Rummut: soittaminen ›

Hiukan nostalgia hengessä katsoin Toton Falling in Between -live-dvd n. Vaikka junnusta asti Totosta tykänneelle jotkut pahasti raiskatut pyhät 80-luvun jutut hiukan ahistikin, ni on se kova! Katsokaas tuo! Menee yleissivistävänä oppimääränä niillekin 90-luvulla tippuneille joiden mielestä toto on paska bändi ja africa niiden ainoa biisi.
 
Extrana levyllä oli Simon Phillipsin osio jossa kerto mm mitä miettii keikan aikana, ja muutaman hankalamman kompin purku ja demonstraatio. Itse fiilaan eniten Phillipsin fillien lisäksi siitä, että hän hoitaa itse oman lavamiksinsä soiton seassa. On se vaa hurjaa kun soiton lomassa käsi käy liu'ulla!
 
http://www.toto99.com/releases/toto/fiblivedvdrelease.shtml

hän hoitaa itse oman lavamiksinsä soiton seassa. On se vaa hurjaa kun soiton lomassa käsi käy liu'ulla!
 
Eipä tossa mun mielestä mitää maailmaamullistavaa oo. Jos vaan olisi mahdollista, niin itse mielelläni hoitasin oman monitorimiksauksen joka ikisellä keikalla. In-ear-monitorit + taustanauhat + klikki + keikkapaikan oma monitorimiksaaja on tullut todettua paikoin todella hazardiksi yhdistelmäksi. Onneks nykyisellä settingillä saan edes oman klikin ja muun musan tasoa/suhdetta säädeltyä itse, sekin avittaa jo hieman. On huomattavasti helpompaa kesken biisin sipaista nopsaan klikkiä tai muuta musaa hieman kovemmalle, kuin alkaa huitoa jossain lavan toisessa laidassa kököttävälle monitorimiksaajalle jollain omalla viittomakielellä, että nyt volaa siihen klikkiin :)
 
Sori offtopicci.

Katsokaas tuo!
 
Niinpä! Kummallista, että suuri joukko ihmisiä sokaistuu siinä määrin hyvistä biiseistä, hyvästä soitosta, hyvästä laulusta sekä hyvistä soundeista ettei osaa nähdä noiden takaa itse jutun juurta.
 
Veikkaan, että jokunenkin tällä hetkellä bändiä dissaava kirjottelee muutaman vuoden kuluttua po. orkesterista lievästi toisessa sävyssä. Siis sitten, kun se tuntuu itselle "sopivalta".

Niinpä! Kummallista, että suuri joukko ihmisiä sokaistuu siinä määrin hyvistä biiseistä, hyvästä soitosta, hyvästä laulusta sekä hyvistä soundeista ettei osaa nähdä noiden takaa itse jutun juurta.
 
Veikkaan, että jokunenkin tällä hetkellä bändiä dissaava kirjottelee muutaman vuoden kuluttua po. orkesterista lievästi toisessa sävyssä. Siis sitten, kun se tuntuu itselle "sopivalta".
 
Tottapa tuokin. Mulle on myös muodostunut kuva, että porukka häpeää jossain määrin kuuntelevansa ko. bändiä: "En minä sitä kuuntele, en edes ole kuullut biisejä..." Silti keikoille riittää kummasti jengiä.
 
Itse olen digannut bändistä jo parikymmentä vuotta. Jeff tietty oli se aika suuri säväyksen tekijä kun bändin "löysin". Ja viime kesänä pääsin sitten lopulta katsomaan yhtyettä livenäkin - oli kenties jo aikakin :D
 
Uusin levy on muuten oikeasti hyvä. Parin muun lätyn ohella.

Niinpä! Kummallista, että suuri joukko ihmisiä sokaistuu siinä määrin hyvistä biiseistä, hyvästä soitosta, hyvästä laulusta sekä hyvistä soundeista ettei osaa nähdä noiden takaa itse jutun juurta.
 
Minkälaista kuraa sieltä paljastuu? :) :9 :) P

"En minä sitä kuuntele, en edes ole kuullut biisejä..." Silti keikoille riittää kummasti jengiä..
 
Ja suurin osa nimenomaan muusikoita..=D
 
Sinällään ihan luonnollista, kun eihän tuossa ole enään alkuperäsiä jäseniä kuin kaksi, vaikka eihän se tietysti mitään meinaa.. Toivottavasti nyt tekisivät edes jonkunlaisen jäähyväiskiertueen ennen lopullista lopettamista..

Olin vanhassa Jäähallissa roudaamassa Totoa, ja sain avustaa Porcaron setin pystytyksessä. Aika epäillen suhtauduin koko bändiin tuolloin, mutta kyllä se helppous ja soittajuus sulatti. Hyvä keikka, pakko oli myöntää.

Ai saakeli! En itse ikinä päässyt j porcaron aikoina keikalle, monta kyllä phillipsin vetäessä. Tarkotatko että oli kovat doupit kun epäilit bändiä?
 
Tulee muuten mieleen livefields -kiertue ja keikan alotus, yks hienoimmista sisääntuloista : koko halli oli pimennetty kunnolla, koko homma alko parilla minuutilla kunnon poran ääntä niin että moni meinasi jo hilpasta. Pikku hiljaa siitä muodostu syntikan sointu ja kun ringo starrin kuva oli heijastunu takaseinälle räjähtikin biisi soimaan..voi olla että olin vaan niin nahat että otti vatsan pohjasta mutta ainakin jäänyt hyvin mieleen.

Tarkotatko että oli kovat doupit kun epäilit bändiä?
 
Eikun luulin tietäväni että Toto on paskaa. =D

Hiukan nostalgia hengessä katsoin Toton Falling in Between -live-dvd n. Vaikka junnusta asti Totosta tykänneelle jotkut pahasti raiskatut pyhät 80-luvun jutut hiukan ahistikin, ni on se kova! Katsokaas tuo! Menee yleissivistävänä oppimääränä niillekin 90-luvulla tippuneille joiden mielestä toto on paska bändi ja africa niiden ainoa biisi.
 
Extrana levyllä oli Simon Phillipsin osio jossa kerto mm mitä miettii keikan aikana, ja muutaman hankalamman kompin purku ja demonstraatio. Itse fiilaan eniten Phillipsin fillien lisäksi siitä, että hän hoitaa itse oman lavamiksinsä soiton seassa. On se vaa hurjaa kun soiton lomassa käsi käy liu'ulla!
 
http://www.toto99.com/releases/toto/fiblivedvdrelease.shtml
 
Tuo live oli niin hyvän kuuloinen että ei oikein tiennyt tuleeko tippa ensin kahteen silmään vai yksisilmäiseen. Huikeaa. Ehkä paras livesoundi tuossa Bottom... mitä olen kuullut. Ja Phillips kyllä sopii hienosti tuohon, todella hienosti.

Ai saakeli! En itse ikinä päässyt j porcaron aikoina keikalle, monta kyllä phillipsin vetäessä. Tarkotatko että oli kovat doupit kun epäilit bändiä?
 
Itseäni on harmittanut ihan unissanikin välillä, että en nuorena poikana ehtinyt, uskaltanut tai varattomana päässyt Totoa Jeffin aikana näkemään. Toisaalta, löysin bändin sen verran myöhään, että tiukille olisi vetänyt joka tapauksessa.

Itseäni on harmittanut ihan unissanikin välillä, että en nuorena poikana ehtinyt, uskaltanut tai varattomana päässyt Totoa Jeffin aikana näkemään. Toisaalta, löysin bändin sen verran myöhään, että tiukille olisi vetänyt joka tapauksessa.

Vähän sama mulla. Just kun äijän hiffasin niin se otti ja kuoli, perkeles! Phillips paikkasi hienosti, mutta en oikein oppinut pitämään häntä täysipainoisena Toto-jäsenenä.
 
Toto on joka tapauksessa ollut Pink Floydin ja Pepe Ahlqvist HARP:in ohella vaikutusvoimaisin yhtye minulle. Onneksi levyt eivät hyllystä katoa, vaikka tämäkin bändi on nyt historiaa. Lukather toivon mukaan tekee jokusen hyvän levyn vielä.

Tuota, pitäisi jättää kommentoimatta, mutta Toto, Pink Floyd ja.... HARP ?????

Tuota, pitäisi jättää kommentoimatta, mutta Toto, Pink Floyd ja.... HARP ?????
 
Mitäs tuossa nyt on ihmeellistä?
 
HARP & rumpali Nykänen oli kuule soitto/musiikkiharrastukseni innoittajana erittäin merkittävä tekijä, on edelleen. Ja jos rumpaleita vertaillaan millä tahansa mittarilla, Anssi pärjää seurassa oikein hyvin.

räjähtikin biisi soimaan..voi olla että olin vaan niin nahat että otti vatsan pohjasta mutta ainakin jäänyt hyvin mieleen.
 
Mikä biisi?
 
E: Eikun ei mittään..

Mutta kyllä se kieltämättä TOTO koki aikamoisen paikkaamattoman aukon kun Porcaro siirtyi yllättäen yläkerran orkesteriin. Eivät kuitenkaan mitään Steve Gaddia sinne paikanneet.

Mitäs tuossa nyt on ihmeellistä?
 
HARP & rumpali Nykänen oli kuule soitto/musiikkiharrastukseni innoittajana erittäin merkittävä tekijä, on edelleen. Ja jos rumpaleita vertaillaan millä tahansa mittarilla, Anssi pärjää seurassa oikein hyvin.
 
Niinkuin sanoin, olisi pitänyt jättää kommentoimatta. Mutta Anssi ei kyllä ihan pärjää, enkä tässä selitä. Kysy Anssilta, se tietää.

Tää biisi teki meikäläiseen vaikutuksen. Et oikeasti ole nähnyt Nykästä vetämässä ison bändin kanssa silleen että säveltelee syntsarumpujen kaa ja herkuttelee sinne väliin. Ja vertaaminen Philipsiin puhumattakaan Porcarosta on...no, oh no.
 
http://www.toto99.com/multimedia/videos/boysdvd.shtml
 
Paina ruudun playtä ja yritä olla olematta ajattelematta että olet mitään. Kuuntele vaan varauksetta.

Mitäs tuossa nyt on ihmeellistä?
 
HARP & rumpali Nykänen oli kuule soitto/musiikkiharrastukseni innoittajana erittäin merkittävä tekijä, on edelleen. Ja jos rumpaleita vertaillaan millä tahansa mittarilla, Anssi pärjää seurassa oikein hyvin.
 
Mä muistan HARP:ista paremmin Harri Ala-Kojolan, taisi tulla Anssin jälkeen bändiin, vai miten se nyt oli?

Mä muistan HARP:ista paremmin Harri Ala-Kojolan, taisi tulla Anssin jälkeen bändiin, vai miten se nyt oli?
 
Voi kakka, ensimmäistä kertaa täällä mainitaan Harri. Kun kuuntelee Aki Sirkesalon ekaa levyä, soitto on hienoa (Nykänen). Kun kuuntelee toista, soitto on ihan sairaan hyvää (Harri Ala-Kojola). Täysin unohdettu ja aliarvostettu heebo.