Kitarat: akustinen ›

http://www.thomann.de/fi/fender_squier_sa105_bk.htm
 
tollanen arvokitara. käännetty vasuriksi.

Yamaha APX500II
http://dl.dropbox.com/u/5738957/DSCN7710_resize.JPG

kiriminni: Tuon aikaiset kitarat niissä "huonotkin puut" on usein parempia kuin nykyään monessa kalliimmassakin kitarassa.
Kannattaa ehkä käydä näyttämässä ja säädättämässä jollain ammattilaisella joka rakentaa klassisia kitaroita esim.Liikanen Helsingissä.
Sieltä voi saada tarkempaa tietoa puista ja hinta-arviotakin.
 
Näin ajattelin tehdä, heti tilaisuuden tullen. Kyllähän lähes 40-vuotias vanhus varmaan jo vähän faceliftiä kaipaakin. Eihän tuolla ainakaan vintage-arvoa enää ole, kun virityskoneistokin nyt on jo vaihdettu.

Epiphone blues master
Harley benton hpf-200nt
 
Hurahtanut olen pieniin akustisiin.

tender.insanity: Yamaha APX500II
http://dl.dropbox.com/u/5738957/DSCN7710_resize.JPG
 
muistuttaa kovin mun aikanaan omistamaa ibanezin ae 300 sarjalaista, joka rupesi tässä harmittamaan että menin myymään sen silloin joskus :(
 
Nykyään akustisena on Noson sointu A, tosin ei sitä kyllä soitettavaks oo hommattu, eikä semmosena pidetä :D

tender.insanity: Yamaha APX500II
http://dl.dropbox.com/u/5738957/DSCN7710_resize.JPG
 
Ostin tänään itselleni juuri samaisen kitaran. Mielestäni hinta-laatusuhde on parasta A-ryhmää. Kiva soittaa, jopa mun nakkisormilla. Muutenkin, kun oon aika snadi mieheksi, niin pienikoppaisuus on vaan plussaa. Ja hyvännäköinen :D
 
Toki pienestä kopasta (ja soolo-lovesta) johtuen alakerta jää ehkä vähän vaisuksi, mutta mikitettäväksihän tuo nyt on tarkoitettukin.
 
Huima ero on kaikin puolin tuohon mun vanhus-DiGiorgioon (No shit, Sherlock). Ja eka teräskielinen kitara tämä siis. Pääsee mainiosti alkuun.
 
Omani on kermanvalkoinen, kuva löytyy täältä sivun alalaidasta:
 
www.tapinapahkina.fi/opj/tourcustom

OPJ1974:
Omani on kermanvalkoinen, kuva löytyy täältä sivun alalaidasta:
 
www.tapinapahkina.fi/opj/tourcustom
 
Mä lähdin myös aluksi ostamaan tuota valkoista kun on oli nettikuvissa hyvännäköinen, mutta punainen tarttui mukaan kuitenkin. Hyvä kitara kaikin puolin.

Isoisän vanhan Munkersin vuodelta 1951. Täytyy varmaan hankkia joku halvempi ritsa millä voisi nuotioilla ja missä lie renkuttella.

Landola SL-21. Nylonkielinen, varmaan joku 60-70 luvun tuotos.

Furch Durango D-kopalla tuli hankittua.
Oli aika ylivoimaisen hyvä hintaluokassaan, ja päätös oli helppo kun käytettynä ja uuden veroisena tuli vastaan.

markkuliini: Furch Durango D-kopalla tuli hankittua.
Oli aika ylivoimaisen hyvä hintaluokassaan, ja päätös oli helppo kun käytettynä ja uuden veroisena tuli vastaan.
 
On ainakin mun moneen kertaan testaamani yksilö ollut parassaundisin akkari ikinä. Aivan käsittämätön dynamiikka ja mahtava sointi. Hinta on sellainen, että siihen periaatteessa olisi varaan, mutta muuhun ei sitten olisikaan. Jotain 2000+ e martineja en viitsisi edes harkita tällä hetkellä.
Vallankin kun furch pätkii ne.

markus16: On ainakin mun moneen kertaan testaamani yksilö ollut parassaundisin akkari ikinä. Aivan käsittämätön dynamiikka ja mahtava sointi. Hinta on sellainen, että siihen periaatteessa olisi varaan, mutta muuhun ei sitten olisikaan. Jotain 2000+ e martineja en viitsisi edes harkita tällä hetkellä.
Vallankin kun furch pätkii ne.
 
Toi mun irtosi hintaan 4000 sek eli about 450€. Oli jonkun kitarasoitonopettajan omistama, eli kostutin käytössä ja pidetty kuin kukkaa kämmenellä ja säädöt kohdallaan. Kotona vaimokin oli ihan fiiliksissä soundista vaikkei muusikko ole. :DHinta/laatu-suhde kyllä 10+.

markkuliini: Toi mun irtosi hintaan 4000 sek eli about 450€. Oli jonkun kitarasoitonopettajan omistama, eli kostutin käytössä ja pidetty kuin kukkaa kämmenellä ja säädöt kohdallaan. Kotona vaimokin oli ihan fiiliksissä soundista vaikkei muusikko ole. :DHinta/laatu-suhde kyllä 10+.
 
Kuulostaa tosi hyvältä diililtä. Onnea uudesta perheenjäsenestä.

Jaakko Noso Soolosoittaja B
Levin Orchestra mod 4 archtop
Gibson J45 TV VOS (2008 ltd)

Guild M-120. Lähti matkaan Edinburghilaisesta soitinkaupasta viime syksynä. Kauppaa kierrellessä tuli soiteltua jos jotain, mutta tämä pienikoppainen kokopuu-mahonkinen vekotin erottui joukosta kirkkaasti. Kiinassahan tuo on tehty, eli hintakin oli kohtuullinen _399 kovan kitaralaukun kanssa.
 
Pitäydyn edelleen mielipiteessäni että on ehdottomasti mukavimpia kitaroita soitella mitä on tullut vastaan. Kaula hipoo täydellisyyttä ja koppa mahtuu kivasti syliin täydellinen folkkiin, bluesiin, fingerpickingiin ja on yllättävän monipuolinen kaikenkaikkiaan. Hyvin omaperäinen saundihan tuosta lähtee, välillä (erityisesti capolla soitettaessa) helisee kuin kannel joskin paksummista kielistä lähtee mukavan tummia ja paksuja sointuja. Ei varmasti ole kaikkien juttu, mutten itse ole kitaraa näin paljoa koskaan rakastanut. Kannattaa kokeilla jos joskus tulee vastaan! On kyllä muissakin Guildin kitaroissa hinta ja laatu kohdillaan.

Aria AC25CE
 
on nailonkielinen ja on puoliakustinen
 
kumpi on parempi teräs tai nailonkielinen?
 
itse oon funtsinut että teräs olis parempi oppimen takia ja että se soi paremmin.
 
no,se on mutua.
 
joo,pitäis alkaa taas alkaa harjoitella.

Tulipa heräteostoksena hankittua Ibanezin Vintage Model 62 -pienikoppainen akustinen kovan laukun kera.
Kitarassa viehätti Martin-tyylinen vintagemojo ja koonsa puolesta kerrankin akustinen, jota on myös fyysisesti miellyttävää soittaa - ja soundikin on aika huippu varsinkin herkkään folknäppäilyyn. Laminoituhan tämä ilmeisesti on, mutta se ei lienee ratkaisevaa kunhan kitara on muuten laadukkasti tehty.
 
Kuntonsa puolesta luulin jonkin sortin reissueksi, mutta kyllä tämä 70-lukulainen on. Ilmeinen soittamattomuus näkyy myös hienoisena kuivahtaneisuutena, mutta jospa tästä kostuttamalla, otelaudan öljyämällä ja kielet vaihtamalla saisi loistopelin.
Tässäpä vielä kuva vastaavasta: http://entertainment.webshots.com/photo/2438303920105036595pDvrPb

Ibanez AC2040-OPN
 
Taitaa olla tämän vuoden malli. Täysin kokopuinen mahonkikitara. Työnjälki on laadukasta, ei vikoja. Jopa puupindaukset tässä. Luutalla ja -satula.
 
Helpposoittoinen, istuu käteen hyvin. Kitara on grand concert kokoa, vastaisikohan 000-kokoa esim. Martineissa. Skaala on muistaakseni 634 mm, joka tekee kitarasta mukavan helpon soittaa. Otelautakin on sopivan leveä sorminäppäilyynkin.
 
Minulla on ollut aikaisemmin pari Martinin mahonkikoppaista, oisko ny ollu just samaa kokoo. Toisesta niistä eritoten pidin, helppoudesta soittaa ja soinnin pehmeydestä, mutta samalla siinä oli kirkkautta, joka ei kuitenkaan ollut häiritsevän terävää, kuten se joskus tuppaa oleen.
 
Olen nyt ihmetellyt pari viikkoa tätä Ibanezin ihmettä ja täytyy sanoa, että kitara kestää hyvin vertailua jopa näihin martineihin. Hyvin samantyyppinen sointi ja soittotatsi. Toki jos saisin valita, niin ottaisin silti Martinin, mutta tässä tapauksessa, kun jouduin maksamaan kitaran, niin valintaa ei tarvinnut kauaa miettiä. Päädyin Ibaneziin, joka kolme kertaa halvemmalla hinnalla voittaa hintalaatusuhdekisan.
 
Thomannilla, laukun ja hihnan kera Ibanez maksaa 440 euroa ja se on mielestäni halpa hinta tästä kitarasta.
 
Hyvä yleissoitin pikkailuun tai plektrasoittoon.

WinterMad: Tulipa heräteostoksena hankittua Ibanezin Vintage Model 62 -pienikoppainen akustinen kovan laukun kera.
 
Onpas hieno! Onkos noi niitä handcrafted in Japan -malleja? Muistuttaa hyvin paljon omaa Lakewoodia tollein fyysisesti.

Minulla on kaksi kitaraa, joista en luovu. Toinen on tuo omissa kuvissa oleva kulahtanut Noso (parempikuntoinen on mennyt jo eteenpäin) ja toinen näkyy nettilinkissä. Jälkimmäisen kitaran ulkonäköä joko vihaa tai rakastaa. Minusta se on uskomattoman hieno. Ja ääni on omaan korvaan tietysti upea...
 
http://i1251.photobucket.com/albums/hh548/MantraSlider99/c8608506.jpg