzmies: Näin ollen Steve Jordan ei ole kaksinen petteri, koska hän ei soita tilanteen mukaan, vaan tuottajan pallilta hän näkee "vision", joka on ristiriidassa siihen nähden, mitä sävellys vaatisi ja kuinka nöyrästi kappaletta ja musiikillista tilaa/aikaa täytyisi lähestyä.
 
Haluan kysyä, kuka määrittää sen, miten "musiikillista tilaa/aikaa täytyisi lähestyä"? Vai onko täytyy-verbi käytössä tässä vain siksi, että jazzmiehen henkilökohtainen näkemys ja kokemus musiikista tulisi vakuuttavammin esiin? Vai pyrkiikö kirjoittaja sittenkin nimenomaan yleistämään yhden yksilön henkilökohtaisen näkemyksen yhteisölliseksi, jopa universaaliksi, totuudeksi?
 
jazzmies: Ja kaiken lisäksi hänen soitossaan ei ole groovea. Hän yrittää groovata (verbi), mutta hänen raidoistaan puuttuu rytmi-idea, groove (subst.), joka jo itsessään alkaisi generoida groovaavaa soittoa. Pelkkä time ei riitä, minulle!
 
Tässä mennään nyt aika syvälle sanan "groove"-olemukseen. Oma käsitykseni on, että groove-termiä on viimeisen parin vuosikymmenen aikana laajalti käytetty myös olemukseltaan staattisesta soitosta, siis sellaisesta, jossa toistetaan samaa kuviota tahdista toiseen. Toki jazzmies saa luoda sanalle oman henkilökohtaista kokemusmaailmaansa peilaavan merkityksen, jonka täydellinen subjektiivisuus ei olekaan tällä kertaa piilotettuna, vaan reilusti näkyvissä lainauksen viimeisessä virkkeessä.
 
Mayer on omasta mielestäni huikea kitaristi-laulaja, sanan huikea viitatessa erityisesti hänen kykyyn säestää itseään. Myöskin ihastelen avoimesti hänen trionsa soittoa. Biisit jättävät minut jokseenkin kylmäksi, joten biisintekijänä en häntä kovin korkealle arvosta. Ja toki, SRV-kopion tuoksu kaverissa tuntuu valitettavan voimakkaana. Ehkä ikä kypsyttää esiin jotain muutakin..?
 
EDIT:
hollmi-5:Jotenkin tulee välillä sellainen olo, että liian suosittu ja myyty artisti ei saa olla, jotta m.netin hyväksyntä tulisi. Jos Johnin bändissä on bassossa Pino Palladino ja yksi hyvä rumpali päälle, niin se on jo liian imelää. Ja samaan hengenvetoon on pakko ihmetellä Steely Danin dumaamistakin: "Liian hienosti tehtyä. Ei siis hyvä".
 
Jep, tämä "levykriitikkoilmiö" näkyy paikoin aika voimakkaasti. Jopa yllättävää huomata, että myös yksilöt joiden kompetenssin luulisi riittävän ihan asialliseen ja myös tekniseen arvioon musiikin tasosta, vetävät takataskustaan silloin tällöin "rockin pitää olla rupista"-pelikortin. Sehän on tunnetusti arvoltaan sama kuin "ei oo tarpeeks asennetta"-kortti. Näiden kahden kortin käyttäjiä taitaa erottaa toisistaan vain vuosirenkaiden määrä. :)

Mää diggailen tämmösestä tyylistä. Svengaa kuin hirvi:
 
http://www.youtube.com/watch?v=_Bg0BlyK4fw&feature=related

Jos kaikenmaailman bongorumpalit ja hääbändiin humppahaitaristia etsivät vosivat hiukan hakea näkökulmaa omasta kykenemisestään, saataisiin keskusteluun (ehkä) realismia?
 
Jumalauta, etta naurattaa lukea harrastelijoiden dumaavia kommentteja rumpalista, jonka CV:n päällä vosi maalata sisäkattoa...

hollmi-5: Jos kaikenmaailman bongorumpalit ja hääbändiin humppahaitaristia etsivät vosivat hiukan hakea näkökulmaa omasta kykenemisestään, saataisiin keskusteluun (ehkä) realismia?
 
Jumalauta, etta naurattaa lukea harrastelijoiden dumaavia kommentteja rumpalista, jonka CV:n päällä vosi maalata sisäkattoa...
 
...muistaakseni OTSIKOLLA maalattiin, mutta joo sama juttu huvituttaa...

Jupi ja Hollmi voivat hoitaa tästä lähin tämän ketjun kommentoinnit kaksistaan. Muilla ei eväät riitä. :)

http://www.youtube.com/watch?v=Uc64uj75ZF8&feature=channel
 
Phat!

Nolte: Jupi ja Hollmi voivat hoitaa tästä lähin tämän ketjun kommentoinnit kaksistaan. Muilla ei eväät riitä. :)
 
Osuiko nilkkaan? Vai iskikö realismirätti naamaan?
 
Kyllä minä sen ymmärrän, jos pintabändin sattumarumpalin soitto hakee, mutta ko. rumpalin levytyssessioura on pidempi, kuin juntin metsuriura aloituksesta ennenaikaiseen eläkkeeseen. Ja näitä keikkoja ei ole tehty työmarkkinatuen liitonpäivien nollaamiseksi.

kimkorho: Vai todellako John Mayer bändeineen ylitti/alitti jonkin riman, johon kukaan muu ei jazzmiehen mielestä ole koskaan aiemmin pystynyt?
 
Ainakin tuohon hehkutukseen suhteutettuna, ehdottomasti!
 
Haluan kysyä, kuka määrittää sen, miten "musiikillista tilaa/aikaa täytyisi lähestyä"?
 
Kuulija ja kuulijan odotukset, tässä tapauksessa siis minä. Odotukseni eivät täyty Mayerin ja tuottaja Jordanin tilan- ja ajankäytössä.
 
Vai onko täytyy-verbi käytössä tässä vain siksi, että jazzmiehen henkilökohtainen näkemys ja kokemus musiikista tulisi vakuuttavammin esiin?
 
Tuon oman kompetenssini tai sen puutteeni esiin aina kommenteissani. En halua teeskennellä tietämätöntä pissistä, vaan aina puhuu omat makumieltymykset omistava subjekti, jazzmies.
 
Vai pyrkiikö kirjoittaja sittenkin nimenomaan yleistämään yhden yksilön henkilökohtaisen näkemyksen yhteisölliseksi, jopa universaaliksi, totuudeksi?
 
Ei se totuudesta kovin kauaksi heitä, jos omistaa minun kaltaisen kokemusmaailmani. Jos on eri mieltä, niin kokemusmaailmamme eivät kohtaa.
 
Oma käsitykseni on, että groove-termiä on viimeisen parin vuosikymmenen aikana laajalti käytetty myös olemukseltaan staattisesta soitosta, siis sellaisesta, jossa toistetaan samaa kuviota tahdista toiseen.
 
Juurikin näin, mutta mikä tahansa unisonolippukomppi ei ole groove. Groove tarkoittaa rytmikudosta, ja jos ei ole rytmikudosta niin kuin unisonolippukompissa, ei ole groovea.

hollmi-5: Osuiko nilkkaan? Vai iskikö realismirätti naamaan?
 
Mistä lähtien rumpupalstalla on realismista välitetty? Minun käsitykseni mukaan lähinnä silloin, kun muut argumentit oman subjektiivisen mielipiteen manifestiin ovat päässeet loppumaan.
 
Pitäisiköhän palstalle saada sellainen nappula, josta voi valita välillä idealismi-realismi kuhunkin kirjoitukseen. Helpottaisi kanssakeskustelijoiden mukaan hyppäämistä. Toinen nappi voisi olla Passen absoluuttinen totuus, ihan teidän avuksenne. Aina ei voi itse tietää.
 
Mutta Hollmi, Mayer - SRV höpötykset: kymmenen jännehyppyä!

passe: Mistä lähtien rumpupalstalla on realismista välitetty? Minun käsitykseni mukaan lähinnä silloin, kun muut argumentit oman subjektiivisen mielipiteen manifestiin ovat päässeet loppumaan.
 
Pitäisiköhän palstalle saada sellainen nappula, josta voi valita välillä idealismi-realismi kuhunkin kirjoitukseen. Helpottaisi kanssakeskustelijoiden mukaan hyppäämistä. Toinen nappi voisi olla Passen absoluuttinen totuus, ihan teidän avuksenne. Aina ei voi itse tietää.
 
Mutta Hollmi, Mayer - SRV höpötykset: kymmenen jännehyppyä!
 
Löytyikö humppahaitaristi hääkeikalle?

hollmi-5: Löytyikö humppahaitaristi hääkeikalle?
 
Osuiko nilkoille?
 
Laitapa kakkulat päähän. En kommentoinut välikaton maalaajaa millään tavalla, ainoastaan hänen työnantajaansa. Jordan-tuntemukseni on yhtä kattavaa kuin humppahaitaristienkin. Varmaan sitten vähän vanhempana...

passe: Osuiko nilkoille?
 
Laitapa kakkulat päähän. En kommentoinut välikaton maalaajaa millään tavalla, ainoastaan hänen työnantajaansa.
 
SRV kelpaisi Mayerin kitaranvirittäjäksi, jos olisi elossa.

hollmi-5: SRV kelpaisi Mayerin kitaranvirittäjäksi, jos olisi elossa.
 
Taatusti haluttu duuni! Mikäpä siinä, tollasen femakon kitaraa viritellessä!

hollmi-5: Osuiko nilkkaan? Vai iskikö realismirätti naamaan?
 
Eikun se oli oikeasti ihan kevyt heitto. Ajatus taustalla oli joku sellainen, että saahan sitä arvostella, vaikka ei olisikaan ko. alan mestareita. Arvosteluihin kun sekottuu kuitenkin aina se kuuluisa _oma mielipide_, joten so not. Tokihan se kokeneen mielipide on keskimäärin painavampi, mutta tapauskohtaista sekin.
 
Ja aina tulee ne kiintiöhaukut, jos joku meinataan nostaa jalustalle. Sama toisinpäin.
 
EDIT: Jaa jaa. Hollmi on jo kesälomafiiliksissä. :)

hollmi-5: Jos kaikenmaailman bongorumpalit ja hääbändiin humppahaitaristia etsivät vosivat hiukan hakea näkökulmaa omasta kykenemisestään, saataisiin keskusteluun (ehkä) realismia?
 
Jumalauta, etta naurattaa lukea harrastelijoiden dumaavia kommentteja rumpalista, jonka CV:n päällä vosi maalata sisäkattoa...
 
Mahtavaa henkilökohtaista hyökkäämistä! Kyllä koulutus kannattaa!
Linkitä toki myös oma soittocv:si niin saat sanoihisi lisäpontta.
 
Ihme meininkiä täällä taas.

Mielestäni täällä keskustellaan. Joskin jyrkästi, mutta kuitenkin.
 
Steve Jordan on hieno soittaja, mutta kaikki hänen "rumpuratkaisunsa" eivät juuri minua itseäni miellytä, toiset taas paljonkin. Uskon että siellä pohjalla on se jokin, joka on hänen uransa saanut aikaiseksi, mutta se aukenee ehkä vasta runsaammalla kuuntelulla. :)
 
Mutta eiköhän johdeta aihetta muille raiteille, koska makuasioista on pitemmän päälle vähän turha kinata... Kun nyt John-alkuisista trioista on puhetta, miten moni tuntee John Butler Trion tuotantoa? Itse tykkään paljonkin, varsin ilmava ja hieman "rupinen" groove.
 
Ja myöskin, ajattelin tässä kysäistä, onko kellään käsitystä että kuka on rummuttanut Juha Tapion uusimmalla levyllä? En löydä netistä mistään tietoa, ja en sen puoleen levyäkään etsimistäni kaupoista :l