Kitarat: akustinen ›

Onko teillä miten kestäneet noi Martinit ilmaston vaihtelua? Mulla oli monta vuotta DRS-1, johon tuli aina talvikuukausina rakoa kaulan ja bodyn kiinnityskohtaan. Viime vuonna ostin käytettynä muutaman vuoden vanhan HD-28:n. Vähän ajan päästä huomasin että tallan ja bodyn välissä alkaa olla rakoa. En ole varma, oliko tämä jo alkanut edellisen omistajan aikana kun en tutkinut kitaraa niin tarkasti. Kitara meni huoltoon, jossa suositeltiin uuden tallan tilaamista Martinilta. Vanha tallan puu oli siis elänyt sen verran että liitoskohta petti. Pari kuukautta sitten ostin pajalta käytetyn HD-28V:n. Kitara oli ihan mint-kunnossa. Nyt huomasin että nauhojen päät ovat hieman esillä ja kaulaliitokseen on tullut molemmille puolille pienet raot. Eli samaa kun tuossa DRS1:ssa oli aikanaan. Vielä huomautuksena, että olen aina käyttänyt kostutinta talvikuukausina ja pitänyt kitaraa laukussa. Kaikki kitarat ovat kyllä soineet erinomaisesti, mutta nyt alkaa jo epäilyttää Martinin laatu kestävyyden suhteen. Ymmärrän toki, että ilmasto aina vaikuttaa, mutta mielestäni kitaran täytyy kestää normaalia käyttöä ja säilytystä.

midnight rose: Onko teillä miten kestäneet noi Martinit ilmaston vaihtelua? Mulla oli monta vuotta DRS-1, johon tuli aina talvikuukausina rakoa kaulan ja bodyn kiinnityskohtaan. Viime vuonna ostin käytettynä muutaman vuoden vanhan HD-28:n. Vähän ajan päästä huomasin että tallan ja bodyn välissä alkaa olla rakoa. En ole varma, oliko tämä jo alkanut edellisen omistajan aikana kun en tutkinut kitaraa niin tarkasti. Kitara meni huoltoon, jossa suositeltiin uuden tallan tilaamista Martinilta. Vanha tallan puu oli siis elänyt sen verran että liitoskohta petti. Pari kuukautta sitten ostin pajalta käytetyn HD-28V:n. Kitara oli ihan mint-kunnossa. Nyt huomasin että nauhojen päät ovat hieman esillä ja kaulaliitokseen on tullut molemmille puolille pienet raot. Eli samaa kun tuossa DRS1:ssa oli aikanaan. Vielä huomautuksena, että olen aina käyttänyt kostutinta talvikuukausina ja pitänyt kitaraa laukussa. Kaikki kitarat ovat kyllä soineet erinomaisesti, mutta nyt alkaa jo epäilyttää Martinin laatu kestävyyden suhteen. Ymmärrän toki, että ilmasto aina vaikuttaa, mutta mielestäni kitaran täytyy kestää normaalia käyttöä ja säilytystä.
 
Onpa teikäläisellä ollut huonoa tuuria! Oletko mittaillut paljon sinulla ne kosteusprosentit ovat siellä missä säilytät kitaroita? Ja pysyykö lämpötila tasaisena?
 
Oma Martin D-16GT in pysynyt erittäin vakaana nyt jo kaksi talvea. Olen tosin lähes maanisesti pitänyt koko kämppää kostutettuna, heh.
 
Sellainen tuli mieleen tuosta kuvauksestasi, että kenties paikka, jossa kitaroita säilytät on erittäin kuiva ja kostutin pääsee käytännössä kosteuttamaan vain kitaran kopan puita, jos se on laitettu kaikukoppaan? Pääsee sitten kaula ja talla kuivahtamaan?

discominister: Onpa teikäläisellä ollut huonoa tuuria! Oletko mittaillut paljon sinulla ne kosteusprosentit ovat siellä missä säilytät kitaroita? Ja pysyykö lämpötila tasaisena?
 
Oma Martin D-16GT in pysynyt erittäin vakaana nyt jo kaksi talvea. Olen tosin lähes maanisesti pitänyt koko kämppää kostutettuna, heh.
 
Sellainen tuli mieleen tuosta kuvauksestasi, että kenties paikka, jossa kitaroita säilytät on erittäin kuiva ja kostutin pääsee käytännössä kosteuttamaan vain kitaran kopan puita, jos se on laitettu kaikukoppaan? Pääsee sitten kaula ja talla kuivahtamaan?
 
Joo kyllä sitä on tässä miettinyt että voiko oikeasti olla noin huono tuuri vai onko vika jossain muualla :D olen kotona ja välillä treeniksellä niitä pitänyt ihan normaaleissa olosuhteissa. Tietysti ne ovat olleet melkein joka viikonloppu keikkareissuilla ja autossa keikkamatkan aikana. Pakkaskuukausina sisäilman kosteus on ollut 25-30 % luokkaa. Mutta olen pitänyt laukussa Kitarapajan ohjeen mukaan kostuttimen kanssa silloin kun "puissa ei ole lehtiä". Mutta itse ajattelen, että kitara on "työkalu", jonka täytyy kestää normaalia elämää. Ei sitä voi kuitenkaan keikkamaailmassa aina optimaalisia olosuhteita jatkuvasti pitää yllä. Sitä näkee paljon halpiskitaroita joita on säilytetty ties missä, mutta silti ovat ehjiä. Ja onhan Martin tehnyt kitaroita 1800-luvulta asti. Silloin ei varmaan kosteudenvaihteluita tarkasti ole edes voinut seurata.

Minulla ollut d-16gt muistaakseni 3 talvea uudesta asti, kostutellut tyyliin silloin kun on jaksanut/muistanut kastella sen madon. Ei mitään ongelmaa, edes kaularautaa en ole säätänyt.

midnight rose: Joo kyllä sitä on tässä miettinyt että voiko oikeasti olla noin huono tuuri vai onko vika jossain muualla :D olen kotona ja välillä treeniksellä niitä pitänyt ihan normaaleissa olosuhteissa. Tietysti ne ovat olleet melkein joka viikonloppu keikkareissuilla ja autossa keikkamatkan aikana. Pakkaskuukausina sisäilman kosteus on ollut 25-30 % luokkaa. Mutta olen pitänyt laukussa Kitarapajan ohjeen mukaan kostuttimen kanssa silloin kun "puissa ei ole lehtiä". Mutta itse ajattelen, että kitara on "työkalu", jonka täytyy kestää normaalia elämää. Ei sitä voi kuitenkaan keikkamaailmassa aina optimaalisia olosuhteita jatkuvasti pitää yllä. Sitä näkee paljon halpiskitaroita joita on säilytetty ties missä, mutta silti ovat ehjiä. Ja onhan Martin tehnyt kitaroita 1800-luvulta asti. Silloin ei varmaan kosteudenvaihteluita tarkasti ole edes voinut seurata.
 
Tuo on kyllä ihan totta. Kyseessä on työkalu eikä mikään eksoottinen lemmikki. Takuussa ne voi olla sitten eri mieltä.

Tuo on sikäli kumma että Martinit olisivat noin ailahtelevia lämpötilan ja kosteuden muutoksille sillä ne kuitetaan valmistetaan Pennsylvanian osassa missä lämpötilat vaihtelevat vuoden mittaan melko tasaisesti, ts. siellä on selvät talvet ja kesät kuten vaikkapa Suomessa vaikkei ihan samaan ilmastoluokitukseen kuulutakkaan, mun järkeilyn mukaan kitaroiden puut pitäisi siis kestää vaihtelevia oloja suhteellisesti paremmin kostuttimen kanssa kuin jossain sub-trooppisessa ilmastossa valmistetut kitarat. Ottaisin asiasta kyllä yhteyttä Martiniin ja kyselisin takuun perään.

Kappas, Martinin hinnat ovat jatkaneet kohoamistaan. Vuosi sitten tuli ihmeteltyä, että miten pari vuotta aikaisemmin 1150 euroa maksanut 00-15M on noussut jo 1490 euroon. No, nyt uuden erän hinta on Thomannilla jo 1749 euroa!
 
http://www.thomann.de/fi/martin_gui … =search_rslt_martin+00-15m_252737_0

Olisiko jollakin kokemusta Martin dreadnought juniorista? Verkosta löytyy hyvin arvosteluja (englanniksi), mutta arvioitsijat asunevat jossain muualla kuin Suomessa. Olisiko jollakin kokemusta tästä kitarasta Suomen olosuhteissa?
 
http://www.dlxmusic.fi/Product/product.aspx?id=433193
 
Kävin kokeilemassa junioria DLX musiikissa Helsingissä ja pidin soundista sekä koosta paljon. Alkuperäinen suunnitelma oli hommata (vain) kokopuukantinen akustinen (laminaatti kyljillä ja pohjalla), mutta tämä kitara laittoi harkitsemaan vielä uudestaan.
 
Tästä ketjusta on saanut hyvin vinkkejä ja kokemuksia kostutuksesta, ja ilokseni olen huomannut, että 70-luvulla rakennetussa talossamme kosteus pyörii noin 50-60 % välissä, nyt huhtikuussa. Talvella kosteusluvut ovat varmasti kovin toiset (asun Lapissa), ja kostutus tarpeen. Kitara tulisi pääosin kotikäyttöön.

Jos kävit jo rämpyttämässä ja tykkäsit soundista, niin eikö homma ole aika selvä? Kokopuinen rakenne ja Martin on aina Martin, kostutuksesta huolehtimalla kitara kyllä palvelee ja kestää hyvin.

"Jos kävit jo rämpyttämässä ja tykkäsit soundista, niin eikö homma ole aika selvä? Kokopuinen rakenne ja Martin on aina Martin, kostutuksesta huolehtimalla kitara kyllä palvelee ja kestää hyvin."
 
Näinhän se on. Tämä olisi ensimmäinen kokopuinen kitarani ja myös Martin, joten siitä epävarmuus. Mutta kokeilemallahan tämä selviää :)

Mulla on HD28 kitarapaja anniversary malli itsellä. Erittäin ohut kuusikansi jne... kosteus menee himassa talvisin erittäin alas ja keikka reissuilla pakkanen puraisee ja lavavalot loimuttaa. oon yrittänyt pitää kostutinta, mut välillä unohtuu täyttää ja kitara voi olla pidemmänkin aikaa (laukussa tosin) ilman kosteutusta. Ongelmia elämisen kanssa ei oo ollut, ja kuivuudesta/lämpötilanvaihdoista yms. johtuvaa halkeamista yms. ei oo ollut.
 
En halua vähätellä riskejä, mut ei niitä kannata hysteerisyyteen asti liioitellakaan. Kyl ne soittimet yllättävän monenlaista keliä kestää.

Tätä mieltä olen aina ollutkin, mutta en ole siitä paljon huudellut: kitaran halkeaminen saattaa parantaa sointia. Näin virkkoo AP Paasonen Ylellä.
 
http://yle.fi/uutiset/kuiva_talvi_k … in_parantaa_kitaran_sointia/8824934

Willie Nelsonin kitara mahtaa soida sitten todella hyvin.
 
https://upload.wikimedia.org/wikipe … mons/e/e0/Trigger-Willie_Nelson.jpg

LauraB.: "Jos kävit jo rämpyttämässä ja tykkäsit soundista, niin eikö homma ole aika selvä? Kokopuinen rakenne ja Martin on aina Martin, kostutuksesta huolehtimalla kitara kyllä palvelee ja kestää hyvin."
 
Näinhän se on. Tämä olisi ensimmäinen kokopuinen kitarani ja myös Martin, joten siitä epävarmuus. Mutta kokeilemallahan tämä selviää :)
 
Mulla on ollut viime syksystä asti juuri Martin Dr Junior eikä ole ollut ongelmia. 24" lyhyempi skaala ja hieman pienempi koko miellytti minua. Äääni silti kivan helisevä. Mukana myös Gigbag kuljettamiseen ja säilytykseen.

Tuli haettua Martinin 000X1AE Oulun Kitarapajalta intensiivisten testailujen jälkeen. Materiaaleistaan huolimatta tämä sopii omaan tassuun todella hyvin, ja on kompaktin kokoinen istualtaan soitettuna. Saundikin on tämän kokoiseen koppaan yllättävän iso. Referenssinä käytin omaa Yamahan LL6:sta. Sen rinnalla tämä kuulostaa lähes samalta, ollen ehkä aavistuksen verran middlekkäämpi.
 
Mikityssysteemikin toimii näppäilyssä tarpeeksi hyvin. Ja niin, Yamaha meni myyntiin :)

Itse hommasin viikonloppuna Martin 000-15S:n tuolta torilta. Jessus että on hyvän tuntoinen ja kuuloinen kitara. Olen klasarimiehiä, joten kaulaliitos 12:n nauhan kohdalta tuntuu luonnollisemmalta kuin teoriassa pätevämpi liitos 14-nauhan kohdalta. Samaten mahongin tummempi soundi miellyttää omaa korvaa mukavasti kun on tottunut klassisen konserttikitaran sointiin. Toivottavasti tästä tulee kitara loppuelämäksi.

Ostin noin kuukausi sitten Kitarapajalta uuden Martin HD-35 akustisen. Vaihdoin kitaraan tänään ensimmäistä kertaa kielet ja kieltenvaihdon yhteydessä tarkastin kitaran perusteellisesti.
 
Tarkastaessani kitaran kaulakulmaa ns. suorakulmatestillä (ks. linkki http://www.frets.com/FretsPages/Mus … itar/Setup/NeckAngle/neckangle.html) hämmennyin hieman. Suorakulmana käytämäni metalliviivain ei otelaudalla levätessään liukunut tallan päälle vaan törmäsi siihen. Viivaimen pää oli noin 2 mm tallan huippukohtaa matalammalla.
 
Tämä saattaa olla merkki kaulakulman ongelmista, joten tarkastin myös muut akustiset kitarani vertailun vuoksi. Tarkastamissani Takaminen, Yamahan ja Brooks Guitarsin kitaroissa kyseistä ongelmaa ei esiintynyt. HD-35 kanssa havaitsemani mittaustulos toistui kuitenkin Martin 000-15M:n kanssa. Viivain siis törmäsi myös 000-15M:n tallaan.
 
Jäin miettimään onko kyseessä Martinin kitaroille tyypillinen rakenteellinen ominaisuus, vai omistanko kaksi "viallista" Martinin kitaraa. Onko kukaan muu Martinin kitaran omistaja tehnyt samaa havaintoa kaulakulmaa tarkastaessaan?

Eka oire kaulakulmaongelmista ei *mummiälestä* ole mihin kohtaan viivotin osuu, vaan kielikorkeus, eli onks sun Martineissa se kunnossa? Edelleen, onko rakoa kaulaliitoksessa, onko kansi suora..?
 
Jos noissa ei ole mitään ongelmaa, niin vanhan kansan viisauden mukaan hiukka jyrkempi kaulakulma tuottaa parempaa soundia.
 
Martinin 'factory default' kulmaa ei ole taidettu ilmoittaa, mutta asteen verran (= 89/91 astetta) väittää netti.

73nd3r: Eka oire kaulakulmaongelmista ei *mummiälestä* ole mihin kohtaan viivotin osuu, vaan kielikorkeus, eli onks sun Martineissa se kunnossa? Edelleen, onko rakoa kaulaliitoksessa, onko kansi suora..?
 
Kitara on ollut viime aikoina CGCGCD vireessä. Action tässä vireessä on kohtuullisen rajoissa. 12. nauhalta mitattuna paksuimman kielen kohdalla n. 2,5 mm ja ohuimman kohdalla 2 mm. Ilmankosteudella lienee tuohon jonkin verran vaikutusta. Kesällä kaikkien akustisteni action tuppaa nousemaan samalle tasolle. Kenties kannet turpoavat kosteudessa ja saavat kielet nousemaan.
 
Kuudennen kielen alapinnan ja kannen väliin jää tilaa noin 11 mm tallan edestä mitattuna. Se on noin 1 mm vähemmän kuin 000-15M:n vastaava lukema.
 
Kaulaliitos on ok samoin kansi. Muita rakenteellisia "vikoja" kitarasta ei siis löydy.
 
Jos noissa ei ole mitään ongelmaa, niin vanhan kansan viisauden mukaan hiukka jyrkempi kaulakulma tuottaa parempaa soundia.
 
Toivotaan, että tämä pitää kutinsa. Ainakaan toistaiseksi kitaran soundissa ei ole ollut valittamista :)

On niissä eroa soundissa D-18 ja D28 koppaisten välillä.
Ruusupuu 28:ssa tekee kitarasta hieman kirkkaamman ja vastaavasti mahonki 18- versiosta hieman tummemman.
Ero ei kyllä ole iso, pääosinhan molemmissa kuusikansi vastaa värähtelyistä.
HD-28 päistään ohennettuine (Scalloped) tukirimoineen on on herkempi resonoimaan heti uutena verrattuna D-28:iin.
Olis kiva verrata miten vaikka 10v soitetut vertautuu, oma veikkaus on että pelkkä D on tukevampi ääneltään kun tarpeeksi sisään soitettu.