Kitarat: akustinen ›

Hei kaikki,
 
Lyhyt intro ennenkuin menen asiaan. Kitaransoitto aloitettu aikuisiällä, joista viimeiset 2 v intensiivisesti. Aluksi soittelin paria klassista kitaraa ja sitten siirryin ohutkoppaiseen akkariin. Tyylisuuntana folkkia sorminäppäillen / sormilla komppaamalla. Pojan konserteissa joskus säestyksessä plektra. Plekusta en erityisimmen pidä. Yleensä kotona säestän poikaa ja vaimoa, viulu & viulu tai viulu & mandoliini, yleensä folkkia. Aina sormilla, kuten myös treenatessa.
 
Ohutkoppaisessa akustisessa (laminoitu lelu) olen pääsääntöisesti pitänyt Martinin Silk & Steeliä (MA-130S) ja olen niistä kovasti pitänyt. Yhdessä vaiheessa kokeilin muitakin kieliä kasapäin ja huomasin mm.: G-kielen on pakko olla punottu ja S&S lisäksi tyyliin ainoa joka toimi (soundillisesti) oli Daddarion Gipsy Jazz (oisko ollu 10-44). Tykkään siis tummasta ja lämpöisestä äänestä.
 
Nyt lähestymme tätä kieliasiaa. Menin hankkimaan pitkän pähkäilyn jälkeen oikean soittimen, tarkemmin ottaen koko mahonkisen Martinin 00-DB (JT).
 
Alkuperäiset kielet jotka tuli mukana taisi olla Martinin PB 12-54 (MSP7100). Ihan okei, pidin niitä paikallaan päivän ja sitten vaihdoin Martinin Retrot 11-52. Hakkasi ainakin aikaisemmat PBt, mutta jotenkin en ole ihan vieläkään täysin tyytyväinen äänimaisemaan. Plektran kanssa kun soittaa, niin todella hyvä ääni. Samaten jos näppäilee komppia, niin hyvä joo, mutta kun komppaa sormilla ilman plektraa niin miten sitä kuvailisi.. No sen lisäksi, että Silk&Steelillä on helpompaa kompata, onhan ne toki löysemmät, niin noilla Retroilla tavallaan menee sormikomppauksessa ääni tukkoon. Samaten myös jos esim. komppaa peukalolla vaan vetelemällä rauhallisesti alaspäin herkkää balladia, niin toimii.
 
Varmaan osa ongelmaa on, että kun nuo Retrot ovat jäykemmät kuin S&S, että pitäisi saada niihin enemmän voimaa, että soisivat kunnolla. Varmaan selittää sen, että ovat plektralla ok.
 
Eli mitäs kieliä tässä lähtisi kokeilemaan? Kun jotenkin takaraivossa jyskyttää, että mm. noi S&St toimis parhaiten ohutkoppasilla. Ja se, että pitäs varmaan tiputtaa parinapsua kaulaa löysemmälle jos noi S&S.t vaihtaa tilalle, mitä ei uudesta (ja oudosta) kitarasta heti tohtisi.
 
Löytyykö muita sorminäppäilijöitä, jotka olisivat löytäneet ratkaisun ainakin omaan korvaansa sopivaksi?

Viimeisin 'ihastus' akkarien kielivalinnoissa on ollut Elixir Nanoverb 11-52. Eipä ole ollut paljoa soittotuntumassa, soundissa tai vireen pysymisessä moitittavaa.

Minulla on ollut yleensä juuri näitä Elixir Nanoweb Phosphor-Bronze -kieliä akustisissa, kuten myös uusimmassa kitarassakin (tosin paksummat 12-53-versiot kun uudessa kitarassa on lyhempi 25" skaala). Seuraavaksi aion vaihtaa juurikin Martin Retro Monelit (MM-12 Light), joissa pitäisi olla vielä hieman enemmän keskialuetta kuin Elixireissä ja ehkä napakampi bassoalue. Toki kokopuinen Yamaha FS3 soi kyllä hyvin noilla Elixir Nanoweb Phosphor Bronze-kielilläkin.
 
Niin ja itsekin harrastan nimenomaan sorminäppäilyä lähes kokonaan. Hyvin harvoin käytän akustisella plektraa.

Itellä aikas vakiona akustisessa teräskielisessä on Elixirin Nanoweb Bronze tai Phosphorbronze, näiden erona ainakin mun mielestä on se, että Bronze on vähän kirkkaampi ja Phosphorbronzw aavistuksen tummempi ja lämpimämpi.
 
Molemmat noista käy niin sorminäppäilyyn kuin plekusoittoonkin.
 
Sitten jos haluaa kokeilla niin teräskielisessä akkarissa toimii melkoisen kivasti hiotut kielet, jota käytetään lähinnä jazz-tyylisessä sähkiksen soitossa eli ite kerran kokeilin sähkiksen kieliä, jotka olivat hiotut, alla video näistä Daddario Chromes XL ECG24 (Flat Wound) jazzy strings.
 
https://www.youtube.com/watch?v=nHMSDrd76Qk
 
Tossa videossa käytän plekua ja sitten soittelen sormilla (tarkemmin sormien nahoilla), suurinosa varmaan vetelee kynsillä mutta ite vetelen sormenpäiden nahoilla ;D (soundi on vähän pehmeämpi silloin). Plekulla sitten vähän terävämpää soundia pihalle.

Anna itselles ja sille uudelle kitaralle myös aikaa tottua toisiinne. Muutama kuukausi ahkeraa pelaamista niin sormet oppii uudelle mekaniikalle.

pappasfin: Itellä aikas vakiona akustisessa
 
Sitten jos haluaa kokeilla niin teräskielisessä akkarissa toimii melkoisen kivasti hiotut kielet, jota käytetään lähinnä jazz-tyylisessä sähkiksen soitossa eli ite kerran kokeilin sähkiksen kieliä, jotka olivat hiotut, alla video näistä Daddario Chromes XL ECG24 (Flat Wound) jazzy strings.
 
https://www.youtube.com/watch?v=nHMSDrd76Qk
 
Ittellä akkarissa vakiona daddardion fosforipronssit, yleensä 10-47. Tuntuu siltä, ettei muita oikein osaa ostaakaan kun noit saa 3-pack tarjouspaketteina.
 
Mut kiitti vaan, nyt tuli tunne, et pitäis kokeilla noit flättejä.
Empiirisiin kokeiluihin melkein tarttis toisen skitan ja just on torilla kutkuttava Washburni. Jos lompsani kevenee niin se on nyt sit sun syytä.

73nd3r: Anna itselles ja sille uudelle kitaralle myös aikaa tottua toisiinne. Muutama kuukausi ahkeraa pelaamista niin sormet oppii uudelle mekaniikalle.
 
Tämä on kyllä totta. Ja varsinkin ihan uuden akustisen soittimen kanssa kestää jonkin aikaa, että ne puut "asettuvat" Suomen ilmastoon ja sointikin paranee vielä siitä ajan myötä. Toinen asia on sitten vielä tosiaan se, että korva on tottunut siihen edellisen kitaran soundiin, joten nyt 00-kokoisen soundi voi olla aika tavalla erilainen. Tuo kokoluokka on juuri omiaan sorminäppäilyyn ja painottaa enemmän keskialuetta. Yhtä vanhempaa Martinin 00-kokoista testailin yhden päivän ajan ja siinä oli soundi vahvasti kallellaan klassisen kitaran soundiin. Hämmästyin oikein itsekin asiaa, mutta toisaalta koppa on kieltämättä aika lailla samankokoinen kuin klassisessa kitarassa.