Rummut: soittaminen ›

Olen muutamaan otteeseen mietiskellyt tuolla julkisilla paikoilla djembeä soittaessa, että mitenköhän afrikkalaiset ja myös muutkin vannoutuneemmat perinteisten afrikkalaisten rytmien harrastajat ja kuuntelijat suhtautuvat kyseisten rytmien soittamiseen täysin omilla mausteilla.
 
Käsittääkseni nämä rytmit elävät afrikkalaisen klubi-elämän pohjalta, mutta en esim. eilen voinut olla ajattelematta eräässä vaiheessa entisten vr:n makasiinien liepeillä soitellessani, että ajattelivatkohan ohi kuljeskelleet tummaihoiset henkilöt minun raiskaavan heidän perintöään, eli hienoa musiikkia. En pode tästä mitään epidemiaa, koska minkäs soitolleni voin. Lähinnä kyseinen ajatus tulee mieleen puolittain humoristisessa mielessä.
 
Mites muut djemben kanssa pelailevat itse koette perinteisten afrikkalaisten rytmien "pyhyyden"? Kuinka tärkeäksi koette kyseisten rytmien opettelun "oikea" oppisesti, jotain tarkkaa kaavaa kurinalaisesti noudattaen. Mitä se sit ikinä onkin.

Olen muutamaan otteeseen mietiskellyt tuolla julkisilla paikoilla djembeä soittaessa, että mitenköhän afrikkalaiset ja myös muutkin vannoutuneemmat perinteisten afrikkalaisten rytmien harrastajat ja kuuntelijat suhtautuvat kyseisten rytmien soittamiseen täysin omilla mausteilla. Ei kaikki afrikkalaiset soita lyömäsoittimia tai ole perinteistä perillä. Jos homma toimii ja kuulostaa hyvältä, niin tuskin kukaan minkään musiikin suhteen tai miltään maanosalta kulmiansa kurtistaa.

Ei kaikki afrikkalaiset soita lyömäsoittimia tai ole perinteistä perillä. Jos homma toimii ja kuulostaa hyvältä, niin tuskin kukaan minkään musiikin suhteen tai miltään maanosalta kulmiansa kurtistaa.
 
Tuonpa takia, en olekaan ottanut moisen funtsimisesta epidemiaa itselleni.

Ei kaikki afrikkalaiset soita lyömäsoittimia tai ole perinteistä perillä. Jos homma toimii ja kuulostaa hyvältä, niin tuskin kukaan minkään musiikin suhteen tai miltään maanosalta kulmiansa kurtistaa.
 
Jep. Eihän täälläkään kaikki skulaa kannelta vaikka niin voisi yhtäkkiä kuvitella:)

Mites muut djemben kanssa pelailevat itse koette perinteisten afrikkalaisten rytmien "pyhyyden"? Kuinka tärkeäksi koette kyseisten rytmien opettelun "oikea" oppisesti, jotain tarkkaa kaavaa kurinalaisesti noudattaen. Mitä se sit ikinä onkin.
 
No minä koen niin, että se on tärkeää. Et voi soittaa ihan mitä sattuu ja sitten väittää, että tämä on Djole. Sitäpaitsi ei yhdellä djembellä soiteta muuta kuin rytmin osia... sitä ei sinänsä voi sanoa vielä miksikään rytmiksi. Vaan Bassorummut ainakin pitää vielä vähintään olla mukana, ennen kuin voidaan ruveta rehellisesti puhumaan, että nyt me soitetaan sitä ja sitä rytmiä... En tiedä, niiin minä tämän asian nään.
Toisaalta tämä on sellainen asia, että sen ei kannata antaa hirveästi haitata, vaan antaa palaa vaan!!!

No minä koen niin, että se on tärkeää. Et voi soittaa ihan mitä sattuu ja sitten väittää, että tämä on Djole. Sitäpaitsi ei yhdellä djembellä soiteta muuta kuin rytmin osia... sitä ei sinänsä voi sanoa vielä miksikään rytmiksi. Vaan Bassorummut ainakin pitää vielä vähintään olla mukana, ennen kuin voidaan ruveta rehellisesti puhumaan, että nyt me soitetaan sitä ja sitä rytmiä... En tiedä, niiin minä tämän asian nään.
Toisaalta tämä on sellainen asia, että sen ei kannata antaa hirveästi haitata, vaan antaa palaa vaan!!!
 
Luin jostakin, että afrikkalaisessa perinteessä rytmien osat nähdään sävelinä, joista sitten koostuu kokonaisuus, jota nimitetään rytmiksi. Pääasia lienee kuitenkin, että soittaa, jos siltä tuntuu.

Tähän piti vielä lisätä, että afrikka on iso maa ja suurimmalla osasta Afrikkalaisista ei ole edes mitään hajua miten jotakin esmes Senegalilaista kukua vaikkapa soitetaan.

Tähän piti vielä lisätä, että afrikka on iso maa ja suurimmalla osasta Afrikkalaisista ei ole edes mitään hajua miten jotakin esmes Senegalilaista kukua vaikkapa soitetaan.
 
Niin, rytmejähän soitetaan eri alueilla hieman eri tavalla. Minä soitan ne sit vieläkin erilaisemmalla tavalla :D
 
Kysyin viime syksyisellä kurssilla opettajaltani, että kuinka Sounou soitetaan. Hän näytti kaikki variaatiot ja niitä riitti, mutta totesi sitten itsekin, ettei ole mitään syytä opetella kaikkia versioita...ellei sitten välttämättä itse halua.
 
Tässä kun viimeisten parin kuukauden aikana on tapahtunut aivan yllättävää kehitystä luovuuden saralla, on todella hieno huomata yksinkin soittamisessa olevan pirusti järkeä. Juhannuksena loksahti paikalleen eräs ratkaiseva palanen ja nyt tuntuu siltä, että pystyy soveltamaan eri rytmejä hämmästyttävän hyvin ja täysin spontaanisti. Nyt osaa ajatella etukäteen soiton edetessä, millä lyönneillä voisi elävöittää ja maustaa soittoa siten, että se jopa toimii. Nopeutta on tullut lisää ja nyt osaa paremmin säädellä tempoa ja lyöntien voimakkuutta. Välillä pakonomaiselta tuntuva treenaaminen alkaa siis kantaa hetelmää. Itsevarmuus luonnollisesti siinä samalla, kun eri tahoilta on tullut positiivista palautetta soittamisestani. Tällä hetkellä tuntuu jopa luonnollisemmalta olla soittamassa jossain muualla kuin pihassa tai sisällä. Ellei sitten treenaile jotain uutta ja ihmeellistä. Kusen ei ole kuitenkaan mitään tarvetta nousta pääkoppaan, vaikka saisikin hyvää palautetta, koska se enemmänkin kannustaa soittamaan ja kehittymään.
 
Sainpa viikonloppuna myytyä yhden djembeistäni tyttöystäväni enolle, joka on seinän takana kuunnellut soittamistani ja siinä sivussa itsekin kiinnostui rummuttelusta, vedoten djemben terapeuttiseen ja rentouttavaan ääneen. Samaa ovat monet muutkin sanoneet. Pirun hienoa kuitenkin, että ihmiset kiinnostuvat tuolla tavalla jostakin uudesta. Hän ainakin vaikutti vilpittömän innostuneelta. Eilisestä lähtien on sitten vastavuoroisesti kuulunut seinän takaa rummun ääni. On hienoa huomata, etten ole tätä nykyä enää ainoa, joka terrorisoi kanssa-asujia.

Tähän piti vielä lisätä, että afrikka on iso maa
 
Köh, suorastaan maanosa... tuo Afrikka.
 
suurimmalla osasta Afrikkalaisista ei ole edes mitään hajua miten jotakin esmes Senegalilaista kukua vaikkapa soitetaan.
 
Mutta totta, afrikkalaisia on turha yrittää niputtaa tuossa(kaan) mielessä. Eipä itseltäkään oikein viisikielinen taitu... tai vaikka ruotsalainen avainviulu sen puoleen (jos vielä vähän niputettaisiin).

Köh, suorastaan maanosa... tuo frikka.
 

 
Mutta totta, frikkalaisia on turha yrittää niputtaa tuossa(kaan) mielessä. Eipä itseltäkään oikein viisikielinen taitu... tai vaikka ruotsalainen avainviulu sen puoleen (jos vielä vähän niputettaisiin).
 
Voisinpa veikata, että joku afrikkalaista syntyperää oleva henkilö voisi jopa loukkaantua, jos menisi heittämään jotain djemben soittoon liittyvää juttua hänelle, pitäen itsestään selvänä, että hän osaa soittaa djembeä ja että häntäkin kiinnostaa moinen. Luulenpa kuitenkin, että ne jotka itse soittavat djembeä tai edes pitävät kyseisenlaisesta rumpumusiikista, ovat iloisia joka tapauksessa siitä, että joku näinkin kaukaisessa maassa asuva on jaksanut kiinnostua heidän perinteeseen kuuluvista rytmeistä ja soittimista.