![]() 15.09.2011 22:42:43 | |
---|---|
jazzmies: Ehdottomasti, aivan ehdottomasti. Juuri sen takia soitonopettajat joutuvat suorittamaan pääsoitimessaan B-kurssin... Tässä sellainen poikkeus että olen saanut tosi hyviä tunteja nimenomaan ei-rumpaleilta ja jopa ei-soittajilta (esim. miksaajilta) joilla tiedän olevan tarkat korvat musiikin suhteen kokonaisuutena. Eihän heistä pitkäaikaisiksi opettajiksi olisi, mutta juuri tuolta suunnalta on tullut yllättäviä opetuksia mitä en rumpalilta olisi välttämättä koskaan saanut. Mut toisaalta oon mä oppinut rumpujen soitosta taidenäyttelyissäkin. :D Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c | |
![]() 15.09.2011 22:44:28 | |
Speedy: Noo, eipä näin aina ole.. Ammattiopetus tietysti erikseen.. Mutta pitääkös opettajan olla hyvä muusikko, ollakseen uskottava opettaja? Juuri nuorten kanssa täytyy olla erittäinkin pätevä soittaja. Ammattiopetuksessa etenkin opintojen edetessä varsinainen soitonopiskelu alkaa jäädä vähemmälle. Opettajan täytyy olla hyvä muusikko ollakseen uskottava opettaja, mikä on ollut oma, paha vammani, sillä mielestäni ja varmaan myös lähes kaikkien muidenkin mielestä en ole vaalinut alkuunkaan tarpeeksi omaa soittajuuttani, tehnyt levytyksiä tms. julkista muusikontyötä, vaikka opetankin julkisella varoilla pyörivässä instituutiossa. Olisi voinut kyllä jakaa aikaresursseja hieman eri tavoin, mutta vielä ei ole myöhäistä. Hautapaikkaani en ole vielä lunastanut. Ei se absoluuttinen totuus ole, mutta lähes järjestelmällisesti olen oikeassa asian kuin asian todellisesta jamasta. - jazzmies 2011 - | |
![]() 15.09.2011 22:53:15 | |
jazzmies: Juuri nuorten kanssa täytyy olla erittäinkin pätevä soittaja. Ammattiopetuksessa etenkin opintojen edetessä varsinainen soitonopiskelu alkaa jäädä vähemmälle. Hmm.. nyt olen kyllä taas ihan eri mieltä.. onneksi en ole ollut oppilaasi..=/ tai no ehkä olis pitäny, kun ei mulle ole noin käyny vaikka monia hyviä (ja huonoja) opettajia on ollutkin. Voisitko hieman selventää? Siis pitääkö nuorille olla pätevä soittaja, että voi päteä? No tuon kyllä ymmärrän, mutta mitä tapahtuu sitten kun opinnot ovat edenneet siihen pisteeseen että varsinainen soitonopiskelu korvaantuu jollain muulla, ja millä? ja siis missä vaiheessa.. Mulla nyt ei vielä niin ole käyny, vaikka B pitäskin koha survoa.. Tai no ei ne opinnot kyllä ole varmaan edenneetkään..=) "All I think about is time and groove" J. Porcaro | |
![]() 16.09.2011 04:58:01 | |
Mun mielestä pedagogiikkaan liittyy myös yksilöllisyys, tietynlainen hyvin erikoinen oppilas-opettaja suhde, joka on hävinnyt länsimaisen tuotteistamisen kautta. Tai jos sitä on, niin se tarkoittaa muutamankin tyypin dissaamista, ja korostetaan sitä että joku oppii JUURI OPETTAJALLE tärkeät asiat. Hyvä poika. Ronttimus: Aiheeseen: Söin juuri luomupaahtoleipää. Vitutti kun maistui niin paskalta. | |
![]() 16.09.2011 08:34:58 | |
Speedy: Hmm.. nyt olen kyllä taas ihan eri mieltä.. onneksi en ole ollut oppilaasi..=/ tai no ehkä olis pitäny, kun ei mulle ole noin käyny vaikka monia hyviä (ja huonoja) opettajia on ollutkin. Voisitko hieman selventää? Siis pitääkö nuorille olla pätevä soittaja, että voi päteä? No tuon kyllä ymmärrän, mutta mitä tapahtuu sitten kun opinnot ovat edenneet siihen pisteeseen että varsinainen soitonopiskelu korvaantuu jollain muulla, ja millä? ja siis missä vaiheessa.. Mulla nyt ei vielä niin ole käyny, vaikka B pitäskin koha survoa.. Tai no ei ne opinnot kyllä ole varmaan edenneetkään..=) Jokainen oppilas on potentiaalinen "maailman paras rumpali", joten mitä parempaa soittoa koltiainen kuulee, niin sitä nopeammin hän pääsee oikeille raiteille samaistuessaan ja motivoituessaan opettajansa erinomaisesta soittamisesta. Näin ollen päteminen on mahdollisimman huono sana kuvailemaan opettajan erinomaista soittoa. Ei se absoluuttinen totuus ole, mutta lähes järjestelmällisesti olen oikeassa asian kuin asian todellisesta jamasta. - jazzmies 2011 - | |
![]() 16.09.2011 09:39:10 | |
jazzmies: Jokainen oppilas on potentiaalinen "maailman paras rumpali", joten mitä parempaa soittoa koltiainen kuulee, niin sitä nopeammin hän pääsee oikeille raiteille samaistuessaan ja motivoituessaan opettajansa erinomaisesta soittamisesta. Tabula rasa? Missä vaiheessa potentiaalisuus muuttuu realistisuudeksi? Samallako logiigalla jokainen olisi sitten potentiaalinen "maailman paras opettaja"? Etkä vastannu kysymykseen, kiinnostaa ihan oikeasti.. "All I think about is time and groove" J. Porcaro | |
![]() 16.09.2011 10:53:34 | |
jazzmies: Jokainen oppilas on potentiaalinen "maailman paras rumpali", joten mitä parempaa soittoa koltiainen kuulee, niin sitä nopeammin hän pääsee oikeille raiteille samaistuessaan ja motivoituessaan opettajansa erinomaisesta soittamisesta. Näin ollen päteminen on mahdollisimman huono sana kuvailemaan opettajan erinomaista soittoa. Kyllä. Tuo pätee varmaan musiikkiinkin, kun se on ihan ylespätevä kaikkeen muuhunkin. Parasta mallia tottakai, jos on saatavilla. Se on jo paljon, jos saa seurata sivusta kun mestari näyttää mallia. Onhan opettajissa sitten eroja, miten he osaavat taitonsa siirtää oppilailleen. Nuorten kanssa pitäis olla erityistaitoja sen suhteen ja kokemusta. | |
![]() 16.09.2011 12:34:28 | |
Kirjoittaakohan tässä nyt joku tai useampi lopulta siitä, että opettajan on oltava vastuuntuntoinen työn ja sen tekemisen laadun suhteen. Ja kun puhutaan työstä, niin silloin puhutaan ammattitoiminnasta. Toiset näkevät laadun muodostuvan eri asioista, kuin toiset. Lahjakkaitakin saattaa mennä läpi seulan, kun eivät ole oikeassa paikassa, tai oikean henkilön näköpiirissä, oikeaan aikaan. Kyllä se tämmöisenä asioiden seurailijanakin vähän harmittaa, jos näkee potentiaalia ja näkee myös sen, että hukkaan menee. Mähän sanoin, että sä sanoit. | |
![]() 16.09.2011 13:58:26 | |
Strumbali: Kirjoittaakohan tässä nyt joku tai useampi lopulta siitä, että opettajan on oltava vastuuntuntoinen työn ja sen tekemisen laadun suhteen. Ja kun puhutaan työstä, niin silloin puhutaan ammattitoiminnasta. Toiset näkevät laadun muodostuvan eri asioista, kuin toiset. Minä ainakin tarkoitan sitä, että vaikka opettaja olisi kuinka hyvä soittajana ja muusikkona, ei hän välttämättä ole hyvä opettaja. En usko että kenellekkään, minkään tasoiselle/ikäiselle oppilaalle jutut aukeavat hyvän soittajan katsomisella ja kuuntelemisella, pelkästään.. vaan juttuja pitää osata myös avata niin että ne ymmärtää. Vaikka opettajan soittama beatti olisi kuinka natsitaimissa ja/tai goovaisi ihan himona, mutta hän ei osaa selittää/harjotuttaa/kertoa miten oppilas saa sen kuullostamaan samalta ei minusta auta oppilasta oppimaan. Päin vastoin, oppilaalle saattaa tulla kammo ja ahdistus kun oma komppi ei ole yhtä täydellinen mitä opettajalla yrityksestä huolimatta.. Mutta jos opettaja on "huono" tai keskinkertainen soittaja/muusikko, hän voi osata opettaa asian paljon paremmin, ymmärrettävämmin kuin opettaja joka vaan soittaa sitä täydellistä komppia. Oppilaskin huomaa että opettajakin tekee virheitä eikä soittaminen ole täydellisyyteen pyrkimistä. Kyllähän opettajakin voi tietää miltä sen pitäisi kuullostaa vaikkei sitä itse pystykkään täysin toteuttamaan. Levyiltä voi myös soittaa ja tarjota erilaista lähestymistapaa beattiin, kuin sen oman täydellisen, ainoan ja oikean. Tietysti joku rajahan pitää olla ettei nyt ihan uuvatti opettaja voi olla, mutta kaikki kai sen nyt ymmärtää. Lahjakkaitakin saattaa mennä läpi seulan, kun eivät ole oikeassa paikassa, tai oikean henkilön näköpiirissä, oikeaan aikaan. Tässä nimen omaan on se pointti, onko oppilas tunnilla oppimassa vai koesoitossa? Mikä on opettajan tehtävä ja vastuu oppilaan oppimisen suhteen? Se, että musiikin/instrumentin opettamista verrataan johonkin muuhun opettamiseen ei tietenkään toimi. Keikalla huippukin rumpali voi tehdä virheen, kukaan ei siitä välitä tai edes huomaa.. se on inhimillistä. Kirurgi ei voi tehdä virhettä poistamalla munuaisen siaan maksan.. Asikas itse tuskin tulee valittamaan mutta, mutta varmasti joku.. sekin on inhimillistä mutta seurauksen mittasuhteet vähän erit.. Musiikinopetus on yksilöllistä, lääketiede ei, muusikot treenaa kotona, kirurgit ei.. jos et opi soittamaan, opettaja todnäk ja toivottavasti yrittää keksiä miksi et opi, ja miten oppisit. Lääketieteentohtorit tuskin alkavat pitämään uusinta luentoja turun murteella turkulaisille.. No mutta kaikki ihmiset on maailman parhaita ja musiikki on ihanaa..! =D "All I think about is time and groove" J. Porcaro | |
![]() 16.09.2011 14:05:10 | |
Emmanuellea tässä taas. Päivää! Töksähtääkö ykkönen? Saadaanko monta sivua tästä? http://www.youtube.com/user/wella1982#p/a/u/0/FaM9dYt4Vs0 Soundit, piuhat ja kajarit. | |
![]() 16.09.2011 15:29:43 (muokattu 16.09.2011 15:30:35) | |
Speedy: ..vaan juttuja pitää osata myös avata niin että ne ymmärtää. Kyllä, se ei ole helppoa. Tähän voinee olla erilaisia lähestymistapoja rumpujen ja musiikin saralla. En lähde kiistelemään näistä asioista. Meinaatko, siis että hyvä opettaja voi tuottaa paljon itseään paremmin soittavia oppilaita? Onko tämmösiä opettajia? Tietysti joku rajahan pitää olla ettei nyt ihan uuvatti opettaja voi olla, mutta kaikki kai sen nyt ymmärtää. Hä? :) Tässä nimen omaan on se pointti, onko oppilas tunnilla oppimassa vai koesoitossa? Mikä on opettajan tehtävä ja vastuu oppilaan oppimisen suhteen? No siinähän se kysymys sitten. Tarkoitin kuitenkin osaltani sitä, että uuvattikin voi nähdä kyvykkyyden. Nojoo lääkäri-muusikko analogia, nojoo. Ilmaisutapoja on. No mutta kaikki ihmiset on maailman parhaita ja musiikki on ihanaa..! =D On, on, keskustelusta puhumattakaan. :) Mähän sanoin, että sä sanoit. | |
![]() 16.09.2011 15:30:31 | |
![]() 16.09.2011 15:49:23 | |
hollmi-5: Emmanuellea tässä taas. Päivää! Töksähtääkö ykkönen? Saadaanko monta sivua tästä? http://www.youtube.com/user/wella1982#p/a/u/0/FaM9dYt4Vs0 Mä en kertakaikkiaan tajua mikä tossa on, onko rummut pinnassa vai mitä, mutta mä kuuntelisin tota tosi paljon mieluummin pelkkänä trubana. Mulla ei ole avaimia kuvata sitä mikä mättää tossa, mutta se on jotenkin liian hevi mun makuun toi Capletten tatsi. Se raju draivi minkä Mayer tohon kipaleeseen puhaltaa katoaa täysin kun Emmanuelle pomauttaa ton jämäkän tykkikompin tohon päälle. Tottakai tosta pitää sanoa, että "soittaa hemmetin hyvin", mutta en jaksa kertakaikkiaan kuunnella. Ei liikuta. Mitä enemmän Caplettea kuuntelee, sen vähemmän se koukuttaa. Ilmiö on täysin päin vastainen kuin vaikkapa Jordanin, Wecklin, Colaiutan tai Carlockin suhteen. Mä en vaan tajuu. Ihmettelin että mitä sen soittoasennossa on omintakeista kunnes hogasin: Caplettella on yliluonnollisen pitkät käsivarret. John Mayer on ihan timanttinen ja erityisest suosittelen kaikille live DVD:tä Where the light is, jossa Pino Palladino ja Steve Jordan pistää ihan käsittämättömän hienoa soitantaa. Se trio-osio on ihan mun favu siitä levyltä. Kaakkuriniemi sitä mulle aikoinaan kehasi ja onneksi kehasi. Jos sun mieles on tyyni niinkuin keväinen sää, on helppo sinun silloin kitaraasi virittää | |
![]() 16.09.2011 17:16:58 | |
miguli: Viestiä kaikille rummun soiton opettajille. http://www.youtube.com/watch?v=z3jRItxbcLQ Kyl Pretty Purdie tekee parhaat rumpuvideot, ei voi muuta sanoa. Vaan siinä vaiheessa kun Beethovenin 9. analysoitiin raiskauksena olin jo että slutwalking bass. - Epämuusikko | |
![]() 16.09.2011 17:33:08 | |
jazzmies: Jokainen oppilas on potentiaalinen "maailman paras rumpali", joten mitä parempaa soittoa koltiainen kuulee, niin sitä nopeammin hän pääsee oikeille raiteille samaistuessaan ja motivoituessaan opettajansa erinomaisesta soittamisesta. Näin ollen päteminen on mahdollisimman huono sana kuvailemaan opettajan erinomaista soittoa. Sanoit aikaisemmin: "Ympäristö vaikuttaa paljon, mutta jotkut ominaisuudet ovat pysyviä, eli tietyt lahjakkuudenalat. Tässä tapauksessa tietyt kaverit eivät tule miltei koskaan pääsemään sellaiseen asemaan, mihin heidän genotyyppinsä ei sovi ja vaikka kuinka haluaisivat, esim. Paavo Väyrysestä presidentti tai minusta matemaatikko. Miksi musiikkiala tekisi tässä poikkeuksen?" Kumpaa mieltä nyt lopulta olet lahjakkuuskäsityksesi suhteen? | |
![]() 16.09.2011 18:41:38 (muokattu 16.09.2011 18:44:57) | |
mukis: Sanoit aikaisemmin: "Ympäristö vaikuttaa paljon, mutta jotkut ominaisuudet ovat pysyviä, eli tietyt lahjakkuudenalat. Tässä tapauksessa tietyt kaverit eivät tule miltei koskaan pääsemään sellaiseen asemaan, mihin heidän genotyyppinsä ei sovi ja vaikka kuinka haluaisivat, esim. Paavo Väyrysestä presidentti tai minusta matemaatikko. Miksi musiikkiala tekisi tässä poikkeuksen?" Kumpaa mieltä nyt lopulta olet lahjakkuuskäsityksesi suhteen? Musiikkia on tutkittu ja selitetty iät ajat matematiikan keinoin. Pitkälle viedyssä musiikkipohdiskelussa saattaa tulla kaksi vastausta. Ne on molemmat täysin oikein. Vastaus X saa arvot : X1 ja X2. Vrt. toisenasteenyhtälö ;) E. Piti laittaa vielä, että kyllä tuo Emmanuelle putoo meikäläiselle ihan sukkana. Toki Purdie myös ja varsinkin :) | |
![]() 16.09.2011 21:05:48 | |
Speedy: Tabula rasa? Missä vaiheessa potentiaalisuus muuttuu realistisuudeksi? Samallako logiigalla jokainen olisi sitten potentiaalinen "maailman paras opettaja"? Etkä vastannu kysymykseen, kiinnostaa ihan oikeasti.. Sinä kysyt niin hirveästi, joten voisitko selventää mihin kysymykseen tai kysymyksiin haluat vastaukseni? :D Ei se absoluuttinen totuus ole, mutta lähes järjestelmällisesti olen oikeassa asian kuin asian todellisesta jamasta. - jazzmies 2011 - | |
![]() 16.09.2011 21:12:21 | |
VeKrio: Mä en kertakaikkiaan tajua mikä tossa on, onko rummut pinnassa vai mitä, mutta mä kuuntelisin tota tosi paljon mieluummin pelkkänä trubana. Mulla ei ole avaimia kuvata sitä mikä mättää tossa, mutta se on jotenkin liian hevi mun makuun toi Capletten tatsi. Se raju draivi minkä Mayer tohon kipaleeseen puhaltaa katoaa täysin kun Emmanuelle pomauttaa ton jämäkän tykkikompin tohon päälle. Ekassa osassa haitsun fraseeraus on minun mieleen. Tottakai rumpalin pätkässä rummut on pinnassa. Ja kun nämä on vetäisty akustisen päälle, niin aika kivasti synkkaa ja taimi toimii päälle soitettuna... Ei ihan helppoa ole soittaa päälle... Soundit, piuhat ja kajarit. | |
![]() 16.09.2011 21:21:15 | |
mukis: Sanoit aikaisemmin: "Ympäristö vaikuttaa paljon, mutta jotkut ominaisuudet ovat pysyviä, eli tietyt lahjakkuudenalat. Tässä tapauksessa tietyt kaverit eivät tule miltei koskaan pääsemään sellaiseen asemaan, mihin heidän genotyyppinsä ei sovi ja vaikka kuinka haluaisivat, esim. Paavo Väyrysestä presidentti tai minusta matemaatikko. Miksi musiikkiala tekisi tässä poikkeuksen?" Kumpaa mieltä nyt lopulta olet lahjakkuuskäsityksesi suhteen? Olen siis vain yhtä ja samaa mieltä, siis minun käsitykseni menee näin. Kuka tahansa opettajan X oppilaista saattaa olla potentiaalinen "maailman paras rumpali", joten olisi toivottavaa, että hänen kohdalleen osuva opettaja olisi erinomainen soittaja ja riittävillä pedagogisilla valmiuksilla varustettu. Potentiaalinen "maailman paras rumpali" alkaa edistyä sitä nopeammin, mitä parempaa soittoa hän pystyy tarkastelemaan lähietäisyydeltä. Lahjakkuutensa mukanaantuoman soveltamiskyvyn, erinomaisuuden tunnistamiskyvyn ja kuulonvaraisen itsemotivoinnin turvin hän pystyy seulomaan materiaalista hänen tarpeeseensa soveliaimmat soitonpiirteet ja toteuttaa erinomaisen mentorimuusikkonsa ehdottamaa kehittämissuunnitelmaa. Päinvastaisessa tilanteessa erinomaisilla pedagogisilla taidoilla varustettu keskinkertainen soittaja ei pysty vakuuttamaan potentiaalista "maailman parasta rumpalia", vaan oppilas toteuttaa opettajansa toiveita lähinnä miellyttääkseen opettajaansa ja pysyäkseen hänen kanssaan väleissä. Ei se absoluuttinen totuus ole, mutta lähes järjestelmällisesti olen oikeassa asian kuin asian todellisesta jamasta. - jazzmies 2011 - | |
![]() 16.09.2011 21:53:10 | |
jazzmies: Olen siis vain yhtä ja samaa mieltä, siis minun käsitykseni menee näin. Kuka tahansa opettajan X oppilaista saattaa olla potentiaalinen "maailman paras rumpali", joten olisi toivottavaa, että hänen kohdalleen osuva opettaja olisi erinomainen soittaja ja riittävillä pedagogisilla valmiuksilla varustettu. Potentiaalinen "maailman paras rumpali" alkaa edistyä sitä nopeammin, mitä parempaa soittoa hän pystyy tarkastelemaan lähietäisyydeltä. Lahjakkuutensa mukanaantuoman soveltamiskyvyn, erinomaisuuden tunnistamiskyvyn ja kuulonvaraisen itsemotivoinnin turvin hän pystyy seulomaan materiaalista hänen tarpeeseensa soveliaimmat soitonpiirteet ja toteuttaa erinomaisen mentorimuusikkonsa ehdottamaa kehittämissuunnitelmaa. Päinvastaisessa tilanteessa erinomaisilla pedagogisilla taidoilla varustettu keskinkertainen soittaja ei pysty vakuuttamaan potentiaalista "maailman parasta rumpalia", vaan oppilas toteuttaa opettajansa toiveita lähinnä miellyttääkseen opettajaansa ja pysyäkseen hänen kanssaan väleissä. Säilyn tekstistä näkee, että kasvatustiede ja didaktiikka (oppi oppimaan opettamisesta) on jäänyt ihan kokonaan opiskelematta (tai omaksumatta). Opettaminen on ihan kaikkea muuta, kuin omien taitojen esittelyä. Itseasiassa taidoiltaan ylivertaisen opettajan näytöt ovat oppilaalle aivan liian hankalia sisäistää ja siksi ne menevät ohi. Paras opettaja ei ole paras soittaja. Paras opettaja on se, joka saa oppilaan vahvudet esiin ja osaa sitä kautta tukea kehittymistä. Onkohan Mika Säily muistanut kartoittaa jokaisen oppilaansa kognitiiviset, affektiiviset ja psykomotoriset taidot, ennen kuin on ladannut oman osaamisensa ;) Soundit, piuhat ja kajarit. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)