Rummut: soittaminen ›

Elämäni ensimmäistä kertaa olen menossa studioon 16.11. demoa nauhoittamaan. Kolme biisiä, aikaa kaksi päivää. Kertokaahan kokeneemmat miten tulee vlamistautua, eli mitä erityisesti kannattaa ottaa huomioon. Narulle tulevia biisejä olen itsekseni soitellut metronomin kanssa ja soitan vastakin. Ensi bänditreeneihin otan sen metronomin mukaan ja kokeilen siellä.
 
Mutta siis kertokaa toki kokemuksianne, näkökulmianne, tärkeitä pointteja ja valmistautumisvinkkejä. :)

nauhoita itseäsi ja bändiäsi treeneissä ja sit tiukkaa analyysiä, että mikä toimii ja mikä ei. vedätteks livenä kaiken vai kukin erikseen? ootteko tehny taustanauhoja biisehin? Jos time tuntuu heiluvan kuin heinäpaali itse kullakin soittajalla, niin voi olla klikin ja taustanauhan kans vaikeeta. ts, voi toimia paremmin jos vedätte livenä ilman klikkiä. vaikka tempo heiluu, niin olette ainakin itse varmaan paremmin keskenänne synkassa. biisit kannattaa osata unissaankin ja voit vaikka treenata tietyt fillit etukäteen. Outoo ja hankalaa voi olla yllättävän moni asia. Silloin on kiva, jos edes biisin soittaminen on tuttua ja turvallista. Kun nauha pyörii niin monelle käy se kuuluisa "choke". Eli sitten kun on h-hetki niin ei lähdekään. Usein kuitenkin ylisafe varominen kuulostaa nauhalla paskalta. Ja jos mokaa niin voi ottaa uudestaan. Eli sillä asenteella et kaikki tai ei mitään. Mut jos tulee ei mitään niin kukaan ei kuole. Jos vedätte erikseen kaikki niin todennäköisesti siitä tulee pala palalta -nauhoittelua. Hienointa on tietty jos voit soittaa koko raidan kerrallaan koneelle ja sitten vaikka fiksata jos tuli joku pikkuhassi. Editointi vie paljon aikaa, kantsii miettiä et tuleeko nopeammin valmista jos ottaa bounce inninä uuden oton vai leikkelee ja liimailee.
 
Ekan session kohdalla suosittelisin, että treenaatte klikin kanssa paljon ja nauhoitatte treenejä ja sitten studiossa yhdessä livenä narulle. Jää sellanen rouhea live-bändi-energia. Laulut sitten vaan erikseen ja päälle. Tää on nopeeta tehdä, jos kaikki osaa hommansa. Toisaalta jäljestä ei tule niin kliinisen sliipattua kuin, että jokaikistä soitinta hierotaan erikseen ihan mahdottoman paljon. Mutta mitä te nyt sitten haluatte? Demon tarkoitus lienee saada sitä omaa musaa esille. Esim levy-yhtiöt ei niin välitä siitä et onko soundit tiptop tai tuleeko joku pikkuhassi jossain. Biisin ja päälaulajan hyvyys on tärkeitä.
 
studiohomma on vaikeeta, mutta ei sitä pidä pelätä. Kannattaa nähdä se hienona mahdollisuutena oppia paljon. Seuraavalla kerralla on jo vähemmän ahdistavaa. Koittakaa luoda sellanen rempsee ilmapiiri, et tekeminen olis mahdollisimman paineetonta ja mukavaa. Jos nauhoitatte erikseen niin silloin antakaa toisillenne keskittymisrauha. ts, paskaläpän jauhanta pois tarkkaamosta. Jos jotain tyyppiä ei tarvita juuri sillä hetkellä, niin voi olla helpompaa et lähtee pois. Turhaan jaloissa pyöriminen on rasittavaa, varsinkin jos ei osaa olla häiritsemättä itse olennaista.
 
Jostain kumman syystä se studioaika loppuu aina kesken. Kannattaa yrittää saada valmista suunnitellun mukaan. Kokonaisuudesta hyvä. Pieniä juttuja jää aina kiireessä niin ja näin, mut parempi silti et saatte biiseihin äänitettyy ne laulutkin...
 
e: lisäilin.

Kuulostele fillejä. Treeneissä joku filli voi kuulostaa todella mageelta, mutta nauhoitettuna ihan joltain muulta.

Nauhoita omaa soittoasi treeneissä ja kuuntele, miltä se soitto kuulostaa. Lähinnä musiikillisesti tarkoitan. Soundit ja settibalanssi toki on lähtöpäässäkin tärkeä, mutta niille voi studiossa tehdä paljonkin.
 
Miten fillit, aksentit -ja mikä tärkeintä- itse komppi istuu kappaleen henkeen? Oletteko basistin kanssa samoilla linjoilla? Ajattele biisiä. Miten sitä parhaiten palvelet?

Kaiken pitää olla valmiiksi mietitty fillejä myöten eli studiossa ei aleta enää vääntämään niitä. Treenaat valmiiksi kompit ja fillit niin ei tartte sitten yskäistä mitään epämääräsiä tremoloja jotka kuulostaa shaibalta. Alkomahoolista on syytä pidättäytyä mahdollisimman pitkään ennen sessiota jotta sensorit on skarppina. Nukut pari edellistä yötä kunnolla.
Kyllä se siitä. Studiohommat on aina pirun hauskoja vaikka välillä tehdäänkin melkeen veren maku suussa kun ei meinaa millään mennä purkkiin. Tsemppiä vaan!!

Elämäni ensimmäistä kertaa olen menossa studioon 16.11. demoa nauhoittamaan. Kolme biisiä, aikaa kaksi päivää. Kertokaahan kokeneemmat miten tulee vlamistautua, eli mitä erityisesti kannattaa ottaa huomioon. Narulle tulevia biisejä olen itsekseni soitellut metronomin kanssa ja soitan vastakin. Ensi bänditreeneihin otan sen metronomin mukaan ja kokeilen siellä.
 
Mutta siis kertokaa toki kokemuksianne, näkökulmianne, tärkeitä pointteja ja valmistautumisvinkkejä. :)
 

 
Mahtavuutta:)
 
Studiossa on mukavaa!
 
Klikkitreenaus on hyvästä! Tosin klikin tarpeellisuuden määrää mun mielestä matsku jota vedellään ja miten sitä halutaan jäkikäteen käsitellä? Jos tarvii editoida niin silloin se on pakollinen. Samoin jos musa vaatii että komppi ei heilu! saattaahan se heilua klikin kanssa pahastikkin, mutta siihen löytyy sitten lääke studiotekniikan ihmeellisesti maailmasta;)
 
Jos on enemmän luomumusaa/meininkiä ja biisien rakenteet ym. on päätetty studioon mentäessä niin voi sen klikin unohtaakkin..
 
Mä muuten muistan elävästi kun otin klikin ekaa kertaa bänditreeneihin! Silloin huomas kuinka jesuksesti kaikki kiilaa kokoajan. Joutu opetteleen soittamaan niin lujaa että ristus kitaristikin tietää missä on ykkönen:D
 
Kuinka olette ajatellut vetää biisit narulle? Ihan livenä pohjat koko bändillä vai kenties pelkät rummut ensin? Vai kenties rummut ja basso??
 
Noh. Joka tapauksessa kannattaa lähteä vaikka siitä että kannut on hyvässä kondiksessa ja uudehkot kalvot kiinni sekä kaikki ylimääräiset kitinät speduista on rasvattu poies ym.ym.
 
Homma lähtee siitä että roudaat kamat sisään ja virittelet rummut huolellisesti jonka jälkeen aletaan laittamaan mikkiä paikalleen ja tekemään checkkiä.
Tässä kohtaa kärsivällisyyttä koska rumpusoundi löytyy virityksellä, mikkivallinnoilla ja mikin paikan hakemisella. Ammattitaitoinen äänittäjä kyllä tietää mitä tekee!
 
Kun kaikki värkit on paikallaan alkaa kuuntelun rakentaminen joka on kans hemmetin tärkeetä että saa rennon tunnelman. Varsinkin jos pohjia soittaa useampi kaveri. Yleensä kuuntelu muodostuu pelkästään luureihin tulevasta tavarasta ja fiilis on aika eri kuin treeniksellä kun basso/kitarakamat ei huudakkaan täysiä vieressä!?
Sopivassa balanssissa kaikkea tarpeellista luureihin. itselläni sinne tulee yleensä esim. Klikki, Basari, Lähitilamikit tai overheadit(jos tilamikit on kauempana tulee niistä viive luureihin ja ärsyttävä soittaa) sitten biisistä riippuen kitaraa, bassoa ja laulua. Riippuen biisistä ja minkä soittimen kanssa rummut kulkee käsikkäin. Aina se ei ole välttämättä basso.. se on kylläkin perushyvä lähtökohta.
 
Kun kaikki on reilassa niin sitten vaan ottoja oton perään. Ei kannata säikähtää jos ei heti ala kulkemaan. Kyllä se sieltä löytyy! Kolmesta biisistä vetäisin ensin keskivaikeen, sitten pahimman rallin ja viimeiseksi ns. helpoin styge vaikka monesti se voi olla se kaikista vaikein. Toissapäivänä taas totesin kuinka hemmetin vaikeaa on vetää suoraa komppia johonkin pahaan tempoon.. Hyi!!
 
Jotain mitä tuli vielä mieleen.. Puhelimet kiinni tai äänettömälle. Infoatte vaikka kavereita että nyt ollaan studiossa ja ei tarvi häiritä. Ruokaa ja välipalaa mukaan riittävästi että jaksaa. Unohtakaa kaikki muu elämä studion ajalta:) Keskittykää vaan olennaiseen!
 
Niin ja sitten vielä semmonen homma että jättäkää tarpeeksi ja eniten aikaa laululle ja sen äänityksiin. Se on aivan sama vaikka levyllä olis maailman paras basarisoundi. Se ei loppupeleissä kiinnosta ketään. Laulu on tärkein ja monasti se tehdään viimeisenä ja kauheella kiirellä!
 
Ja kitarat ja bassot viritettään kaikissa mahdollisissa väleissä ja samalla virittimellä:)
 
tällaista tuli näin aamusta mieleen..

Kävi kerran niin, että kaverit tekivät äänitystä treenikämpällä. Mobilestudio pystyyn sinne. Huomattiin tärkeän efektilaitteen unohdus. Muut matkaan ja rumpali jäi kämpille.
 
Takaisin tullessa huomattiin rumpalin juoneen ison Carillon. Basisti riemastui, lähti jahtaamaan pakoon pinkaissutta rumpalia ympäri rakennusta. Auki olleista ikkunoista tuli siihen aikaan lanseeraamatonta 5.1-surroundia. Eri puolilta rakennusta kuului kiroilua, ahteriin osuvan bootsin mäjähtelyä ja juoksuaskelia :-)
 
Eli alkoholi ei studioon sovi ollenkaan. Tuttu äänittäjä kerran sydämistyi kitaristi/laulajalle: "On se ihme, että vaikka vuodessa on 365 päivää, ei näitä kahta varattua voi olla juomatta?"

Tarkoituksena on soittaa rummut klikin kanssa ja siihen lähdetään kasaamaan muita soittimia ja lauluja. Kahta näistä kolmesta biisistä on livenäkin soitettu pariin kertaan, joten ne ovat jo vakiintuneita rakenteeltaan, kompeiltaan ja filleiltäänkin. Tätä yhtä biisiä pitää vielä omalla kohdalla hioa. Rakenne on selvillä, samoin kompit, mutta loppuhiomista vielä.
 
Tuosta klikistä sen verran, että miten olette sen hoitaneet? Elikkä mistä otatte klikin korvaanne? Saako sen kytkettyä metronomin kuulokeliitännästä miksauspöytään ja siitä luureihin, vai miten?
 
Tuosta setin viemisestä en tiedä, kun omat rumpuni nyt ovat Premier Cabriat. Ainakin symbaalit ja pedaalin vien. Studiossa olevasta setistä en ole varma, pitää jostain tarkistaa, mikä setti on kyseessä.
 
Pitää tosiaan ottaa nauhuri treeneihin mukaan ja kuunnella, että mitä sieltä todellisuudessa kuuluukaan.

Tuosta klikistä sen verran, että miten olette sen hoitaneet? Elikkä mistä otatte klikin korvaanne? Saako sen kytkettyä metronomin kuulokeliitännästä miksauspöytään ja siitä luureihin, vai miten?
 
Mä oon ottanut Yamahan Clickstationista itelleni ja siitä myös tiskiin. Se aiheuttaa pikkasen säätöä äänivelholle, mutta se on musta parempi, koska klikin soundi on sillon se sama, millä on treenannu. Joskus tuntunu ne äänimiesten klikkisoundit vähän oudolta.
 
Tuosta setin viemisestä en tiedä, kun omat rumpuni nyt ovat Premier Cabriat. Ainakin symbaalit ja pedaalin vien. Studiossa olevasta setistä en ole varma, pitää jostain tarkistaa, mikä setti on kyseessä.
 
Suosittelen, että otat joka tapauksessa oman setin messiin ja vedät sillä, sano äänimies mitä tahansa. Syitä on se, että omassa on oman tatsi, ja toinen yhtä merkittävä on se, että harvoinpa on edes pro-studioiden pannut vireessä ja tuoreilla kalvoilla. Sanoi ne äänijäbät mitä tahansa. En ole itseasiassa törmänny kuin kerran sellaseen settiin studiossa millä ois voinut vetää, ja sekin oli Sound Supreme Hämppylinnassa ja siel oli Kumut. Se on itseasiassa todella outo homma, että studiot saattavat sijoittaa paljonkin rahaa erilaisiin soittovermeisiin, ja studion setti saattaa olla laadultaan hyväkin, mutta vireet ja kalvot on sit ihan sitä ihtiään.
 
Pitää tosiaan ottaa nauhuri treeneihin mukaan ja kuunnella, että mitä sieltä todellisuudessa kuuluukaan.
 
Joo. Ehdottomasti. Jos on myös mahdollisuus tarjota klikkiä sekä itelles, että esim. laulukamojen kautta koko bändille, kannattaa sitä harrastaa myös. Ainakin basistin kanssa kahestaan treenatessa toi on hyvä. Jos myös muu bändi aikoo vetää studiossa klikin kanssa, muista kuumotella niitä kans klikkitreeniin erityisesti.
 
Jos osaat soittaa biisit ilman muita soittimia, äänitä vaikka yhellä mikillä soittoas ja tiskin kautta klikki sinne taustalle jöpöttään, niin muut pojat voi vähän totutella, et kuinka paljon sä vaeltelet siellä klikin ympärillä. Samaten sulle itelles vois olla terveellistä kuunnella tollasta matskua : )

Tuosta klikistä sen verran, että miten olette sen hoitaneet? Elikkä mistä otatte klikin korvaanne? Saako sen kytkettyä metronomin kuulokeliitännästä miksauspöytään ja siitä luureihin, vai miten?
 
Sarjassamme "käy se näinkin":
 
Käytin levytreeneissä klikkinä vanhaa Bossin rumpukonetta jostain 80-luvulta. Siihen oli tehty erinäisistä perkussiosoundeista jokaiseen biisiin sopivat patternit. Studiossa kävi sitten ilmi, että laitteessa ei ole MIDI out -liitäntää, jolla saisi patternit sellaisinaan äänityssoftaan. No, äänittäjä äänitti laitteen line outista tahdin verran kutakin patternia ja teki niistä luupit, jotka sitten synkronoitiin äänityssoftan sisäisen klikin kanssa. Sitten vain normaali monitorointi linjasta kuulokkeisiin.

Oletteko basistin kanssa samoilla linjoilla? Ajattele biisiä. Miten sitä parhaiten palvelet?
 
Toihan on koko studio soittamisen A ja O mitenkä soitto toimii basistin kanssa. Ihanne tilannehan on ettei kumpikaan tipahtaisi kärryiltä.

Mä en ole koko kesänä enkä syksynä avannu yhtäkään rumpukirjaa tai vahdannu yhtäkään nuottia.. Oon soittanu pelkästään musan, rumpukoneen ja klikin kaa ja myös ilman ja nauhottanu koko ajan. Ittensä nauhottaminen on mielestäni maailman ylivertasin treenausmuoto, nauhuri ei anna armoa. Ja myös kannattaa pitää tavotteena että kuulostaa täydelliseltä.
Käytän nauhurina MD-soitinta, halpa ja hyvä :)
Just muutama viikko sitten oltiin meidän uuden klassis-jazz-kvintetin kaa (tää bändi: http://www.youtube.com/watch?v=M87R4y_JGj8) Tampere-talon pienessä salissa nauhottamassa ja pistettiin 6 biisiä nauhalle 7 tunnissa. kaikki livenä, ilman klikkiä, monitoreja tai luureja. Ensin biisi purkkiin kokonaisuudessaan, sitten muutamista osista korjaavia ottoja, koko ajan koko bändi yhtäaikaa. Ei se tempo siitä mihinkään heilunut. Raakamiksausten perusteella kuulostaa todella hyvältä, levy ulos ens viikolla..
Se mitä itsekin syncopationeiden sun muiden sijaan on tullut viimoset puol vuotta reenattua, on ns "studiokelpoisuus"..soittoa klikin kanssa, grooven hiomista ja sitä SELKEYTTÄ. Tähtään siihen että voi mennä studioon, pamauttaa 1. tai 2. otolla kaiken sisään täydellisesti, eikä tarvitsisi korjata mitään. Vaikeata kun mikä, mutta ei (kai) mahdotonta.
Älä juo kahvia ku meet soittaan studioon :P Ja tosiaan kannattaa reenata jutut niin, ettei sitten iske mikään pelko ku nauha pyörii, studiossa jos missä pitää soittaa viimesen päälle parastaan. Ja saa myös soittaa kovaa ja munakkaasti. Se kuulostaa niin älyttömän paskalta jos rumpuraitoja joudutaan jälkikäteen pistelemään isku kerrallaan kohdilleen..

Vedä kelpo total recall lärvit edellisenä päivänä.
Eiku siis just sitä virhettä elä mee tekeen.
Paljon on hiton hyviä neuvoja mut aattelin yhen semmosen vaan pikkuvinkin heittää et jos niis biiseis on jotain sellasii fillei tai pikku detaljei jotka ois hieno luikauttaa sinne väliin mut ei ihan aina mee rutiinilla putkeen varmana niin,
kun niistä rummuista on saatu kelpaavat otot, jos on aikataulussa ruokatauon paikka, niin jättäkää äänitys systeemit paikalleen jos vaan aikataulu antaa myöten, syöt hyvin, hosumatta, et ahda ittees ähkyks, otat oluen tai kaks ruuan kans,sitte koitat kerta rykäsyllä vetästä kunkku-oton, vähän riskillä, heität parasta fiilistelyy kehiin mitä irtoo. Voi olla et menee pöpelikköön riski-otto, mut ei oo paineita ku alla on jo kelpaava versio, mut jos se onnistuu ihan nappiin lankulle ja loksahtaa kohilleen niin sellasen rumpuraidan kuntelu siellä valmiissa biisissä on yhtä juhlaa, tulee hyvä mieli.
PS. Sinuna kuitenkin virittäsin ja laittasin muutenkin ykkös-iskuun ne omat kannut, ottasin ne mukaan äänitys-sessioon, omissa kannuissa on kuitenkin oma tatsi, ne on kaverit, tutut, luotetavat ja turvalliset, maailman parhaat rummut on ne omat uskolliset padat, sanokoot äänittäjä mitä vaan. :)
Jos se äänimies väen väkisin tyrkyttää niitä studion omia patoja niin vedät sitte niillä, ei kande kuiteskaan tappeleen ruveta. :)

Mulle studioon mentäessä oli selvää oikeastaan vain kappaleiden rakenteet, ja ehkä jotkut muutamat kompit siellä/täällä. Itse tykkäsin "luoda " biisiä samalla soittaessa, ja koittaa erilaisten juttujen toimivuutta. EP:n viiden biisin nauhoitus rumpujen osalta kesti 3 päivää. Joitakin kohtia tuli taottua aivan sairaasti, koska olen melko itsekriittinen, mutta kyllä vihdoin kaikki saatiin tyydyttävään kuntoon :)

Eli alkoholi ei studioon sovi ollenkaan.
 
Mulla ainakin toimii semmoset 3-4 kaljaa ennen äänitystä hyvänä rekkikammon poistajana. Samalla lailla kun keikalla, ei jännitä enää.
 
Mutta tottakai se on perseestä jos joku tinaa itsensä siihen kuntoon että ei pysty soittamaan ollenkaan..

Mitä ite tieän niin studioon ei kannata mennä kokeilemaan. Ellei sit tosi halvalla saa. Mut oikeesti kaikkea ei kannata tehdä kantapäänkautta. Se on tullu opittua. Studiot on kalliita siihen kokeiluun? jollain mankalla jos ei oo "tuu maz käsh" ni kannattaa eka kokeilla.

Tarkoituksena on soittaa rummut klikin kanssa ja siihen lähdetään kasaamaan muita soittimia ja lauluja. Kahta näistä kolmesta biisistä on livenäkin soitettu pariin kertaan, joten ne ovat jo vakiintuneita rakenteeltaan, kompeiltaan ja filleiltäänkin. Tätä yhtä biisiä pitää vielä omalla kohdalla hioa. Rakenne on selvillä, samoin kompit, mutta loppuhiomista vielä.
 
Tuleeko studioon mukaan joku "luottomies", joka tarvittaessa jelppii, jos tulee joku solmu osioiden pituuksien suhteen tai jotain muuta pientä häröä? Muita henkilöitä äänittäjän lisäksi siellä studiossa ei oikeastaan tarvitakaan, kuin tuo mystinen "luottomies", jos sitäkään. Jotain kevyttä backuppia ottaisin kuitenkin mukaan, esim. treeninauhoja. Joku erikoisempi parin viikon sisällä keksitty filli saattaa yhtäkkiä lähteä syyslomalle Brasiliaan, kun sitä tarvittaisiin. Ei kannata ressata itseään liikaa. Eipä kai muuta lisättävää, kyllä muusikoiden.net sitten tyrmää lopputuloksen, että ei huolta. ;-D

Kannattaa muistaa, että pelkkä rumpuraita klikillä soitettuna voi kuulostaa suht onnettomalta yksinään, eli ei kannata masentua tai ylihioa sitä.
 
Helpoin saada hyvä gruuvi narulle on vetää bassot samalla niin kuulee rummut jonkin muun soittimen kanssa heti, bassot voi sitten korjata osissa jälkikäteen.
 
Ei kannata masentua tai ruveta pelkäämään rec nappia liikaa, sitä varten sinne mennään että lopputulos olisi jotain muuta kuin mankkanauhotukset treenikämpällä, eli teet kunnes olet valmis.
 
Suurin aikaa vievä juttu on usein se että pääsee zen-tilaan soittamisen kanssa eikä jännitä. Rento asenne ja ilmapiiri auttaa sen saavuttamiseen.
 
Niin ja kannattaa kokeilla (jos aikaa on vähän ekstraa) vetää biisi ykkösellä purkkiin kun se on jo kunnolla narulla. Silloin saa usein hyvän gruuvin aikaan kun ei enää tarvi todistella mitään.

Mä oon huomannu, että jos on jokin vaikea tempo klikissä, minkä kanssa on vaikea pitää hyvä meininki, niin olen kehittelly tällasen kolmen vaiheen systeemin. Eli ekana yrittää keskittyneesti saada kompin kulkemaan klikin kaa ees vähän. Sitten jos ei meinaa tempo pysyä, niin tarkastelee, että meinaako itse kiilata vai sleebata (itsellä se on lähes aina kiilaus). Sitten alkaa tekemään sillai vastakohtasesti, että jos kiilaa klikistä niin pyrkiikin tarkoituksella sleebaamaan sitä komppia klikistä, putoamaan ja päin vastoin jos sleebaa. Sitten yhtäkkiä se komppi vaan istuukin siihen klikkiin kummasti.

Mulle studioon mentäessä oli selvää oikeastaan vain kappaleiden rakenteet, ja ehkä jotkut muutamat kompit siellä/täällä. Itse tykkäsin "luoda " biisiä samalla soittaessa, ja koittaa erilaisten juttujen toimivuutta. EP:n viiden biisin nauhoitus rumpujen osalta kesti 3 päivää. Joitakin kohtia tuli taottua aivan sairaasti, koska olen melko itsekriittinen, mutta kyllä vihdoin kaikki saatiin tyydyttävään kuntoon :)
 
Mulla on vähän sama homma. Kompit yleensä valmiina ja loput sit vaan hatusta, fiiliksen mukaan.
 
Enkä todellakaan jaksa murehtia siitä onko jossain joku pieni skrubu. Toki pääpiirteisesti olisi hyvä, jos soittaisi hyvin, mutta virheitä tulee eikä niitä kannata pelätä. Se on sen hetken meininki ja tuo rouheeta rockmeininkiä. (Ovelasti peitetty oma osaamattomuus johonkin asenne-on-tärkein-skeidaan (vaikka onhan se))